Olen hakannut ammatikseni yli 35v, enkä ole vielä saanut 2000 l puuta sopimaan 3 - tukkiin, kyseessä on ylispuiden poisto, jäljelle jäävän metsän tuotto tulee olemaan huono, Kyseiselle alueelle on jätetty mäntyjä siemenpuuksi ja saatu kuusi taimettumaan, tuskin maan muokkausta on tehty
Hei, olet oikeassa että hakkuumenetelmä muistuttaa ylispuun poistoa, mutta kyseessä on kuitenkin hakkuun " toinen kierros", jossa poistettiin yli 100 vuotiaita erittäin järeitä mäntyjä, samalla harventaen alempaa jaksoa. Siihen miten kolmen tukin puu voi olla kahden kuutiometrin kokoinen, antaa videossa käytetty kalansilmäobjektilla varustettu kamera vääristävän kuvan. Kone on John Deere 1270E ja koura H480C, mikäli katsot tarkasti koura yltää nippa nappa yhdellä sahauksella tyvitykista läpi, eli yksi tyvipölli on käytännössä noin yhden kuution, tähän kaksi pienempää tukkia päälle, niin puulle tulee kokoa kaksi kuutiota. Suomessa puut ovat erilaisia etelässä, täällä Suomenselän alueella ne ovat usein tanakoita lunikuormaan tottuneita.
Eikö tämä ole kaksivaihekasvatusta, kun poistetaan ylispuut ja tuleva metsä muodostuu säästetyistä suunnilleen saman suuruisista kuusista? Onko maaperä riittävän rehevä kuusille, kun on ollut kuitenkin männikkö. Kuusihan pyrkii valtaamaan varjossa menestyvänä alaa.
Tällaisen kohteen saaminen ymmärrettäväksi yhdelle videolle on haastavaa. Tällä kohteella kuvio näyttää kaksijaksoiselta perinteiseltä ylispuunpoistolta, jatkuvan kasvatuksen hakkuussa käytettävä työmalli kaatotekniikkoineen on kuitenkin pointti, mitä yritän tässä kertoa. Mikäli kohteella ei esimerkiksi ole säästettävää alikasvosta, on kuljettajan tehtävä päätös, tehdäänkö pienaukko vai säästetäänkö verhopuustoa. Verhopuustolla on kohteen jatkon kannalta kuitenkin usein ratkaiseva merkitys, joka ymmärretään yleensä turhan myöhään.
Hei, tällä kohteella puuntuotosta tärkeämpää on säilyttää maisema mahdollisimman aidon kaltaisena. On totta että tällä menetelmällä ei saavuteta maksimaalista puun tuotosta, mutta pitkäaikaisten investointien puuttuessa varsinkin korkoa korolle ilmiönä menetelmä kilpailee kärkisijoista sijoituskohteena. Kannatan silti normaalia "tavallista" metsätaloutta ehdottomasti valtamenetelmäksi suomen metsätalouteen, mutta kokeilemalla oikeilla kohteilla menetelmällä on puolensa.
Millä tavalla olemassaolevan nuoren metsän säilyttäminen voi olla huono asia? Lisäksi, ajouralle ja kaadettujen puiden karikkeeseen tulee voimakkaasti sirkkataimia. Tuosta kohteesta on ilmeisesti saatu jo huomattava määrä puuta edellisellä hakkuulla ja kymmenen vuoden päästä paljon puuta kun kuuset ovat kasvaneet ja taas vedetään järeät männyt alas.
Tämä menetelmä sopii vain erittäin rajattuihin kohteisiin, parhaimpina on rehevät kohteet, etenkin ruoho- ja mustikkaturvekankaat, mutta tästä lisää Ilmastokestävää suometsätaloutta Pirkanmaalle- Hankkeessa.
Tämä on hyvä pointti, mikäli hakkuussa säästetään vääränlaisia puita, kippuralatvaiset varjossa kasvaneet eivät ole optimaalisin taimikko. Tavoitteena on kuitenkin tuottaa tukkipuuta, erityisesti kuusikoissa mahdolliset maannousemasienen aiheuttamat tuhot tulee pyrkiä ennakoimaan monimuotoisella sekapuustolla.
