Olen Tapio Haarlaa (41), metsänomistaja ja meteorologi Helsingistä. Tällä kanavalla paneudun metsänomistajan ajatteluun erilaisten metsäisten videoiden myötä. Tavoitteeni on jäsentää omaa pohdiskelua ja samalla auttaa muitakin nykyisiä ja tulevia metsänomistajia. Tervetuloa mukaan tilaajaksi! Mikäli haluat tukea kanavaa, niin voit liittyä myös "Metsänomistaja VIP" - jäseneksi.
Miten meinaat ensiharvennuksessa priorisoida, jos kuusi vs. tammi molemmat komeita/hyviä yksilöitä kumman jätät? Ei kuitenkaa kovin monella tammea hirveemmin metissä ole. Itse varmaan jättäisin tammen vaikka siitä pieni tappio 60v päästä tulisikin.
Terve Aatu! Kyllä varmasti tulee jätettyä tammia, jos ovat hyväkuntoisia ja päässet mukavasti kasvussa vauhtiin. Olisihan se hieno nähdä sellaista kuusi- ja tammisekametsää, jossa tammet voivat jäädä tuleviksi säästöpuiksi. Tuo videon kuvio on aika vaihteleva kasvupaikan ja vesitalouden osalta. Pelkään, että kuivemmilla kohdilla kuuset voivat joutua koville ja tulevaisuus voi olla haastava niiden osalta.
Terve! Videolla ei ollakaan omassa metsässä, vaan saaristossa kalliometsikön reunalla. Tuskin on tuota koskaan harvennettu motolla, mutta jos olisi oma ja mantereella, niin aika tiheää oli ja harvennus paikallaan. 👍
Kiitos videosta! Itsellä vain muutama hehtaari Pirkanmaalla, asun Keski-Suomessa, mutta kesät tämän metsän äärellä. Näissä videoissasi on hyvää tietoutta myös osa-aikaiselle metsänomistajalle, kiinnostaa kovin vaikka tuottotavoitteeni ei ole rahallisesti korkealla. Pyrin hoitamaan metsääni, sillä metsät on meidän henkireikä.
Kiitos Pirkka mukavasta kommentista! 👍 Meitä metsänomistajia on varsin laaja joukko, joten on ollut kiva huomata, että näistä on ollut iloa monille muillekin. Näistä jää myös kiva tallenne tuleville vuosille, niin pääsen sitten katsomaan miten maisema on muuttunut eri kuvioilla ja alueilla.
41v sitten olin metsänhoito yhdistyksellä tekemässä pystykarsinta ja kuokalla tein istutuksia. Kolmen tyypin porukka oli, ylioppilas mittasi rinnan korkeus mitan ja siihen maali täplät. Myös omaan metsään noin 2ha tehnyt pustykarsintaa. Vanhaa peltoa ja metsä hakoja eläimille olivat. Kasvu valtavaa jopa yli cm rinnankorkeudelta. Pistin puut jo myyntiin 10v sitten. Tukki prosentit 40-50%, joten kuusi männyn siasta paljon parempi.
Terve Mika! Olipa mukava muistelu ja selvästi tuo pystykarsinta oli erityisesti tietyn aikakauden hommia. Vähän turhan rehevillä pohjilla on kyllä työlästä hommaa pystykarsia, kun oksia yleensä riittää ja laatu ei häikäise. Toivottavasti nyt on jo komea kuusitaimikko tilalla. 👍
Terve Urpo! Metsälehden yhdessä artikkelissa todetaan seuraavasti: ”Jos metsänomistaja vaihtuu, aiempi vuokrasopimus pysyy voimassa, ellei uusi metsänomistaja reagoi asiaan kolmessa kuukaudessa tiedon saatuaan. Metsäkiinteistön luovutuskirjassa voi olla myös uutta metsänomistajaa sitova määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä.” Kannattaa varmaan yrittää selvittää tilojen alueella toimivan metsästysseuran yhteystiedot ja kysyä sieltä onko jotain sopimuksia ollut aiemman omistajan kanssa.
@@Metsanomistaja Tämä juuri on se ongelma näissä omistajan vaihdoksissa ja varsinkin ulosotossa kuin myös perintötiloissa, noita mahdollisia metsästysseuroja kun voi olla useita mahdollisia ja niiden selvittäminen mitä kaikkea voikaan olla. Tuo 3 kk sälytetään uudelle omistajalle, lähde nyt noita selvittämään, mistä rekisteristä?!
