Vaunun lämmitys talvella, energian tarve, kaasupullon kesto ym. höpötystä. 

Talvella vaunun kanssa on ihan kiva liikkua. Meillä vaunu aina käytössä ja lämpimänä. Kotona pidän 10 astetta lämpöä vaunussa ja vedet koko ajan käytössä. Tuo 8-10 asteen peruslämpö ei mahdottomia maksa leudolla säällä. Kovilla pakkasilla sekin alkaa maksamaan yli 5 euroa vuorokaudessa.

@ Joo, saa nähdä selviäisikö joku talvi liikenteeseen. Jos ei muuta niin pakkastestejä jatkettava aina kun sattuu kohdilleen

Alde 3010 teho kaasulla on noin 6 kw ja sähöllä pystyy vielä avittamaan 3 kw verran. 9 kw saa siitä värkistä ulos. Sitä en tiedä pystyykö nämä patterit luovuttamaan 9 kw edestä lämpöä. Jos yhdeksää kilovattia kuluisi läpi vuorokauden niin hintaa tulisi jo nykyisellä sähkön hinnalla 18 eur/vrk. Kaasun hintakin on niin paljon noussut, että aika kalliiksi tulisi asua vaunussa yli 30 asetten pakkasessa.

Tuleehan sitä sulamis ja jäätymisefektiä joka tapauksessa kun ilmat vaihtelee +10 asteesta jopa - 30 asteeseen. Keväällä usein päivät plussalla ja öisin kireää pakkasta. Mielestäni jos vaunua säilyttää ulkona niin ehkä kannattaisi lämmittää hiukan pidempää silloin kun sen lämmittää. Ehtisi samalla kosteus kuivua vaunun sisältä kunnolla. Itse ehkä vastaavassa tilanteessa lämmittäisin niin, että pitäisin lämmitystä päällä parikin vuorokautta. Eikä sitä tarvitse pitää oleskelulämmössä silloin kun siellä ei ole. Ilma kiertää pienemmälläkin lämmöllä ja kuivattaa paikat. Itselläni vaunu viikonloput kotipihalla niin pidän n.10 astetta peruslämpöä. Sunnuntaina kun lähden taas liikkeelle niin nostan lämmön sähköllä oleskelulämpöön 21,5 astetta. Lämpö nousee aika nopeasti 3KW sähköteholla. Itselläni on käyttövedet jatkuvasti säiliössä eikä 10 asteen peruslämmöllä ole jäätynyt. Oikein kovalla pakkasella olen pitänyt 13 astetta peruslämpönä. Ettei lattianrajassa kulkevat vesiputket jäädy. Joskus aikoinaan pidin vaunua nuukuuttani talvisin kylmänä. Kaksi vesikraanaa jäädytin ja vaihdoin uusiin niin päätin että vesikraanojen hinnalla ostan mieluummin sähköä kun vaihtelen uusia hanoja ja kiristelen klemmareita putkissa olleen veden jäätymisen seurauksena. Vaunussa ollut jääkaappi ja lämmitys päällä yhtäjaksoisesti jo vuosia. Pidän Alden päällä aina myös kesällä, käytän suihkua ja tykkään lämpimästä vedestä muutenkin. Kuvittelen, että Alde pysyy parempana kun sitäkään ei jatkuvasti päästä kylmäksi ja taas uudelleen lämmitä. Hyvin kuitenkin tähän saakka toiminut vaikka on aina päällä. Kesät yleensä pelkällä kaasulla kun en leirintäalueilla juuri viihdy.

@ Kiitos vastauksesta. Meillä ei ole vesijärjestelmää vaunussa lainkaan vaan mennään kantovedellä, hanallisella säiliöllä :)

Teoriassa 2 kw pitäisi mennä näin. Jos ulkona -20 astetta niin sisällä +8.57 astetta. Jos vaunu on hyvin eristetty niin sisä ja ulkolämpötilan yhden(1) aseeen ero vaatii 70w tehoa aina yhtä astetta kohti. Asuntoautoissa yleensä yhden asteen lämpöero vaatii 80w tai enemmän. Eli 2 kw on 2000 Wattia se jaetaan 70 Watilla saadaan ulko ja sisälämpötilan välinen ero. 2000W / 70W=28,57 astetta. Sama 3 kw 3000W / 70W = 42.85 astetta Eli jos ulkona -20 astetta niin sisällä olisi silloin 22.85 astetta. Jos 70w riittää yhden asteen eroon niin puhutaan jo tiiviistä ja pienestä vaunusta. Yleensä on 75W vaunuissa ja asuntoautoissa yli 80W energian tarve yhtä astetta kohti. Omassa vaunussani on tehontarve on yhtä astetta kohti n.80W jos lämpömittarit pitää paikkansa.

