Olihan äärimmäisen mielenkiintoinen video! Rautatiearkeologina käytin aikaa ainakin 6 tuntia tämän katsomiseen, muistiinpanovälineet ja kännykästä "Vanhat kartat"-sivu auki, ajankohtana 1960-luvun alkuvuodet. Täydennykseksi vielä ajanmukainen maantiekarttakirja. Runsaimmat ja vuolaimmat kiitokseni!!! 😂 Tohtisihan toivoa vastaavaa väliltä Haapamäki - Tampere? Teknisesti video oli kiitettävän hyvälaatuinen, ei tärinää, eikä katkoksia. Molemmat rataosat, Jyväskylä - Haapamäki ja Haapamäki - Seinäjoki olivat minulle ennestään äärimmäisen tuttuja, sahannut niitä pitkin miljoonia kertoja. Joitakin huomioita: Jyväskylä muuttunut valtavasti vuosista 1977 ja 1978, jolloin asuin siellä. Rautpohjan raiteella hoidettiin aikoinaan myös Kankaan paperitehtaan liikennettä. Maailmanloppu oli olemassa vielä ja saanut uuden siltakannen entisen terässillan tilalle. Km:llä 371 - 372 oli ollut Köhniönjärven junakohtauspaikka, vuosina 1945 - 1971. Ruokkeen tasoristeyksessä (ajassa 19:00) kerran 1960-luvulla kolisi: Dm9 5103 ja kuorma-auto. 5103 meni poikittain penkalle. Petäjävedellä, aseman jälkeen radan vasemmalla puolella kulkeva maantie on entisellä ratapohjalla ja vesistösilta on radan alkuperäinen Schwedler - mallinen ristikkosilta. Videossa , kohdassa 1:05:28 mainittu Huttulan paikka oli virheellinen. Se ei ollut vahtituvan kohdalla, kaarteen jälkeen, vaan sitä edeltävällä suoralla. Huttula aikoinaan myös oli junakohtauspaikkana. Jaa-a, eipä ollut Keuruulla enää suorittajaa, 3. raidetta, pukkinosturia eikä vaihtotyöratakuorma-autoa Tka - Lko 279. Eikä Tiwin ja Otavan raidettakaan. Oli selvästi havaittavissa, kuinka uudet ratalinjat 1920-luvun uudelleenrakentamisten jälkeen poikkesivat vanhasta linjasta. Erityisesti Kintaudella, Huttulassa ja myös Keuruu - Tiusala - osuudella. Vanhat kartat-sivusta oli paljolti apua tässä arkeologiseeraamisessa. Tutkin erityisen tarkasti Haapamäen - Seinäjoen osuutta. 2:00:34, Kattilakosken sillalla oli ollut Valkeajärven vedenottopaikka, vuosina 1902 - 1919. Kattilakosken sillan pituus muuten oli 40 fot (= 12,192 m). Metrijärjestelmä tuli Suomeen vasta 1887. Vedenottopaikkaan liittyvä vahtitupa purettiin 1990-luvun puoliväliin mennessä. Siitä on näemmä muistona enää maakellari radan oikealla puolella (vahtitupa oli vasemmalla puolella). Kiva penkoa muinaisten seisakkeiden paikkoja: Lausamo, Leppälä, Kömi, Niinisaari, Moksu, Palkkikangas ym. Inha muuten oli alunperin nimeltään Etseri. Se tuhopoltettiin ja nykyinen asematalo rakennettiin 1889. Eikä Inhan rantaraiteista ole kuin muistot enää. 2:29:07, onneksi se Ähtärin asematalon edessä seissyt männynkränkky on historiaa! Muuten: Ahlbergin vekseli v. 1886, -> Ostolan asema v. 1896 ja Ähtäri nimenä 1925 alkaen. Alavus, vesikastarit vielä olemassa, vaikkei vesitornia ole enää ollut moniin vuosiin! Alavus - Niinimaa: 3:02:35, Lanamäen talon jälkeen km-tolppa 380, sitten pikkutien tasuri. Pikkutie kääntyy radan suuntaiseksi, kulkien sen oikealla puolella. Tullaan Pynttärin entisen aseman kohdalle (3:02:55). 3:11:12, Säääässkiniemi, jonka laituritupa oli ollut hiukan samanlainen kuin Palopurossa. Odotuskatos virelä olemassa (?). Sitten valtatien 18 tasoristeys ja tie oli ollut ennenvanhaan (1990-luvun alussa) maantie 6961 Kouraan. Niinimaa - Sydänmaa: 3:12:38 kohdalla tasoristeyksessä ollut Kuorasjärven seisake. 3:13:59 alkaen: km:llä 393, valtatie poikkeaa Kohtamäen talon kohdalla radan yli eteläpuolelle. Hiukan ennen tasoristeystä oli ollut Sydänmaan vedenottopaikka, vuosina 1883 - 1932. Läheisen järven lahden Pumppulahti - nimi viittaa tähän. 3:14:57, Sydänmaan aseman makasiini on olemattomuuteen kadonnut, sekä ratapiha. 3:21:01 kohdilla, juuri tasoristeyksen luona ja radan oikealla puolella oli ollut Kouran alkuperäinen pieni pysäkkitalo. Entisen Kiikunmäen seisakkeen (km:llä 412 + 774) paikkaa oli hyvin hankala hahmottaa ratatyömasn takia. (Välillä Rahkola - Etelä-Seinäjoki.)