Itse varmaan katsoisin karttapalvelusta ostettuun tilaan rajoittuvien tilojen kiinteistötunnukset ja soittaisin Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun ja kysyisin yhteystietoja isoimpien kiinteistöjen osalta. Heille sitten puhelu ja varmaan tietävät paikallisen seuran / seurat ja yhteystiedot. Vaatii vähän vaivaa, mutta tuleepahan sitten tarkistettua.
@@Metsanomistaja Olin aikanaan itsekin seurassa, mutta metsästys ei oikein ollu minun juttu, räntäsateessa hirviä kyttäämässä, nyt peuroja on jopa tullu tontille ja muutkin eläimet on kesyyntynyt, niitä on vaan mukavampi katsella elävänä, pellolla lepäilee useita peuroja yö puullaan. Lähinnä eläinten huilausalueeksi jätin omat pellot ja metsän.
Aika kovia vuokrahintoja siellä pääkaupunkiseudulla. Meidän metsästysseuralla on metsästysmaita vuokralla 12000 hehtaaria ja tuolla hinnalla metsästys loppuisi kyllä hyvin nopeasti. Tuohon summaan vielä lisäksi lupamaksut tietysti.
Terve! Jep, ei isoilla alueilla ole kenelläkään resursseja maksaa tuntuvia vuokrahintoja, jos lainkaan. Pienempien, sopivilla alueilla olevien kohteiden vuokrat voivat toki olla korkeampia.
Terve! Itse en ole asiantuntija aiheesta, mutta tällä sivulla oli hyvin kuvattu tilannetta: riista.fi/metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet/ Peuralupia varten tarvitaan vähintään yhteinen 500 ha alue, jotta lupaa voi hakea. Lupia myönnetään ymmärtääkseni sitten prosessin mukaan, johon liittyy tieto arvioidusta kannasta, kannan alueelliset tavoitetasot ja hakemuksista.
Metsästys seuroilla on paha tapa laitella nuolukiviä ja ruokinta paikkoja houkuttelemaan hirvieläimiä.Siitä tullut riitoja täälläpäin.Kuulemma vuokrasopimus oikeuttaa laittamaan näitä.Mutta ei ole hyvä jos taimikoihin houkutellaan hirviä.Hyvä idea tuo huutokauppa.t:Jukka
Terve Jukka! Joo, ei ehkä ainakaan nuoren mäntytaimikon keskellä ole välttämättä paras idea. Meillä on ollut nuolukivipaikka yhden taimikon keskellä (nyt jo kovaa vauhtia kohti ensiharvennusta varttuva) vuosikausia ja kävin juuri katsomassa sitä, että ympärillä olevien kuusien rungot oli aika monesta kohtaa sarvilla hangattu. Toki varsin pienialainen juttu, mutta kiinnitin asiaan huomiota. Toisaalta, kun paikka pysyy samana pitkään, niin osaavat myös hakeutua sinne. Eiköhän paras ole, että metsästäjät ehdottavat, että olisiko joku tietty paikka sopiva maanomistajlle. Pikku juttu ja varmasti parantaa yhteistyötä.
@@Metsanomistaja Ei ne kaupunkilais pojat paljon kysele mihin ruokinta paikat laittaa.Vaatii välillä kovempaa neuvottelua asian tiimoilta.Onneksi nuita karhuja on paljon.Petoasintuntia kertoi että täällä liikkuu melko suppealla alueella ehkä jopa 10 karhua,ne pitävät hirvet kurissa!t:Jukka
Toivottavasti oppivat kerrasta, niin ei joudu moneen kertaan käymään keskusteluita. Sielläpä kyllä karhuja riittää ja varmasti pitävät hirvikantaa kurissa!
Minulla on kaikissa metsästysvuokrasopimuksissa riistanhoito, nuotion kielletty ja pyyntö ilmoittaa, jos hirvi on jouduttu mönkiällä hakemaan. Riistanhoito on kielletty, koska en haluaisi kuin kanalintuja lisää metsiini ja yleensä riistanhoito lisää niitä lajeja, joita on muutenkin liikaa. Tulet ja mönkijät ovat siksi, että kaukana asuvana ei tarvitse ihmetellä jälkiä metsässä, kun siellä käy.
