"Tieteellisiin selityksiin ei kuulu ihme" :D eiköhän tuo sattuma näin valtavan monelle järjestäytyneelle asialle ole vähintäänkin ihme. Enkä ole kumpaakaan henkilöä vastaan. Tutkikoon jokainen näitä itse pintaa syvemmälle, nettikin on pullollaan materiaalia. Älkää sokeasti luottako mitä koulussa opetetaan vaan tutkikaa ja koetelkaa. Mitä itse olen kuullut ja huomannut, niin yksi ovela asia millä on sekoitettu lasten mieltä, on sopeutuminen. Sopeutumistahan me havaitaan luonnossa kyllä, vaan kun siihen liitetään tarina menneisyydestä, missä kaikki muka on saanut alkunsa, niin huhhuh. Ei lapsilla ole resursseja ymmärtää tapahtuman laatua ja kyseenalaistaa. Mitään uutta informaatiota ei synny. Evoluutiossa on paljon ristiriitoja kokeellisen luonnontieteen kanssa. Sokeaa uskoa. Miksi ihmeessä uskoa moiseen, joka ei anna mitään lohtua eikä toivoa tulevasta. Älkää siis leikkikö teidän ikuisen tulevaisuutenne kanssa, tämä elämä on yllättävän lyhyt! Jokaisella on mahdollisuus pelastua, saada synnit anteeksi, mikäli tahdot nöyrtyä ja kääntyä Jumalan puoleen, katua syntejäsi, tehdä parannusta ja uskoa Herraan Jeesukseen, Häneen joka vuodatti viattoman, Pyhän verensä meidän edestämme.
TIEDE EI TIEDÄ KAIKKEA. Ihmiset on saatu pikkuhiljaa uskomaan, että tiede ratkaisee kaikki ongelmat ja on ainoa, rehellinen totuus...sitähän se ei ole. Jokaisella on oikeus uskoa, mihin tahtoo, mutta on se silti sääli, että Suomalaisetkin kävelevät sokeina, tuohon ansaan, unohtaen Jumalan, Luojansa. Ihmiset pitävät luomista pilkkanaan ja uskovat evoluutio tarinaan, vain, koska se tuntuu järjelle uskottavammalta, kuin luominen. Jumalaan uskomista pidetään hulluutena ja pelastusta, Jumalan Pojan Jeesuksen, ristikuoleman kautta, lähes sairautena, halveksittavana. Ihminen elää täällä "pallolla" ohi kiitävän tovin ja täyttää (käyttää) aikansa erilaisilla asioilla, uskoen kuka mihinkin. Sisimmässä on kuitenkin tyhjyys, vaikka muuta yritämme uskotella. Tuota tyhjyyttä ei voi täyttää tiede, eikä saada sisimmässä kalvavaa epätoivoa sammumaan, koska tieteellä ei ole siihen vastauksia, ei ratkaisua, kuinka tehdä ihmisestä oikesti onnellinen. Meille jokaiselle on annettu etsikko-aikamme, jolloin voimme tehdä elämämme suurimman ja järjelle käsittämättömän ratkaisun - antaa elämämme Jumalan, Luojamme johdatettavaksi, saaden henkilökohtaisen kutsun pelastukseen, joka johtaa iankaikkiseen elämään! Tämä ei sovi tieteen pirtaan, joten se tekee kaikkensa, antaakseen "luotettavan" selityksen, täällä "pallolla" olemiseemme. Järki ihminen tuumii, että kyllä se näin pitää olla, kun viisaat, tiedemiehet on asiat tutkineet - apinasta ihmiseksi, ei mitään Luojaa, näin sen pitää olla... Sääli... Tulee päivä, jolloin vedät viimeisen hengenvedon ja ummistat silmäsi (tässä ajassa), mutta huomaatkin, ettet ole kuollut. Kyllä sinä kuolit, mutta heräät iankaikkisuudessa, jossa pian saat huomata, että sinulta puuttuu, jotakin...jotakin sellaista, jonka annoit pois, työnsit pois, kiroten, uskoen ennemmin tieteeseen, tai ihan mihin vain muuhun, mutta et Jumalaan, joka yritti kutsua sinua ottamaan vastaan Hänen Poikansa Jeesuksen, ristillä hankkiman Pelastuksen - sinulle. Voit sylkeä, tälle kommentille, mutta et voi tehdä tyhjäksi, sitä tosiasiaa, että sinun on päätettävä elämäsi aikana (joka voi päättyä, milloin vain) missä aiot viettää iankaikkisuuden (loputon aika määre!)... Tiedä tämä: et voi "ottaa" pelastumista, kuin hattua naulasta, sille on Jumalasi määräämä aika ja jos ohitat, tuon ajan, kieltämällä kutsun, olet ratkaissut oman iäisyytesi ja sen mitä saat vastaan kuoltuasi, herätessäsi, totuuteen, ajan rajan tuolla puolen. Huomaat silloin, että teit karmean virheen, uskoit eläessäsi, että tiede on vastaus kaikkeen, tai uskoit, johonkin muuhun, joka tuuditteli sinua halki elämän, kiireisenä, sisin täynnä tyhjyyttä...kaipuuta, joka ei sammunut, edes viinan voimalla, ei seksin, eikä puolisonkaan tuella...sitten kouristi rintaa ja silmissä sumeni, tai diagnoosina oli elämän lopettava sairaus, etkä saanut enää tahtoa, turvata hengellisiin asioihin, koska olit tuhlannut Jumalan tarjoaman kutsun, mahdollisuutesi ottaa pelastus vastaan... Juuri nyt, voit avata silmäsi, huomaamaan, että olet onnekas, sinulla on vielä mahdollisuutesi tallella, mahdollisuus, jota mitkään tämän maailman viisaat eivät osaa selittää, koska se tulee uskosta - Jumalaan! Usko pois, olen itse kuulunut, "järkeviin" ja ollut vähällä menettää, sokaistuna, kutsuni pelastukseen ja sen myötä iankaikkiseen elämään...en todellakaan tahdo kadotukseen, sen ymmärrän, ihan järjelläkin! Pelastumattoman osa on kauhea, sitä ei voi edes kuvitella, eikä siltä voi tiede pelastaa! Suomen kansa, älä kulje etsikko-aikasi ohitse!
Se mitä olen kuulevinani Leikolasta on se, että kaikkea muuta kunhan ei vaan Jumalaa. Sitähän äijä pakenee. No mutta suotakoon se hänelle. Mutta voisin esittää hänelle kysymyksen, miksi pakenet?
Jälleen sinun ajatuksen juoksusi paljastaa pelkosi. No en sitä ihmettele, sillä itsekin ehkä olisin suunnilleen samalla tavalla vastaillut reilu 10 vuotta sitten jolloin vaelsin evo-valheen pauloissa. Ei hätiä mitiä. En ole täällä sinua tuomitsemassa, sinä itse valitset tiesi.
