Japanin lento-onnettomuus: Mitä tapahtui ja miksi? 

Kiitos itsellesi! En ole ehtinyt vielä katsomaan sinun (todennäköisesti vielä parempaa) videotasi aiheesta, mutta olet yksi esimerkeistä täällä YT:ssa, miksi teen tänne videoita muiden töiden ohella. Nähtävästi lentäminen ja lentomatkustaminen kiinnostaa, niin teen itsekin lisää - ja laitan sinun kanavasi suosituksiin!

Kiitos kiitoksista. Vähän oli yllätys nopea tilaajamäärän kehitys, mutta se osoittaa tosiaan sen, että kysyntää tällaiselle on. Täytyy vastata kysyntään - uusi video on tekeillä.

Voisi hyvinkin olla, mutta toinen asia on se, että onko siitä niin olennaista hyötyä, että sellaista kannattaa lennättää koneen mukana jatkuvasti. Moottoreissahan on sammutus, ja useissa tapauksissa lentoasemilla palokunta on jo ottamassa ongelmallista konetta vastaan ja pystyy jopa vaahdottamaan kiitorataa ennalta. Vain näissä hyvin harvoissa tapauksissa, kuten nyt, tällaisesta systeemistä olisi oikeasti apua. Sanoisin, että on parempi keskittyä koneen evakuoinnin tehostamiseen edelleen, koska syitä voi olla muitakin kuin "vain" tulipalo.

Kiitos! X-59 on erittäin kiinnostava ja koitan ehtiä tekemään siitä jotain pian.

Lelut on kivoja :-)

90 sek ei toimi missään reaalimaailman oloissa, koska harjoituksessa kaikki tietävät mitä on tulossa ja koittavat suoriutua hyvin. Tässä tapauksessa kuulemma evakuointi varsinaisesti oli tehty 7-8 minuutissa, ja sen jälkeen miehistö varmisti vielä että kaikki on saatu ulos. Tuo lopullinen aika laskettiin siihen, kun kapteeni tuli viimeisenä ulos. Tositilanteeksi tämä meni erinomaisesti.

@@tiedetuubi_jari_makinen No siinä tapauksessa. Kuvittelin että matkustajien evakuointi kesti sen 18 minuuttia. 7-8 minuuttia ihan hieno suoritus

Joo ja ei. Palavat, mutta ei samalla tavalla. Siksi tämä onnettomuus on traagisuudessaan superkiinnostava.

En ole ihan samaa mieltä, vaikka ymmärrän täysin, että olemme ilmastokatastrofin kynnyksellä ja se vaatii toimia. Lentämisen osuus on kuitenkin "vain" noin 4 % päästöistä (hieman isompi, kun tiivitysvanat yms otetaan huomioon). Isompia - ja massojen kannalta olennaisempia - toimia pitäisi tehdä jopa nopeammin (ruoka, asuminen, kulutuskäyttäytyminen, tavallinen liikkuminen). Lentämistä ei kannata nostaa tikun nokkaan ja unohtaa muut. Se, jos lentäminen lopetettaisiin kokonaan, saisi aikaan paljon suurempaa haittaa kuin lentäminen, ja lisäksi elämänmeno ja maailmanjärjestys menisivät varmasti siitä šokista niin sekaisin, että tuloksena olisi mm. sotien kautta paljon enemmän päästöjä. Luoliin en olisi valmis muuttamaan takaisin, vaan uskon ja luotan teknologiaan. Jokaisen valistuneen matkustajan täytyisi tosin aina katsoa vaihtoehtoja, niin muita kuin lentämistä kuin myös valita lentoyhtiöitä ja lentoyhteyksiä, jotka tuottavat vähiten päästöjä. Liikenneilmailu tekee tällä hetkellä lisäksi aika paljon työtä päästöjen vähentämiseksi, ja jos ja kun uudet sähkölentokoneet tulevat käyttöön muutaman vuoden kuluttua, niin tilanne voi kääntyä jopa päinvastaiseksi: lyhyen matkan lentäminen voi olla kokonaisuudessa ekologisempaa kuin junalla matkustaminen. Kaukolennoille sähkö ei ole hyvä vaihtoehto vielä pitkään aikaan, vaan täytyy käyttää synteettisiä polttoaineita tai vetyä. Tästä(kin) pitäisi tehdä joskus video, koska asiasta olisi paljon enemmän kerrottavaa kuin mahtuu tähän pitkään, mutta silti ylimalkaiseen vastaukseen.

