Erään katsojan yliluonnolliset kokemukset, mm töniminen outokummun vanhalla kaivoksella, sekä oma pelottava kokemus metsästysreissulla. #tarina #metsä #kokemus #storytime kanavan verkkokauppa www.tarrapaita...
1990-luvulla, en muista ennää tarkkaa vuotta ja aikaa. Olin tulossa työreissulta Oulusta Jyväskylään (asuin siihen aikaan Jyväskylässä), ilta pimeällä ajelin ja tuumasin jotta kun seuraavana tulloo Kärsämäen valot niin pysähdympä sinne Shellilke kaffeelle, ajoin eteenpäin ja kun katuvalot alkoivat ne olivatkin jo Pihtiputaan valot... Missä vaiheessa olin ohittanut sujuvasti Kärsämäen keskustan vilkkaat risteykseykset ja Pyhäsalmen (Vaskikellon) risteyksen, Puttaalla en enäön pysähtynyt kaffeetilke kun matkaa kotio oli ennää n. 130 km, menin normaalisti tankkaamaan Hirvaskankaalle ja ihmettelin kun tankkiin ei mennytkään normaalia määrää polttoainetta, kilometrikirjanpidosta puuttui reilun 60km....eli mitä tapahtui, se ei ole vieläkään selvinnyt itselleni, mutta mikä siirsi / toi minut tuon välin vauhdilla ja miksi, mistä/miksi minut tuotiin ohi tuon rapian 60 km.... Ei muuten pahemmin väsyttänyt Pihtiputaalta kotio ajaessa kun mietin tuota.... Eikä tämä ole ainut outo kokemus, mitä on kohdalleni sattunut, minulle on unessa ilmoitettu veljeni edesmenneen vaimon kuolema silloin kun se tapahtui ja monta muutakin asiaa olen saanut tietää osan ennakkoon, osan silloin kkun se tapahtunut toisella puolella Suomea. Toiset ovat herkempiä näille kuin toiset, mutta jollei ole omakohtaista kokemusta, voi käydä niin että lse joka ei ole kokenut leimaa nämä humpuukiksi...
Onpas ollu outo juttu! Vaikka itselle ei mitään vastaavaa olekkaan sattunut, niin silti en missään tapauksessa tyrmää kenenkään kokemuksia.. Olisihan se aika narsistista väittää että koska mulle ei ole sattunut niin ei ole muillekkaan, mutta näitäkin on..
Oma kokemus tapahtui 1991-1992 vuoden vaihteessa uutena vuotena, asuttiin sisarusten ja vanhempien kanssa Savitaipaleella, entisessä pappilassa jossa oli myös joskus ollut 70-luvulla ruumishuone talon alakerrassa. Oltiin pihalla koko porukka ilotulituksia ampumassa ja siinä jonkun aikaa meni kun tuli vilkastua yläkerran ikkunaan ihan sattumalta, jossa näin sitten sellaisen tumman hahmon katsomassa meidän ilotulitusta. En siitä ensimmäisellä ajatellut mitään ihmeempiä mutta kun sitten tajusin että oltiin kaikki siinä pihalla ampumassa niitä ilotulitteita, niin ketään ei sisällä enää pitänyt olla. Sanoin siitä sitten ensimmäisenä isälle "kuka tuolla ikkunassa on" ja ne myös huomasivat sitten sen saman kun tajusivat että oltiin kaikki pihalla. Isä meni meistä sinne sisälle yläkertaan katsomaan että kuka siellä on, kävi vielä yläkerran vinttihuoneetkin läpi eikä mitään näkynyt sielläkään ja tuli takaisin sanomaan että ei sielä ketään ollut . Kyllä siitä on sellainen muisto jäänyt, että tulee välillä siitä puhuttua isän ja äidin kanssa kun kylässä käydään.
Mukavia kuunnella näitä kertomuksia, mullakin on ollut niitä kokemuksia, että älä mene tonne, oli lampi ja rannalla sellanen vaikutelma että nyt pitää lähteä. Koirien olemusta pitää seurata, koirat tietää ja vaistoaa nämä jutut.
