Ei luonnollisestikaan. Ilman kuormaa voltit nousee jonnekin 250 paikkeille. Kuormitettuna putoavat vain vähän, koska kuormaa on liian vähän. Vastukset ovat hieman liian korkeaohmisia, tehty 400 voltille, mutta ne ovat nyt 2 kpl rinnankytkennässä, Eli täysiä tehoja (vajaa 5 kW ei saa irti.) Siitä sitten voltit putoaa auringon paisteen vähetessä. MPPT tapaisella säätimellä periaatteessa saisi hyötysuhteen hieman paremmaksi, koska paneelit pysyisivät hyötyalueella paremmin. (en vaan tiedä, olisko suoraan esim. 500 V - 400 V säädintä, jolloin paneelit voisi kytkeä kaikki sarjaan. ( Nyt 2 x 250 volttista piiriä) Meinasin vielä jossain vaiheessa vaihtaa tuon vastuksen kytkennän (tai jopa koko vastuksen),jotta se pystyisi ottamaan paremmin paneeleiden tehot lämmöksi. Nyt siellä on kolmesta 80 ohm vastuksesta 2 kpl rinnan, eli tulee 40 ohmia vastusta. Jolloin 250 v jännitteellä virta on 6,25 A, ja tehoksi tulee vain 1,56 kW. Pitäis kytkeä se kolmaskin, jolloin ohmimäärä putoaa 26.6 ohmiin, jolloin 250 voltilla virta kasvaa vajaa 10 ampeeriin, ja vastaavasti tehonanto 2,5 kW. (Vastushan on 3~400 volttinen Δ-kytkennällä teholtaan 6 kW, ja paneeleiden maksimi on 2 x250 V (tai 1 x 500 V) ja 5 kW.) Jännite siis pysyy liki tuota maksimia, vaikka aurinko paistaisikin aika vinosta kulmasta. Toisaalta pienempi ohminen vastus antais enemmän tehoa piikkimäisemmin keskipäivällä, mutta voltit putoaisi nopeammin iltaa kohden. Jossain kohtaa lienee menee jokin optimaalinen raja näin suoralla kytkennällä, koska varaavuutta järjestelmässä ei ole. Lisäksi paneeleiden hyötysuhteen maksimi on jossain alempana kuin huippujännite. -Samuli
Mä mietin joskus 6 kpl laittaa paneeleita sähkövastuksien perään. Mutta meneeköhän sitten voltit liian reippaiks? Ja suoraan vastuksille, siis tietenkin kontakrien läpi, mutta niin, että ensin lämpeää lämmin käyttövesi ja jos se on lämmintä, sitten energiavaraajaan. Kesälläkin on kellarisauna, jonka lattiaa tarttee lämmittää/kuivattaa. Mutta eipähän tarviis Helenille maksella kesällä kovin paljoa. :D 120 litran varaajakin tuntuu pysyvän hyvin yön lämpimänä, vaikka silloin ei aurinko paistele...Muuten pidän käyttöveden verkossa, mutta saapahan energiavaraajaan aina jotain kevätauringostakin....Joku puhui jostain mini-invertteristä jotain? Pitäis tsekata...
Totanoin, eikös aurinkokeräimillä päästä aika paljon parempaan hyötysuhteeseen kuin sähköä tuottavilla paneeleilla ..meinaan vaan kun aurinkoenergia käytetään kokonaisuudessaan lämmitykseen ?
Pääsee, mutta putkitukset, glygolit, liikalämmön hukkaaminen, jne, jne... kallis ja mutkikas järjestelmä. Ja joskus ton sähkön voi ottaa käyttöön jos haluaa.
Yllättävän vähän vaikutti jännitteeseen kuorman irroitus! Tiedätkin varmasti, että DC-kytkimen yläpuolen johtovedot säältä suojaamattomassa kytkimessä on ehkä yleisin vikapaikka aurinkovoimalassa. Näytti siltä, että kytkin oli suojaamattomana ulkoseinällä. Ja eikös DC-kytkimessä pidä olla palamaton taustalevy? Itsekin laittelin keväällä noin 11kWP voimalan katolle. Ainakin mielenkiintoinen harrastus 😊 Itse kun teki suurimman osan asennuksesta, niin saattaa joskus maksaa itsensä takaisinkin. Mökillä täytti ilmakeräimet juuri 12 vuotta. Niin ne vaan pyörähti kesän jäljiltä käyntiin. En ole 12 vuoteen muuta tehnyt kuin suodattimia puhdistanut ja tarkistuksia. Taitaa löytyä esittelyvideot ilmakeräimistä ~10 vuoden takaa tuolta minun profiilista 😊
@@msSuukkoII toinen ilmakeräin on aika iso ja se kertaalleen suli ennen kuin rakentelin paremman ohjauksen siihen. Lämpömittarin muistiin oli tallentunut 107 astetta. Finnfoan taitaa kestää ~90 astetta. Ikävästi lorahti yläosa pöntöstä. Että on ilmakeräimissäkin omat ongelmansa 😅
Joo, kuuma siellä on. ilmakeräimet on todella jees. Se on kuin ylimääräinen ikkuna talossa, kilowatti neliöltä tulee sisään. Itseasiassa voitin joskus tonnin palkinnon suunnittelemallani ilmakeräimellä. -Samuli.@@finmar132435
@@msSuukkoII No sitten olet hyvinkin perehtynyt myös ilmakeräinten maailmaan 🙂 Oletko mitään videota tehnyt ilmakeräimestäsi, tai onko siitä mitään kerrottavaa? Ilmeisesti siinä on joku hyvä oivallus ollut 😀
@@finmar132435 siit on 20 vuotta aikaa, kun olivat tuntemattomampia. Ihan perus laillaan, siin oli lasin alla akustovilla mustaksi maalattuna, sen alla uretaani. Aurinkokennopuhallin/puhaltimet koosta riippuen työnti ilmaa sinne väliin, josta sitten torvi sisälle. Kehikko alumiiniprofiilit. Protot olivat puuta. Tuplalasielementillä sai hieman lisää tehoja pakkasilla, kun lämpö ei karkaa lasin läpi. Btw, Jos okt:ssä on ilmanvaihtokone, ja imu eteläseinällä, niin sen eteen pari neliötä ihan perusrakenteella keräintä. LTO hyötysuhde kun ei ole kovinkaan hyvä sulatusjaksojen takia pakkasilla.