Metsästäjät hoitavat riistakantoja talkoo voimin ja pitävät metsästysseura toimintaa talkoo hengessä pystyssä ja varusteisiin laitetaan paljon omia euroja vuodessa.metsästys on pidettävä kaikille mahdollisena tulotasosta riippumatta jos näitä alueita ruvetaan kilpailuttamaan niin silloin mennään Keski-Euroopan malliin missä rikkaat vaan metsästää. Sitäkin voidaan miettiä että jos hirviä ja peuroja metsästetään sen takia että eivät aiheuta niin paljon metsä vahinkoja maanomistajille tai liikenteessä kolareita niin eikö metsänomistajien pitäisi ja valtion maksaa tästä korvauksia metsästäjille kun käyttävät omia resursseja metsästykseen.
Terve Ville! Kirjoitit ihan asiaa siitä, että monet metsästäjät panostavat harrastukseen paljon aikaa ja rahaa vuosittain. Itse uskon, että jonkinlainen tasapainotila on yleensä paras, eikä kärjistä tilannetta vastakkainasetteluksi. Metsästäjien talkoopanos on kyllä merkittävä isompien hirvieläinten jahdeissa ja lihakilolle kertyy harrastuksessa varsin korkea hinta ilman metsästysmaiden vastikettakin. Riistakannat ovat kehittyneet viimeisen sadan vuoden aikana runsaasti eli käytännössä yhden metsikön kiertoajan kuluessa. Yksittäisen metsänomistajan osalta runsaan kannan aikana voi olla vaikea uudistaa tietylle puulajille ja metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet kantoihin ovat rajalliset. Tässä ollaankin laajempien linjanvetojen armoilla, että miten kantojen halutaan kehittyvän ja tasapainoillaan puuntuotannon kanssa.
Vuokramarkkinat olisi ihan toista luokkaa, jos valkohäntäpeuran lupia myytäisiin kaikille metsästysoikeuden haltijoille nykyisen seuramonopolimallin sijaan. Laittakaa metsänomistajat joukolla MM- ministeriöön viestiä 500ha aluevaateen romuttamiseksi! Se on rahaa teille! Seurat toki vastustaa, kun nyt saavat maat ilmaiseksi.
Terve Juhana! Tuolla toisessa kommentissa vähän pohdittiin tuon aluevaateen / lupamenetelmän mahdollisista muutoksista. Aika näyttää miten asia kehittyy ja kuten kirjoitit, niin se varmasti muuttaisi vuokramarkkinoita selvästi.
Itse metsästäjänä/maanomistajana täällä korvessa. Ihan hyvä että.pysyy paikallisella seuralla oikeus metsästää vastikkeetta. Eipä kukaan näillä hirvi ja pienriista kannoilla maksaisikaan mitään. Myös hirvieläinlupa vaatii vähintään 1000 ha yhtenäistä metsää. Ja oliko 500 ha peura luvat..? Toki siellä etelän ja rannikon alueilla tiheää kauris kantaa myös. Näkisin kuitenkin että vastuullinen paikalliben metsästysseura pyrkii aina ottamaan huomioon paikkakunnan ihmisten huolet ja toiveet. Mutta varmaan on paikkansa ja aikansa maksullisellakin metsästyksellä. Siinäkin on niitä varjopuolia joita on hyvä miettiä etukäteen. Hyvä aihe taas ! Kiitoksia videosta.
Terve JP! Kiitos! Suomi on kyllä iso maa ja monin paikoin metsästysoikeuksien kaupallistaminen ei oikein ole realismia, koska ei ole ketään joka niistä erityisesti maksaisi. Perinteinen hirven- ja peuranmetsästys on varsin yhteisöllistä paikallisesti ja toimintaan liittyy usein perinteitä, jotka monesti ovat tärkeitä, mikä on hienoa. Näkisin niin, että metsätysoikeuksien vuokraamisessakin on tärkeää tavata ja varmistaa, että yhteiselolle on määritelty raamit, niin kaikki pysyvät tyytyväisenä.
Sijainti ja koko myös ratkaisee paljon. Tällä kohdin pohjanmaalla on mettäpalstat jaettu moneen palaan. Koirametsästyksessä varsinkin rajat tulisivat äkkiä vastaan. Ehkä ennemmin näillä nurkilla kauppatavaraksi oikeus peltokyttäyspaikalle.