Olen elämässäni ollut ja liikkunut metsässä. Tuo tunne että jokin on lähellä. Karvat nousee pystyyn, tunnet että sinua tarkkaillaan. Kun siirryt toisaalle niin tunne häviää. Olen käynyt joskus myöhemmin sen seudun. Joskus löytyy karhun jäljet, useimmin hirven makuupaikka. Ne sinua tarkkailee. Se ihmisen ylimääräinen aisti suojelee.
Moni ei uskalla ihmetellä koska se paljastaa ettei tiedä. Ja se ettei tiedä, on heikkouden kieltämisen varaan rakennetulle itsetunnolle liikaa, illuusio omasta erinomaisuudesta särkyy..
En jaksa kirjoitella koko juttua, mutta Kyllikki Saaren suohaudalla sain vahvan tuntemuksen - aivan kuin Kyllikki olisi kertonut, että syyllistä murhaan ei ole vaan kyseessä on jotain muuta, johon myös hän on osallinen. Se laittoi minut tutkimaan kaiken mahdollisen tiedon ja olen tullut selvittäneeksi itselleni tapahtumien kulun.
Kerran 4v sitten lintu metsällä jäin passittamaan teeriä kun isä niitä lähti kiertämään. N.15min jälkeen hiljaisuudessa tuli todella voimakas tunne että nyt lähellä on joku, odotin että kohta joku tulee puskasta joku, mutta ei tullut ja pieni rapina hiipui.
Viittaisin kintaalla näitä kokemuksia - jos en olisi itse kokenut vastaavaa. Olin kerran autoreissulla Jenkkilässä. Tosi mukavaa pyöriä siellä rauhallisella maaseudulla ja ajella mihin mieli lystää. Yhden pikkukaupungin kohdalla tuli tunne, että täältä pitää päästä pois ja äkkiä. Ajoimme sieltä suuntaan, joka oli kuitenkin umpikuja, piti palata takaisin. Sama tunne iski jälleen pikkukaupungissa, hyvin voimakas fyysinen kuvottavakin tunne, että pois ja äkkiä. Jäi mysteeriksi koko asia enkä ole sen koommin vastaavaa kokenut
Itsellä ollut täysin vastaava voimakkaan pelon tunne keskellä kirkasta päivää metsässä. Miettinyt kanssa liittyikö kokemus karhuun. Tiedä häntä, mutta alueella liikkuu paljon karhuja.
Ysikytluvun alussa ukkivainaa sanoi mulle suoraan ettei elä enää pitkään kun tumma hahmo poistui hänestä poispäin ja eikä näe uutta mökkiä valmiina , mitä rakensin silloin,niin kävikin,hän kuoli vanhaan mökkiin vellin keittoon,samana päivänä tulivat uuden mökin tarkastajat katsomaan onko kaikki tehty oikein,yrittivät elvyttää..turhaan...ukki vietiin ruumisautolla... ja mummo sano nähneensä tulipallon kiertämässä pihakoivua...mitenkä lie🤔🤔... tästäkin jo kolkytvuotta aikaa...
Ukki kertoi juurikin niin olivat olleet parakissa hiiret oli ruvenneet ulos pyrkimään ja Ukkini joka oli ollut keittäjänä oli tosiaan herättänyt kaikki siinä parakissa olleet ja sanonu nyt ulos kaikki eikä kauaa ku TÄYS osuma parkkiin, Ukkini oli syntynyt 1905,ja kuoli 1986 olivat jossain vaiheessa Syvärillä Ja nyt tämä Venäjän öyhötys on muuten Pirullista seurata ei ihmiset, opi mitään no nähtäväksi jää leviääkö Sota laajemmalle, silloin jälki on kaikkea muuta kuin kivaa katsottavaa!!
Onhan nuita sota aikaanki ollu että on tullu tunne että nyt täytyy lähtee asemasta ja hetkeä myöhemmin siihen on tullu tykin ammus/korohoron kuti itsellä ei oo tosiaan mitään yliluonnollista kokemusta oo tai jos on niin oon vaan ohittanu sellaset 😄 nuihin tunteisiin kannattaa varmasti luottaa jos tulee olo että ei pidä mennä niin ei pidä..