Kiitos kommentista ja tiedoista! Joo kaikkia entisiä seisakkeita en merkinnyt videolle jos niistä ei ole kummempia jäänteitä jäljellä. Myöskään ihan pienimpiä seisakkeita en merkinnyt, vaikka rakennuskin olisi jäljellä (esim. Mäiskälä). Inhan asema-aluetta esittelen tällä videolla lisää vm.tiktok.com/ZGJxH1VDT/ ja Tiktokissa on myös muitanin videoita Inhasta tuolla kanavallani :)
Haapamäki-Tampere on kyllä jossain kohti mahdollinen, ei varmaan käytännön syistä kuitenkaan ihan lähiaikoina (tilausjunien vuokraaminen ei ole ihan halpaa lystiä) 😁 Ensi vuonna tilausjuna on varattu Oulu-Murtomäki-Vuokatti-Lahnaslampi-Vartius-Oulu reitille
Gorgeous country !!! Well done video, the lighting and contrast are perfect !!! Finland...be proud of your country and treat it well....we Americans have yet so much to learn !!!
Jos viitsit tsekata, Haapamäeltä eteen päin rata näyttäisi olevan rakennettu hyvälle maaperälle loivin kaartein. VR:n "junat kartalla" -sivustosta kävi ilmi, että hyvä, uusi linjaus kohti Pohjoista Suomea kulkisi Myllymäeltä suoraan Ylivieskaan. Tämä reitti olisi noin 60 km lyhyempi kuin nykyinen Kokkolan (rannikon) kautta kiertävä päärata. Nykyisellä IC-kalustolla Haapamäeltä Ylivieskaan (noin 200 km) voisi hurauttaa noin 1t 20minuutissa. Jotenkin tuntuu oudolta, kun tätä vaihtoehtoa ei ole otettu harkintaan. Päärata ruuhkautuu ja sen laajentaminen kaksi-raiteiseksi on kallista ja liikennerajoituksia aiheuttavaa. Lisäksi rannikon maaperä on entistä merenpohjaa, mikä tukeminen lisää kustannuksia. Sisämaassa maaperä on kiinteämpää ja neitseelliselle alueelle tehty rata olisi helpompi ja halvempi toteuttaa. Olen myös kuullut Tampereen ohittavasta / alittavasta raidelinjauksesta. Tämän vanhan pääradan kautta Orivedeltä pariraiteisena Tampereen Viinikan ratapihalle on suora yhteys. Sähköistettynä tavaraliikennettä voitaisiin ohjata Seinäjoelta Haapamäen kautta Tampereelle. Tosin tämä reitti on noin 60 km pidempi - nyt onkin kyse ruuhkaantuneen pääradan liikennekasvun keventämisestä mahdollisimman pienin kustannuksin. Joka tapauksessa etelän ja pohjoisen suurten keskuksien väliset matkustajat ehkä tykkäisivät noin 2 tuntia lyhyemmästä matka-ajasta.
Mukavaa, että reitti oli kuvattu kokonaisuudessaan ilman editoituja kohtia. Videon katseluaikaa voi aina lyhentää aikajanaa liikuttamalla, mutta mahdollisia poistoja ei mikään tuo takaisin. Kuvanlaatu oli erittäin hyvä, osin todennäköisesti siksi, että kamera oli junan ulkopuolella. Toisaalta tällainen sijoitus on ehkä hieman kaksipiippuinen juttu. Nimittäin tuulisuojasta huolimatta äänimaailma on aika ”rutiseva”. Kamara näyttäisi olevan hieman keskilinjasta vasemmalle. En tiedä, onko se mahdollista, mutta keskilinjasta oikealle saattaisi olla parempi sijoitus. Se nimittäin saattaisi helpottaa opasteiden näkemistä.
Kiitos kommentista! Tässä veturissa sijoituspaikkaa ei oikein voinut valita, piti kiinnittää ainoaan sopivaan metallikiinnikkeeseen keulassa. Jatkossa voisin äänittää näihin veturin/vaunun sisätilan äänet niin ei tarvitsisi kuunnella tuulen rätinää 😁
Hieno video. Ilmeisesti tässä oli joku GoPro tms. kamera veturin keulassa kiinni? Mikä oli kuvauspäivämäärä? Jos se oli jossain mainittu, niin meni ohi.