Kyllä, mutta suuri merkitys tehontarpeeseen on myös lämmönjako, tarkemmin sen pinta-ala. Omassa solifer 610 on pattereiden lisäksi nestekiertoinen lattialämmitys, joten pinta-ala, joka luovuttaa lämpöä on melko iso. Silloin menevän veden lämpötilan ei tarvitse olla niin korkea, kuin jos lämpöä luovuttava pinta-ala olisi pienempi. Silloin myös lämmönlähteen teho voi olla hieman pienempi. Esim. Jos pakkasella tarvitaan menevän veden lämpötilaksi vaikka 60 astetta ja toisessa riittää 40 astetta, pystytään se 40 astetta tuottamaan pienemmällä teholla. Ja optimaalinen menevän ja palaavan veden lämpötilaero (ns.delta t) tulisi olla noin. 7-10 astetta. Vaihdoin omaan vaunuuni Alden säädettävän kiertovesipumpun, hauska nähdä talvella onko sillä mitään vaikutusta. Ja jos oikeen "hiuksia halotaan" on myös glygolin seos suhteella vaikutus lämmönluovutukseen. Mitä "paksumpi seos" sitä huonommin luovuttaa lämpöä. Mutta sillä nyt ei vaunussa ole mitään vaikutusta ja pakkohan se on se vähintään -35 astetta kestää...

​@@jarikilpiainen7034 Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Hyötysuhdetta pytytään parantamaan juuri noin ettei kiertovesien tarvitse olla niin kuumia jos luovuttavaa pinta-alaa kasvatetaan. Kuitenkin esim. kaukolämmössä vesi lähtee todella kuumana laitokselta ja siitä kuumasta vedestä pitää ottaa se lämpöenergia pois ennen kun se lähetetään takaisin uudelleen lämmitettäväksi. (kaukolämmössä vain rakennuksista menee vesi paluuseen ei siis kierrä lenkkiä) Lämmönvaihdin huolehtii, ettei paluuvesi lähde liian lämpimänä takaisin. Jos kuumaksi lämmittäminen olisi epätaloudellista niin tuskin sitä kaukolämmössä lämmitettäisi niin kuumaksi. Tuo taas viittaisi siihen ettei sillä ole suurta merkitystä kuinka kuumaksi vesi lämmitetään kun siihen kuitenkin kuluu se energia jolla se lämmitetään. Sen tietää jokainen ettei lämpöä tule tyhjästä esim. energiaa on nestekaasussa yhdessä kilossa 12,8 kWh. Se miten se saadaan pysymään jossain tilassa tuntuu merkitsevän enemmä kuin se miten se sinne tilaan tuotetaa, Siittä olen ihan samaa mieltä kanssasi, että mitä suurempi on luovuttava pinta-ala niin sitä tasaisemmin saa lämmön levitettyä joka säästää energiaa ettei toinen osa tilasta ole +40 asteinen ja toisessa osassa tilaa palelee. Tuo liian lämmin osa tuhlaa turhaan energiaa. Esim. korkea huone ylhäällä +40 astetta ja alhaalla palelee. 🤔

@ joo, nyt mennään aika kauaksi vaunu asioista😊.. mutta itse toimin LVI ala ja joskus tulee vastaan sellaisia ongelmia, kun nyt paljon siirrytään öljylämmityksestä lämpöpumppu ratkaisuihin ja monesti -70 luvun öljylämmitteisissä taloissa on pinta-alaltaan melko pienet patterit, koska öljylämmityksellä voidaan pattereille ajaa vaikka 70 asteista menovettä, jolloin niistä saadaan riittävästi tehoa kovillakin pakkasilla. Sitten siirrytään ilma- vesi lämpöpumppuun, joka kykeneekin pakkasella tuottamaan vain esim. 40 asteista menovettä ja silloin voikin käydä niin, että pattereiden teho ei enää riitä ja joudutaan ottamaan sähkövastukset käyttöön, omakotitalopumpuissa niiden max. teho on yleensä 9 kw ja toivoa, että pakkasjakso jää lyhyeksi... no silloin kannattaisi uusia patterit mahdollisimman suuriksi ja useampi levyiseksi. Mutta jos talossa olisi lattialämmitys silloin tuo 40 asteinen menovesi riittäisi hyvin, eikä lisätehoa tarvittaisi, monet parketti / laminaatti materiaalit eivät salli yli 45 asteista lattiaa. Saman edun saa myös vaunun nestekiertoisesta lattialämmityksestä. Kaukolämpö on vähän omanlaisensa juttu, kun usein vettä johdetaan melko kauaksikin lämpölaitoksesta ja sen piirissä olevilla kiinteistöillä voi olla melko erinlainen lämmön tarve. Myös varsinkin vanhemmissa kanaaleissa on melko iso lämpöhävikki. Joskus näki selvästi missä putket kulki, kun maa oli talvella sula siitä kohdin. Silloin vesi on lämpölaitoksella pakko lämmittää hyvinkin kuumaksi ( yli 100 astetta) että se riittää lämmittämään kaikki sen piirissä olevat kohteet. Kyllä sillä on energiankulutuksen kannalta ihan huomattava merkitys, kuinka kuumaksi menovesi joudutaan lämmittämään. Siksi nykyisin suositaan matalaenergia ratkaisuja, kuten lattialämmitys. Vaikkakin on sillä omia huonojakin puolia, kuten hidas ulkolämpötilan vaihteluihin reagointi... no joo, jokatapauksessa energiaa kuluu ja tehoa tarvitaan, kuin lämpöä tehdään, saas nähdä kuinka kauan lompakko kestää lämmittää näillä energiahinnoilla, voi olla että talvella saa olla hyvinkin paksut villasukat jalassa...

