osaatko sanoa kuinka merkittävä virhe tämä on: Käytin lukutaidon kokeessa romaanin luvusta termiä katkelma. En kokeessa huomannut että YTL käytti otsikoinnissa termiä ”luku”. Toivottavasti vastaus ei kaadu kokonaan tämän vuoksi. Kiitos vielä vinkeistä, avullasi koe meni muissa asioissa todella hyvin!
Saattaa olla tyhmä kysymys, mutta tuli mieleen tosta pääväitteestä: Pitääkö pääväite löytää sellaisenaan aineistosta vai pystyykö pääväitteen myös ns. kertomaan omin sanoin? Ja mitä mieltä lukukukasta? Auttaako se jos tehtävänannossa pyydetään analysoimaan ja lähdet analysoimaan tyyliä, kontekstia ynnä muita?
Tottakai sen aineiston pääväitteen saa esittää myös omin sanoin. Tärkeintä on, että sen sieltä löytää. Oleellista on myös, että sen pääteesin osaa esittää tehtävänannon kontekstissa luontevalla tavalla. Termi analysoi ei käytännössä koskaan esiinny yksistään, vaan tehtävänanto käskee selkeästi, mitä täytyy analysoida. Lukutaidon kokeessa tehdään vain, mitä pyydetään tekemään.
Kiitos tästä. Ite yllätyin, kuinka hyvin koe meni. Sain 7 lukion äikästä, mutta nyt tuntui, että sain kirjotettua asiaa sen suosituspituuden verran, ja koe tuntui muutenkin helpolta.
Asia- ja mediateksteistä nostaisin esille ainakin: kontekstin, tekstilajin ja kohderyhmän. Kaunokirjallisuudesta oleelliset käsitteet menevät kirjallisuuden lajin mukaan, mutta juoni, draamankaari ja päähinkilö ovat ainakin varsin keskeisiä.
Miten se rakenne siis toimii? Onko asia niin, että analysoinnissa käytetään HE-rakennetta ja tulkinnassa HEP-rakennetta? Esim jos tehtävänantona olisi, että analysoi/erittele keinoja, joilla... . Pitääkö tässä tehtävätyypissä kirjoittaa vain havainto ja esimerkit. Vastaavasti, jos olisi sana "tulkitse" erittelyn paikalla, niin tuleeko siinä tapauksessako seuraava rakenne: Havainto esimerkki päätelmä?
Voi että, olisinpa hoksannut katsoa tän ennen koetta. Nyt kirjoitustaitoa varten katsoinkin liven, mutta tässä ois ollu niin paljon hyödyllisiä asioita.
Vähän myöhään kysyn, mutta tiedätkö mitä sanalla abstrahointi tarkoitetaan? Tulee vastaan joissain oppimateriaaleissa ja myös hyvän vastauksen piirteissä. Wiktionary ja Wikipedia määrittää sen näin: "yleiskäsitteen muodostaminen pelkistämällä." En kuitenkaan ymmärrä ollenkaan, mitä tämäkään tarkoittaa lukutaidon kontekstissa.
Abstrahoida. Siinä on varsin hieno kirjallisuudentutkimuksen ja sisällön analyysin käsite, joka menee ihan heittämällä yliopistotason hommiksi. Itse ymmärrän abstrahoinnin siten, että käytät esimerkiksi käsitteitä "väite", "perustelu" tai "vaikuttavuus" analysoidessasi argumentaatiota. Siis ryhmittelet tietynlaisia havaintoja tietynlaisen käsitteen alle.
Jos object orientated programming (olio-ohjelmointi) on tuttua, tuo oliohomma auennee paremmin: ohjelmoinnissa luokka on eräänlainen malli tietyntyyppisestä datasta. Esimerkiksi voidaan luoda luokka "auto", jolla on ominaisuuksia, joita fyysiselläkin autolla on; nopeus, väri, mahdollisuus kiihdyttää yms. Olio on sitten instanssi luokasta. Jos esimerkiksi Javassa todetaan, että `Auto tesla = new Auto();` luomme olion.
Kun on noita "Sopivia pituuksia vastaukselle". Kuinka lähelle tarvitsee/kannattaa tähdätä sitä suositusta? Onko jotain vinkejä miten saada lisää "rikkautta" tekstiin?
Älä katso lainkaan merkkirajaa. Lopeta vastaus silloin, kun sanottava asia loppuu. Turha sisältö voi vain vähentää pisteitä. Rikkautta tekstiin saa, kun käsittelee asioita näkökulmista, joita ei välttämättä heti ensimmäiseksi ajattelisi. Siihen harjaantuu vain harjoittelemalla.
Jos jotain osviittaa haluaa noista merkkirajoista, niin oma näkemykseni hetken pohdinnan jälkeen olisi: Lyhyt vastaus, 2000 - 2500 merkkiä = 2 - 3 käsittelykappaletta. Pitkä vastaus, > 4000 merkkiä = 4 - 8 käsittelykappaletta. Nämä ovat sitten todella karkeita veteen piirrettyjä viivoja mututuntuman pohjalta, eli ei pidä säikähtää yhtään, jos oma vastaus ei ole noiden raamien sisällä.
Onko mitään tiettyä juttutyyppiä Asia- ja media teksteistä, mitkä tulevat varmuudella kokeeseen ja on hyvä hallita vai kannattaako kaikki osata yhtä hyvin.
Ikinä ei voi sanoa varmasti, mutta artikkeli, kolumni ja uutinen ovat olleet verrattain yleisiä. Sitten puheita on ollut. Myös useaa tekstilajia yhdistelevää aineistoa on näkynyt.
Saattaa olla tyhmä kysymys, mutta jos tehtävänannossa pyydetään analysoimaan, niin pitääkö kuitenkin mennä ton perinteisen hep-säännön mukaan, että erittelyn ja esimerkin jälkeen kertoo sen päätelmän?
sori jos tyhmä kysymys, mutta eikö siis analysoinnissa tarvitse tehdä päätelmiä? tuntui olevan tulkinnan ja analysoinnin ainoa ero, mutta ehkä en vaan hiffaa jotain
Käytännössähän termi "analysoi" esiintyy aina jonkun toisen verbin parina. Jos tehtävänantona olisi vain analysoi, niin kyllä ainakin itse kirjoittaisin myös jotain pieniä päätelmiä. Hyvä kysymys! Selvittelen asiaa vielä lisää.
Tiedätkö miksi ihmeessä Luugi on poistanut sen kanavalta ne lego star wars- pelailut, missä sä olit mukana? :( Edit: olinpas tyhmä, ei niitä poistettukkaan