Terve! Aivan totta, että epäkäytännöllinen kiinteistön muoto on jo sinänsä haaste metsätaloudessa ja ei kyllä helpota metsästystä. Tuollainen peltokyttäyspaikka on varmasti hyvä mahdollisuus.
Terve Jouni! Näin varmasti yleistyisi. Mikä on oma arviosi, että milloin luvanvaraisuus voisi poistua? Ehkä voi myös tulla jotain alueellisia pyyntilupavapautuksia riistatiheimmille alueille?
@@Metsanomistaja Tuon lupavapauden kanssa on "kipuiltu" jo ainakin viisi vuotta. Ehkä tarvitaan vielä toiset viisi lisää? Juurikin alueelliset kannat pitää ottaa tässä huomioon.
Mielenkiintoinen aihe. Täällä Varsinais-Suomessa on kauriita ihan kiusaksi asti. Supeja ja minkkejäkin niin paljon, että vesilintukanta on huvennut olemattomiin. Vuokraksi riittäisi, että yhtä supia tai minkkiä vastaan saisi kauriin.
Terve Merja! Olenkin suunnistusreissulla havainnut, että kauriita on todella paljon siellä suunnalla. Tuo ehdottamasti ajatus voisi varmasti olla oikein passeli sopivilla paikoilla! 👍
Ihan mielenkiintoisen aiheen valitsit taas. Tähän tulee varmasti komentteja. Itse olen sekä metsänomistaja että metsästäjä ja sitä mieltä, että kaikki vanhat suulliset metsästysoikeuden vuokraussopimukset tulisi päivittää kirjallisiksi. Se on nykyaikaa ja poistaa epäselvyyksiä mitä nyt on ylimuistoisilla, joskus perimätietoon perustuvilla, suullisilla sopimuksilla. Tässä olisi Metsästäjäliitolle ja/tai Riistakeskukselle paikka viestiä paikallisille seuroille. Kilpailuttaa oikeuden voi sitten kuka näkee tarpeelliseksi. Pitää tosiaan muistaa, että erityisesti hirvieläimiin kohdistuva kannanverotus on myös metsänomistan etu, kuten hyvin mainitsitkin.
Terve Pekka! Kiitos! 👍 Olen samaa mieltä siitä, että parempi kyllä olla kirjalliset sopimukset. Noita valmiita ja varsin selkeitä sopimuspohjia löytyykin tuolta mainitsemiesi organisaatioiden sivuilta, mutta varmasti tällaiset sopimusasiat voivat paikoin jäädä kategoriaan ”tehdään niin kuin on aina tehty”. 😀
Terve Heikki! Mukava, jos herätti ajatuksia ja pohdittavaa! 👍 Perinteisesti monissa paikoissa maanomistajat ja metsästäjät ovat olleet samoja henkilöitä, joten vastikkeellisuus ei ehkä ole ollut tarpeen tai järkevää. Metsästäjät (erityisesti isompien hirvieläinten osalta) toki käyttävät runsaasti aikaa metsästykseen, joten vastikkeellisuus voi johtaa toiminnan loppumiseen. Riistakantojen koon kanssa tasapainoilu on myös aina mielipiteitä jakava kysymys. Tämä metsästysteema & vastikkeellisuus varmasti tulee jalostumaan eri riistan osalta tulevina vuosina.
Itsellä vuokrattuna yli 200ha vastikkeetta. Tai 20€ alennus jäsenmaksuun, itse ei ole tullut metsästettyä 15 vuoteen. Jos en olisi vuokrannut hirvi/kauris tuhot olisi merkittävät. Nytkin tuhoja tulee, mutta saan ainakin antaa mielipiteeni seuralle missä kohteissa ongelma. Lihaa tuovat 0-6kg vuodessa.Asuin kunnassani toimii hyvin.Naapurikunnassa jotain 50ha. Yhteistyö ei toimi mitenkään.
Kiinnostavaa asiaa. Onkohan mahdollista purkaa entinen vuokrasopimus niin, että pienriistasopimus jää kilpailutettavaksi ja suurriistasopimus edelleen hirviporukalle?
