I am a Finnish forestry teacher, whose hobbies include machine data in the development and production of VR content. I have been chosen as the pedagogical developer in our field. I can use, develop and program simulations with my work.
Jaksollinen kasvatus perustuu kuvioihin. Jatkuvakasvatus /niinsanottu) perustuus toiveajatteluun, että kärsineeet alikasvospuut tuottavat pelkkää tukkipuuta ja homma onnistuu ilman uudistamista ja perkausta.
Jännä. Olen ollut koneenkuljettajana jo 15+ vuotta ja tuosta olisi monestikin apua. Hirveän usein tulee tilanteita esimerkiksi hämärässä että tulee kaadettua pystylaho aivan turhaan. Tai tulee jätettyä puita jotka on jo heikentyneitä koska runkoa katsomalla ei aina osaa kertoa miltä latvassa näyttää, etenkin harvennuksella. Tuosta voisi olla myös apua tervasroson havainnointiin. Se usein heikentää mäntyä edetessään. Mielenkiintoinen tuo Luomuhakkuu, tai siis se että suositaan lehtipuuta reunapuustossa, aikaisemmin ollut tapana aika rajustikin ottaa lehtipuuta pois, ja suosia mäntyä. Kuusihan tosiaan kärvähtää aukean paahteessa ja alkaa houkuttaa otoköitä. Jatkakaa samaan malliin näitä info videoita, näistä oppii vanhakin ja voi opettaa edelleen harjottelijoita.
Olen hakannut ammatikseni yli 35v, enkä ole vielä saanut 2000 l puuta sopimaan 3 - tukkiin, kyseessä on ylispuiden poisto, jäljelle jäävän metsän tuotto tulee olemaan huono, Kyseiselle alueelle on jätetty mäntyjä siemenpuuksi ja saatu kuusi taimettumaan, tuskin maan muokkausta on tehty
Hei, olet oikeassa että hakkuumenetelmä muistuttaa ylispuun poistoa, mutta kyseessä on kuitenkin hakkuun " toinen kierros", jossa poistettiin yli 100 vuotiaita erittäin järeitä mäntyjä, samalla harventaen alempaa jaksoa. Siihen miten kolmen tukin puu voi olla kahden kuutiometrin kokoinen, antaa videossa käytetty kalansilmäobjektilla varustettu kamera vääristävän kuvan. Kone on John Deere 1270E ja koura H480C, mikäli katsot tarkasti koura yltää nippa nappa yhdellä sahauksella tyvitykista läpi, eli yksi tyvipölli on käytännössä noin yhden kuution, tähän kaksi pienempää tukkia päälle, niin puulle tulee kokoa kaksi kuutiota. Suomessa puut ovat erilaisia etelässä, täällä Suomenselän alueella ne ovat usein tanakoita lunikuormaan tottuneita.
Hei, tällä kohteella puuntuotosta tärkeämpää on säilyttää maisema mahdollisimman aidon kaltaisena. On totta että tällä menetelmällä ei saavuteta maksimaalista puun tuotosta, mutta pitkäaikaisten investointien puuttuessa varsinkin korkoa korolle ilmiönä menetelmä kilpailee kärkisijoista sijoituskohteena. Kannatan silti normaalia "tavallista" metsätaloutta ehdottomasti valtamenetelmäksi suomen metsätalouteen, mutta kokeilemalla oikeilla kohteilla menetelmällä on puolensa.
Millä tavalla olemassaolevan nuoren metsän säilyttäminen voi olla huono asia? Lisäksi, ajouralle ja kaadettujen puiden karikkeeseen tulee voimakkaasti sirkkataimia. Tuosta kohteesta on ilmeisesti saatu jo huomattava määrä puuta edellisellä hakkuulla ja kymmenen vuoden päästä paljon puuta kun kuuset ovat kasvaneet ja taas vedetään järeät männyt alas.
Tämä on hyvä pointti, mikäli hakkuussa säästetään vääränlaisia puita, kippuralatvaiset varjossa kasvaneet eivät ole optimaalisin taimikko. Tavoitteena on kuitenkin tuottaa tukkipuuta, erityisesti kuusikoissa mahdolliset maannousemasienen aiheuttamat tuhot tulee pyrkiä ennakoimaan monimuotoisella sekapuustolla.
Aika herkullinen olisi ottaa kaikki tuo lähes oksaton riuku pois ja ja toivoa, että jää riittävästi noita terveitä jäljelle. Vaikeahan tuosta on jk:n metsää tehdä, kun on nuorta ja noin tasaikäistä.
Videosta ei ehkä selviä metsikön kokonaiskuva, täytyy liittää seuraavaan drone kuvaa mukaan, jossa näkyy metsikön erirakenteisuus paremmin. Kohteella oli myös kohtia, jossa maannousema oli iskenyt ja näissä paikoissa pyritään vaihtamaan puulaji kuusesta koivuun tai mäntyyn pienaukkojen avulla.
Eikö tämä ole kaksivaihekasvatusta, kun poistetaan ylispuut ja tuleva metsä muodostuu säästetyistä suunnilleen saman suuruisista kuusista? Onko maaperä riittävän rehevä kuusille, kun on ollut kuitenkin männikkö. Kuusihan pyrkii valtaamaan varjossa menestyvänä alaa.
Tällaisen kohteen saaminen ymmärrettäväksi yhdelle videolle on haastavaa. Tällä kohteella kuvio näyttää kaksijaksoiselta perinteiseltä ylispuunpoistolta, jatkuvan kasvatuksen hakkuussa käytettävä työmalli kaatotekniikkoineen on kuitenkin pointti, mitä yritän tässä kertoa. Mikäli kohteella ei esimerkiksi ole säästettävää alikasvosta, on kuljettajan tehtävä päätös, tehdäänkö pienaukko vai säästetäänkö verhopuustoa. Verhopuustolla on kohteen jatkon kannalta kuitenkin usein ratkaiseva merkitys, joka ymmärretään yleensä turhan myöhään.
Tuo on totta. Tuli btw huomattua tänään käytännössä ihan noin kongreettisesti. Mun työnantajani on tuota koettanut mulle opettaa jos alusta asti ja oikein useasti näyttänyt esimerkkiä. otanpa aieman Flow päivän verrokiksi. Pientä metsää keskikoko varmaankin noin 70 litraa. Mulla meni 10+ tuntia että sain aikaan noin 1050 runkoa joka oli sen aikainen ennätykseni, siis monen vuoden takaa. Ja voi juku olin muuten väsynyt ja puhki sen rupeaman jälkeen kun varmasti koura oli lentänyt. Eilen... Keskityin siihen että ei mitään turhaa työssä. Ja kaikki ylimääräinen häiritsevä pois mm radio. Sama keskikoko, Sama runkomäärä mutta jo hieman alle 6 tunnissa! Tuon lisäksi, olo oli työpäivän päätteeksi todella tyytyväinen ja rentoutunut. Vaurioita ei nimeksikään koska koura ei liikkunut ylimääräistä ja kaadot oli tarkkaan suunnattu. Pölkyt oli pitkiä ja laadukkaita koska ne apteerasin jo pystystä ja ei tarvinnut kelailla edes takaisin. Kone siirtyi eteen jo syötön tai kaadon aikana suunnitellusti kun puomi oli lähellä. - Ei tarvinnut siirtää erikseen. Eikä pakitella Ylipäätään tuntui että aikaa on tehdä ja suunnitella ja kilvoitella itsensä kanssa.