​@@tiedetuubi_jari_makinen Kiitos asiallisesta vastauksesta. Huomautan muutamasta seikasta. Ensinnäkin, minkä tahansa asian suhteen on niin, että sen vaikutuksen voidaan katsoa olevan niin pieni, ettei sillä ole käytännössä mitään merkitystä. Toiseksi lentämisen vaikutukset ovat väittämääsi suuremmat ja erityisesti, kun ottaa huomioon täysin turhanpäiväisen turismin vaikutukset kohdemaihin ja ympäristöön kokonaisuudessan. Sanot, että lentämisen lopettaminen kokonaan aiheuttaisi merkittävämpiä ongelmia kuin sen jatkaminen. Väite on melko erikoinen, kun ottaa huomioon, että nykyisen elämäntapamme jatkaminen väistämättä johtaa peruuttamattomiin ja katastrofaalisiin muutoksiin ekosfäärissä. Lentämistähän ei tarvitsisi lopettaa kokoaan, jokainen ihminen voinee tehdä muutaman (2-3) lennon elämänsä aikana, mutta nykyisessä mittakaavassa jo ollaan kestämättömällä tasolla. Annostus tekee myrkyn. Kohtuus on vaikea asia, etenkin kun ihmiset uskovat satuihin siitä, miten talouden on kasvettava jatkuvasti. Luonnollisesti lentäminen on vain osa ongelmaa, koko elämäntapamme on sopeutettava pallon kantokyvyn rajoihin. Nykyisellä elämäntavalla suomalaiset tarvitsisivat neljä maapalloa jo koko maailman kulutus vaatisi kaksi, jokainen kai tietää, että maapalloja on yksi. Niitä EI ole kahta tai neljää. Ongelma on juuri tässä, sinäkään et selvästi usko, että ilmastokriisi on todellinen. Et usko, mitä se tarkoittaa. Et usko, että ihmiskunnan on elettävä yhden pallon rajoissa jos aiomme edelleenkin elää tällä pallolla. Sinä pohjimmiltasi ilmiselvästi uskot satuihin siitä, miten talous ja materiaalinen hyvinvointi voi ja sen pitää jatkuvasti kasvaa ja miten tekniikka ratkaisee ongelmat. Jos et uskoisi näihin satuihin, toimisit toisin. Tekniikalla voidaan ratkaista tiettyjä ongelmia, mutta ei sitä perusongelmaa, jonka uskomme jatkuvan kasvun myyttiin ja sen myötä eksponentiaalinen kasvu aiheuttaa. Tekniikka ja varsinkin vähäpäästöinen tekniikka voisi olla ratkaisu siinä tapauksessa, että ymmärtäisimme hillitä ahneuttamme ja rajoittaa kasvua ja saastuttamista täällä länsimaissa ja antaa kehitysmaiden talouden kasvaa vielä siinä määrin, että siellä olisi säälliset materiaaliset elinolot. Jatkuva kasvu on ongelma. Kuvittele tilanne, jossa jotenkin maagisesti saataisiin tekniikan avulla laskettua päästöt ja saasteet 5% nykyisestä. Laskutaitoisena ihmisenä osannet itse laskea, kuinka nopeasti vaikkapa 5% jatkuvalla kasvulla ollaan samassa päästömäärissä kuin ennen päästöjen 95% vähenemistä.

Tuosta voi lukea uusimmat tiedot siitä, miten "vastuullinen" lentomatkailija vaikuttaa ympäristöön. "”Päivämatkailu - miten ilmastokatastrofin keskellä mahdollista?” Suomen ympäristökeskuksen (Syken) erikoistutkija Johanna Niemistö muistuttaa yksilön vastuusta hiilijalanjäljestä. Eurooppalainen ihminen tuottaa vuodessa ilmaan keskimäärin 7,77 tonnia eri kasvihuonekaasuja. - Yksi edestakainen lentomatka Lontoon ja Rovaniemen välillä voi kuluttaa tästä vuosibudjetista jo noin kymmenesosan, Niemistö sanoo. Yle kertoi aiemmin joulukuussa kuinka brittien suosimat päivämatkat lentämällä Lappiin eivät näytä hiipumisen merkkejä." yle.fi/a/74-20068023

Juuri noin.