Terve Jussi! Itselläni oli 15 vuoden takaa toistaiseksi voimassaoleva vanha sopimus paikallisen seuran kanssa. Päivitettiin sopimus niin, että pienriista & metsäkauris jäivät sen ulkopuolelle. Ei siis ollut sinänsä mitään erikoista, koska kuten videollakin totesin, niin paikallisella seuralla fokus on ollut isommissa hirvieläimissä, joten sopimuksen päivittäminen oli suoraviivaista. 👍
Vaarana on että kun metsästys ukkoontuu ja hehtaarimaksut nousee joka siiryy kohoaviin jäsenmaksuihin ja lupiin.Eli perinne vähenee liian kalliina.Kun se vielä markkaaikan oli muutamia pennejä hehtaari,lihaa ja peijaiset.
Terve! Liiallinen yksipuolisuus ei tosiaan ole koskaan hyvästä. Sopivassa suhteessa monipuolisuutta ja ennen kaikkia parhaiten kasvupaikkaan soveltuvia puulajeja on tärkeä asia tuhojen ennakoinnissa.
Terve! Kyllä kovin korkeaksi tosiaan kohosi hinta. Noiden videoiden jälkeen puunhinta on toki kohonnut edelleen jonkin verran. Kävin äsken katsomassa, että keväällä olikin jo tehty metsänkäyttöilmoitus (harvennushakkuu) tilan alueelle poislukien pohjoisin vanhimman metsän alue.
Eka harvennus 3 v viimeistään seuraava 3-4 vuoden päästä.. Itse yhden palstan jätin 5 v vuoden päähän ja kun rehevä maa niin meni kuusien etsimiseen 4 m lepän, tuomen ja pihlajan seasta.. Kannattaa itse seurata ja mielellään olla aikaisessa kuin myöhässä..
Terve! Pari kuviota on itsekin tullut tehtyä vähän turhan myöhään. Ehdottomasti parempi ajoissa kuin myöhään, kuten sanoit. Vaikka kuuset säilyvät paremmin hengissä korkeassakin lehtipuuvesakossa, niin on se hidasta hommaa raivata.
Osa männyistä näytti pienemmiltä. Hirvivaara on vielä sellaisilla alle 3 metrisillä männyillä, jotka jäävät harvennuksen jälkeen kasvamaan. Joskus olen jättänyt parikin pientä puuta aika lähekkäin kasvamaan, jos jotkut säästöpuut ovat pieniä. Olen niitä sitten kaatanut myöhemmin metsästä kun ovat kasvaneet vähän isommaksi.
Terve! Jep, täytyy katsoa missä pituuksissa männyt huitelevat parin seuraavan kasvukauden jälkeen. Se kyllä harmittaa, jos särkymävaraa ei ole jäljellä ja tulee hirvituhoja. Tuo on varmasti hyvä tyyli, jos on pari pienempää vierekkäin ja hirviriski on olennainen.
..Loviisassa kun asun, niin harvennus tehdään kun puut ovat +6 metrin ja sekin on usein tuplalatvojen poisto... Jos harmittaa "hirvien syömä" , niin hirven arvo on 2000-4000 euroa ,jos sen syö, niin " jos hirvi syö mun metsää: mä voin myös syödä Hirven"... ~ about 19 hirveä ampunut, ja keittänyt sarvia; jonka arvo on "ulkopuoliselle myytyjä" yli 500€ ..niin "silmä silmästä" toimii hyvin_ mutta raivaus alle 6m on etelässä silmään kusemieista..
Kiitoksia kivasta videosta. Tälläistä pohdintaa sitä joutuu itsekkin aina tekemään. Ja moneen kertaan, kun seuraavalla katsomisella näyttää taas erinlaiselta. Tietysti pääasia että jotain tekee ja jossain vaiheessa. Hyvä taimikko sinulla ! Voi viellä rauhassa pohtia tilannetta. Itsellä tuli selkäongelmia ja alku syksyn raivaukset jää tekemättä.
Kiitos JP! Näistä videoista jää itselle kyllä mukava aikaleima ja pystyy sitten palaamaan aiempien videoiden pariin ja katsomaan ja vertailemaan muutoksia. Tämän kuvion osalta on kyllä vielä mukavasti aikaa, joten ei tarvitse lähteä heti raivuulle. Parempi näin! Toivottavasti selkäongelma tulee kuntoon ja pääset taas sitten nautiskelemaan raivuuhommista!