@@jarikilpiainen7034 No miksi ei kaukolämmössä voida virtausta lisätä ja pitää veden lämpö matalampana jos kuumaksi lämmittäminen on epäedullista?Siirtyy se lämpö suuremmalla virtauksella yhtä laillä kohteeseen eikä ehdi matkalla jäähtyä. Miksi varaajissa ei suurenneta vesitilaa ja alenneta lämpöä jos kuumaksi lämmittäminen on epätaloudellista? Enkä nyt tarkoita ruokaveden lämminvesivaraajia. Tässä on nyt vaan se ero että sinä kirjoitat lämmön jakamisesta minä sen lämpöenergian tuottamisesta. Lämpöä on ensin saatava tuotettua ennen kuin sitä pystyy jakamaan, jos pannu tuottaa lämpöä 3 tai 30 KW niin sillä on hyvin pieni merkitys missä lämmössä lämmönsiirto tehdään kohteeseen. Maalämmössä on turha korottaa ensin veden lämpötilaa korkeaksi ja sitten sekoittaa se sopivaksi lattialämpöön. Koska korotus tehdään toisella energialla (sähkö) ja sitten se taas alennettaisi lattialämpöön sopivaksi. Energiaa kun muutetaan eri muotoihin niin siitä syntyy hävikkiä siksi suora sähkö on edullisin koska se kelpaa sellaisenaan lämmitykseen. (Ilmalämpöpumpumpuissa hyötyshde on parempi) Mun mielestä vaunu kuluttaa energiaa vähintään sen 70w yhtä asteeroa kohti jaetaan se lämpö sinne millä tavalla tahansa. Ehkä ei edes suoralla sähkölämmitykselläkään tuo 70 wattia/asteero kohti riitä. 75w näkyy olevan vaunuissa yleinen energian tarve ja autoissa 80w/ ulko ja sisälämmön asteero. Eristämällä saadaan energiantarvetta pienemmäksi tiettyyn rajaan saakka. jos 100 litran asia vettä läämitetään 100 asteeseen niin siinä on energiaa tietty määrä ja siihen on kulunut energiaa tietty määrä. Jos vesi lämmitetään vaan 50 asteeseen niin siihen kuluu puolet vähemmän energiaa mutta siinä on myös varastoituna puolet vähemmän energiaa. Jos hävikki olisi suuri niin sitä ei lämmitettäisi niin kuumaksi. 👍

Olen itsekkin huomannut, että ihan tuulettomassa paikassa sähkö riittää hiukan kylmempään. Myöskin vaunuissa vaikuttaa aika paljon pakotetun ilmanvaihdon määrä. Aika suuret aukot on alhaalla ja myöskin kaikissa kolmessa kattoluukussa reilut poistoraot.

@ no joo itsellä ei o ku yks kattoluukku ja yks tuuletusaukko.. vähän näit vaunui sanottukki pulloiks, mut pysyypähän lämpö paremmin sisäl.. kesäl varmaan tosi kiva 😬

Itselläni on ollut Alden 3010 lämpimänä kesät talvet yli viisi vuotta yhtä soittoa. (Varma tieto, että lokakuusta 2016 alkaen) Ainoa ongelma joka on ollut ennen vuotta 2016 oli sellainen kun irroitti sähköjohdon valtakunnan verkosta jos Alde juuri sillon kävi niin poltti sieltä pannusta sellaisen lasisulakkeen. Eli ei sietänyt sitä virtakatkoa joka tulee siitä kun virtalähteen rele vaihtaa muuntajalta akulle. Laitoin Alden ottamaan virran suoraan akulta niin katkoja ei tule eikä häiriöitä ole sen jälkeen ollut. Ihmettelet varmasti miksi pidän Alden kesälläkin päällä. Lämpöä tarvitaan yöllä ja läämintä vettä päivällä. Lisäksi olen vielä niin "juntti", että kuvittelen pannun kestäväm pidempään kun sitä ei jatkuvasti päästetä kylmäksi ja taas lämmitetä uudelleen. 😁 Jääkaappi on myös lähes aina päällä, joskus sen joutuu sulattamaan kun jäätä kertyy pakastelokeroon. Aika hyvin toiminut sekin vaikka on 2005 vuodesta ollut. Alde 3010 on uusittu aikaisempi omistaja jäädytti sen rikki.

Itselläni Alde 3010. lämmitin ollut päällä lähes kymmenen vuotta kesät talvet. Siinä ei ole ollut mitään ongelmaa sen jälkeen kun vaihdoin virran syötön suoraan akusta. Aikaisemmin oli virransyöttö muuntajan kautta. Vaunun kun irroitti tai kytki valtakunnan verkkoon tuli pieni säökatko josta Alde ei tykännyt vaan poltti lämmittimestä toisen lasisulakkeista.