Suurin minuun vaikiuttanut kokemus on ollut,kun olin mukana regressiossa, kirjaamassa ylös yhden tutun henkilön entisen elämän kokemuksia. Jokainen voi halutessaan katsoa entisiä elämiään,jossa saa viimeistään varmistuksen kuolemattomuudestaan,sekä loputtomasta entisten ja tulevien elämiensä jatkumosta. www.youtube.com/@hannahrohkea284/videos
Onhan noita outoja kokemuksia ollut paljonkin, mutta aina yritän miettiä luonnollista selitystä ja tärkeimpänä pidän sitä mitä ajatuksia omassa päässä on liikkunut ennen outoa kokemusta, koska mieli tekee helposti kepposet. Yksi kokemus on jäänyt metsästä mieleen noin kymmenen vuoden takaa. Olin tekemässä harvennusta edeltävää kuusikon pohjaraivausta ja yht'äkkiä tuli tunne, että joku tuijottaa takana, hetken siinä raivasin ja vilkuilin olan yli jatkuvasti, jonka jälkeen siirryin muualle raivaamaan ja ajatuksena oli palata myöhemmin, jotta voisin raivata sen alueen loppuun ilman tuota tunnetta. Myöhemmin palasin kyseiseen paikkaan, kun olin saanut ajatukset muualle, mutta sama painostava tuijotus tuntui jatkuvan. Kyseinen paikka oli alle 10 metrin päässä mökkitiestä ja tien toinen puoli on mökkitonttia mökkitontin perään, joten kyseessä ei voi olla mikään alitajuntainen ajatus synkästä kuusikosta. Eläimen todennäköisyyskin tommoisessa paikassa on melko pieni. Tujotuskin tuntui tulevan metsän puolelta raivatulta alueelta jonne minulla oli hyvä näkyvyys, eikä mitään erikoista näkynyt. Kaveri oli kyllä myös raivaamassa samalla palstalla, mutta aivan toisessa päässä. Sahoja ku tankkasimme tapahtuman jälkeen kaveri kertoi löytäneensä laudan pätkän jossa toiseen päähän oli vuoltu kädensija ja toiseen päähän lyöty muutama naula. Voihan tuo "lyömäase" olla jonkun luovan lapsen tekosia mökkiviikonlopun jäljiltä, mutta tässä vaiheessa alkoi mielikuvitus kyllä laukkaamaan. Tottakai metsässä tuo eläimen läsnäolo on luonnollisin ja usein todellinen selitys, mutta tuon kokemuksen jälkeen en ihmettele yhtään, että vanha kansa on puhunut metsänhengistä sun muista.
Kyllä toki itsekkin miettii luonnollisia selityksiä ja nuo tuntemukset voi tosiaan tulla mistä vaan. Toki voi olla myös jotain "etiäisiä" mistäpä näitä tietää..
Vanhoissa taloissa joissa on samanlainen hella kuin sinulla on todistettavasti kuulunut sopivalla kelillä kun kattila on kannellisena hellan päällä siitä kuulunut radio ohjelma..
Jos otat vielä näitä vastaan niin minullakin olisi kaksi ihan oma kohtasta kokemusta joista haluaisin kertoa. Voin laittaa ne sulle sinne sähköpostiin jos vain otat vastaan? :) Kyseessä on mun 15vuotiaana vuonna 2003 mopo onnettomuudessa kuollut serkku, ja sitten mun vuonna 2005 sairauden uuvuttamana kuollut pappa.
Oletko syönyt siitakesieniä tai vastaavia myrkkysieni...niistä tulee hallusinaatioita. Joka uuniinsa luottaa niin varjoansa pelkää. Olen 70 ja en ole eläessä nähnyt ja kuullut koskaan mitään omituista, paljon on nähty ja paljon kuultu ja kaikki jotka ovat hurahtaneita ilmöitä kertonut, löytyy se syntipukki peiliin katsomalla itseään.
Näimpä. Jokasen oma asiahan se on mihin uskoo ja mihin ei itse en esimerkiks usko helvettiin tai taivaaseen saatikka mihinkään jumalaan 😅 uskokoon ne jotka uskoo. Siitakesienet on hyvää miso keittoon 😋😄
@@tyhmattyomiehet internet trolli topi heräs talviuniltaan tähän julmaan maailmaan kun tyhmät työmiehet julkas paska videon mihin oli pakko tulla kommentoimaan 😅😄