Месяц назад
Oletko koskaan tehnyt puuntaimien siirtoistutusta... eli siirtänyt taimia paikasta toiseen? Tekisitkö joskus videon aiheesta?
Terve! Ei ole kyllä omaa kokemusta, mutta voisi olla ihan hyvä aihe. 👍 Olen joskus lehdistä lukenut, että jotkut metsänomistajat ovat näin toimineet, varsinkin jos on ollut jotain pienialaisia kohteita. Onko sinulla aiheesta omaa kokemusta?
Месяц назад
Sen verran että isäni metsätilalle tehtiin muutama vuosi sitten talvitie ja tähän talvitien pintaan alkoi kasvaa hyvin männyntaimia. Viimetalvena tilalla tehtiin yhdelle kuviolle (n.1ha) päätehakkuu ja osa kuviosta on uudistettu tästä talvitien pinnasta otetuilla männyntaimilla. Ehkä 200-300kpl taimia siirrettiin ja loput kuviolle tulee luontaisesti. En tiedä oliko tämä ns. turhaa työtä koska kuvio olisi uudistunut myös luontaisesti mutta teki mieli hiukan nopeuttaa asioita siirtämällä taimia kuviolle ja ei niillä taimilla siinä tienpohjallakaan mitään tulevaisuutta olisi
Videolta paha tarkkaan nähdä, mutta tulee mieleen, että onko tarvetta tehdä mitään vielä pitkään aikaan? Riittäisikö hyvissä ajoin (3-4v) ennen ensiharvennusta tehty ennakkoraivaus? Toki on joitain tuppaitakin, mutta yleisilme ei näyttänyt tiuhalta. Mäntyjen olisi syytä olla yli 4m, jottei hirvet enää yllä. Toki raivata voi ja siitä hyötyä on, mutta joutuuko kuitenkin vielä ennakkoraivaamaan, jos parin vuoden päästä tekee taimikonhoidon?
Terve Timo! Tämä videon taimikko on kyllä meillä harvinainen, koska lehtipuuvesakon määrä on varsin maltillinen. Se tekee kyllä seuraavasta raivauskierroksesta varsin mukavaa puuhaa. Otin tarkoituksella muutamia koealoja, jotta sai runkoluvusta tuntuman. Viime talvena tuli tehtyä vähän turhan myöhässä taimikonharvennusta ja kyllähän se hidasta tuppaa olemaan. Vähän sen takia en uskalla jättää kyllä taimikon harvennusta väliin ja odotella ensiharvennusta. Uskoisin, että jos parin vuoden kuluttua tulisi käsiteltyä tuo kuvion taimikko sopivaan tiheyteen, niin kyllä se siitä alkaa sulkeutumaan sitten kovaa vauhtia. Mäntyjen osalta tilanne on tosiaan kuten sanoit. Videon kuvaamisen jälkeen kävelin yhden kallioisemman kohdan poikki kuviolla ja siellä oli paljon hirvien syömiä taimia. Olisi melkein oman videon paikka. Täytyy kyllä varmistaa, että taimikon harvennus tulee tehtyä vasta niin, ettei hirviriski ole enää sitten oleellinen.
Mietipä muokatulle maalle rauduskoivun kylvöä. Saat jalostushyödyn ja tiheän lähdön, johon jää ehjiä taimia vaikka jänikset ja hirvieläimet vieraileekin.
Terve! Pitäisi varmasti kokeilla, kun tulisi sopiva kohde eteen seuraavan kerran. Taimia tulisi runsaasti, joten siitä sitten valitsemaan parhaat, kun ovat hiukan varttuneet. Oletko itse harrastanut koivun kylvöä paljon?
Aattelin vaan sinulta kysyä semmosta, että oletko metsissäsi keruuttanut koneellisesti energiapuuta,esm nuorenmetsän hoidoissa tjms,mitä mieltä olet koneellisesta korjuusta,tee vaikka video joskus siitä,vai oletko jo tehnyt (uusi tilaaja)😮
Terve Heikki! Kiitos kysymyksestä. Viime syksynä oli useampi ensiharvennusvideo korjuussa olleeseen leimikkoon liittyen. Ne kohteet olisivat olleet hyvin energiapuun korjuuseen sopivia kuvioita, jos en olisi raivannut niitä kovalla kädellä aiempina vuosina. Täytyy katsoa, jos tulee sopiva kohde vastaan, niin tulisi tehtyä siitä sitten video.
