Tuo on totta. Ja siis ihmisenä jonka toiminta on perustunut jo kauan 70% sosiaalisuuteen, 20% itseen ja loput johonkin muuhun. Koen, että tarvitsen tien pois tästä, mutta sen tien etsiminen tai tekeminen ei ole helppoa, kun on jo tottunut siihen ja tietää, että tämä on osa itseään. Pystyn käyttämään hyväksi tätä sosiaalisuutta esim työssäni. Joskus ihmiset pohtivat, että miten pystyn tälläiseen ja miksi olen tälläinen. Toisinaan välillä kun olen vain hiljaa ihmisten ympärillä, jotka tuntevat minut. Minulta kysytään, että olenko kunnossa? Tällä hetkellä yritän luoda kykyä jollaista en olisi koskaan uskonut pystyväni tekemään. Hiljaisuus, käytän tähän kykyyn tietynlaista vihan tilaa, joka ei ole agressiivinen Pyrin olemaan luotettava ja joku johon on aina helppo turvautua. Joskus pohdin sitä lausetta "jokainen rakentaa oman perintönsä" Joskus tiedän mitä teen ja joskus en. Hienoa. En onnistunut tiivistämään tätä pienemmäksi, mutta uskon jonkun saavan kiinni tästä