Terve Janne! Mukava kuulla, että monet metsänomistajat ovat jo näin toimineet omissa metsissään. Homma käy kyllä ihan mukavasti, jos kaatuneet puut ovat sopivalla etäisyydellä teistä.
Tuo tyvestä poikkilaittaminen on mielestä tärkeää ettei juuret pääse työntämään nestettä lisää puuhun. Tuossa videossa sanoitkin että sahaat sen poikki. Pohdin että tehostaisiko niiden vihreiden oksien jättäminen puuhun puun kuivumista jotenkin koska nekin haihduttavat varmaan jonkin verran kosteutta myös? Vähän niin kuin koivunkin kuivattaminen onnistuu nopeiten kun jättää kaadetun koivun karsimatta kunnes lehdet ovat kuivuneet.
Terve! Joo, katkoinkin lopuksi tyveltä ja pätkin siirreltäviin pätkiin jatkoa varten. Lehtipuilla haihdunta ja kuivattava vaikutus on kyllä voimakasta (ns. rasiin katkaisu), jos on tyvestä poikki ja lehti puussa. Havupuiden osalta varmasti myös samaa, mutta olisikohan kuivatus kuitenkin vähän liian hidasta, jolloin voi vielä tarjota mahdollisuuden kirjanpainajien oleskeluun ainakin 1.sukupolven osalta?
Itse olen kuoritut moottorisahalla kirjanpainajan valtaamia puita ennen juhannusta. Täten öttiäis määrä on pienentynyt huomattavasti. Kuormia asento on poikittaisesta noin 30 astetta vinoittain pysty ja vaakasuuntiin.
Terve Juha! Idea on se, että aisauksen myötä puu alkaa kuivua nopeasti ja ei siten ole enää houkutteleva puu kirjanpainajien iskeymille. Oletan myös, että aisaus ja puun kuivuminen voi vaikuttaa myös jo puussa olevien toukkien kehittymiseen, jos puuhun on jo ehditty munimaan. Tämän videon puun osalta todennäköisin vaikutus on se, ettei kesän aikana mahdollisesti kehittyvä 2.sukupolvi ainakaan tuohon puuhun iske. Aisaus olisi kyllä ollut hyvä tehdä heti myräkän jälkeen huhti-toukokuussa.
Jokaiselle taimelle ainakin siellä missä enemmän haapaa tulossa niin sellanen maalattu keppi taimen viereen merkkikepiksi . Sitten kun haapa valtaa aukon niin reikäperkauksella voi käydä kasvutilaa antamassa koivulle. Hirviä /kauriita/peuroja/jäniksiä varten pitää haapaa säästää niin koivut säästyy syöntituholta. Merkkikepistä näet missä on koivu kasvaa.
Kiitos Pentti! Olen tuota merkkikeppiasiaa harkinnut. Täytyypä katsoa, jos tässä kesäprojektina tekisi muutaman nipun keppejä ja kävisi laittamassa niitä taimien viereen. Olisi niistä varmasti hyötyä ensimmäisinä vuosina!
Vanhat metsät ovat toki hienoja. Nyt kuitenkin voi käydä päinvastoin, kun haaveillaan, jos ja kun määritellään automaattisista suojelua vanhoille metsille. Moni metsänomistaja haluaa säästää metsiään vanhemmiksi kuin taloudellisesti olisi järkevää ja myös lisätä lahopuuta. Kuitenkin jos riskinä on pakkosuojelu tai puunostajien hylkiminen, niin kumpaakaan metsänomistajat eivät halua. Tai sitoa tulevien omistajien käsiä. Lopputuloksena saatetaan hakata metsä, jotta päätösvalta säilyy itsellä.
Terve Timo! Erittäin hyvä nosto ja näkökulma. Varmasti laajasta metsänomistajien joukosta löytyy niitä, joilla asia voi kehittyä juuri mainitsemaasi suuntaan. Selityksenä on varmasti se, että jokaisen metsänomistajan tilanne on yksilöllinen ja siten päätökset sen mukaisia myös. Ne joilla on mahdollisuus liikkua omissa metsissä todennäköisesti tietävät ja osaavat miettiä vaihtoehtoja monipuolisemmin kuin ne joille oma metsä on etäisempi asia.
Tuokin alue on ollut yli 200 vuotta sitten hyvin karua verrattuna nykypäivään. Puut tuottavat kariketta kallion päälle koko ajan enemmän ja uudemmat puut kasvavat siinä paremmin. Myös lisälannoitus toisi kasvunopeutta lisää.
Terve! Aivan totta! Itse asiassa tuli tehtyä kasvatuslannoitus tuohon nuoremman männikön alueelle neljä vuotta sitten, saattoi myös tulla vähän tähän vanhemman metsän puolelle, joten hiukan lisää ravinteita mäkialueelle joka tapauksessa. 👍
Jos liittää metsät FSC sertifiointiin saa puukaupassa (MG) hintalisän ja tällaisia kitukasvuisia kuvioita voi hyödyntää 5% vaadittuun metsätalouskäytön ulkopuolelle jätettävään alaan.
Terve Panu! Näin tutkin kanssa, muttei ole tullut edettyä asian kanssa. Nähtävästi myös tuon 5% osuuden voi saada ryhmäsertifioinnin kautta, joten ei edes ole välttämätön olla kaikki omalla tilalla. Oletko itse liittänyt FSC-sertifioinnin piiriin metsiä?
@@Metsanomistaja olen liittänyt omat metsäni FSC sertifikaattiin. 5% "suojeluvelvoite" kannattaa hoitaa omilla metsillä, sillä ilman sitä (suojeluvelvoitteen hoitaa MG) ei saa lisähintaa ja lisäksi on velvollinen tekemää puukaupat MG kanssa.
Hyvät lisäykset! 👍 Eli jos haluaa liikkumavaraa FSC-sateenvarjon alla, niin tekee kuten vinkkasit. Sitten täytyy vain pohtia onko FSC-sertillä jotain sellaisia rajoitteita omiin tavoitteisiin verrattuna, jotka voivat olla hankalia. Saa nähdä miten tuo sertifiointi-pelikenttä oikein kehittyy ja jalostuu tulevina vuosina.
@@Metsanomistaja omissa metsissä ei ole vaikuttanut käytännön hakkuu ja hoitotöihin paljoakaan. Lehtipuuta pitää jättää hieman runsaammin ja säästöpuita olen rajannut muutenkin reilulla kädellä. 5% suojelun lisäksi toiset 5% pitää olla jatkuvassa kasvatuksessa eli poimintahakkuiden tai pienaukkohakkuiden piirissä. Omissa metsissä ei ole muuta erityistä velvoittavaa.
hienoa metsää, pistää metson kautta suojeluun. kyllä tuossa sen verran kuutioita on että pienet taskurahat saa ainakin korvauksena. meillä nyt kaikki vanhat metsät suojeltu metson kautta. rehevilläkin paikoilla olevat. ei ehkä ihan samoihin tuloihin pääse kun hakkuuttamalla mutta jos antaa jotain arvoa luonnolle ja laskee että ottaako mielummin ison mällin rahaa kerran 100 vuodessa vai pikkasen vähemmän 10 vuoden välein 100 vuoden ajan niin ei siinä hirveesti takkiin tule.
Terve! Joskus hiukan olen tutkinut tuota Metso-ohjelmaa, mutta sen verran pieniksi tuntui jäävän korvaukset (tilan heti hakattava puusto vs. mahdollinen kuvio), ettei tullut sen enempää silloin selviteltyä. Olen ajatellut, että täytyy sitten vain ottaa nuo kuviot sopivalla tavalla huomioon omissa toimissa. 👍
@@Metsanomistaja jos olet joka tapauksessa jättämässä talouskäytön ulkopuolelle niin kyllä se pikkurahakin on ihan kiva. varsinkaan kun sen eteen ei tarvi tehdä mitään. kyllä niillä ostaa vaikka uuden raivurin ja vähä bensaa päälle. 10v päästä voi sitten miettiä uudelleen tilannetta. vanhaa metsää kelpaa metsoon muistaakseen 5ha per metsätila. sen jälkeen pitää olla jotain erityistä esim lahopuuta, eri ikäisyyttä, sekapuustoisuutta tai jotain metsälaki kohteita. ja niin kuin joku muu sanoin niin fsc tarvitsee talouskäytön ulkopuolelle pysyvästi rajattua pinta alaa.
