Mielenkiintoinen oli venäläisten näkemys näistä taisteluista. Olimme Pietarin upseerikerhon vieraina ja siellä oli kattava esitys mm. tästä -44 suurhyökkäyksestä ja eräs esimerkki oli suomalaisen jääkäriprikaatin "tuhoamisesta" Kuuterselässä. Teimme myös katselmuksen ko. maastossa. No, ei se ihan hutiin mennyt arvio ollut, sillä paras mehu siinä valui prikaatista maahan. Alokkailla täydennettynä se ei enää ollut entisensä. Prikaatissa taistellut ja haavoittunut sukukaimani oli katkeroitunut siitä sekavasta ja huonosti johdetusta yrityksestä, jossa pelkällä verellä yritettiin kumota rautaa. Kuvavaa on venäläisessäkin historian tulkinnassa on kotiinpäin veto sillä Tali-Ihantala taistelu "unohtui" esitelmässä. Myös siellä kävimme maastokatselmuksessa, mutta vain omin voimin, kun venäläiset isäntämme eivät ehtineet sinne saakka kiireiden vuoksi tulla. Historia on sellainen aihe, että pitää vähintään olla molempien osapuolien näkemys ja vielä puolueettomaksi luonnehditun osapuolen ja sitten voi itse arvioida miten on mennyt. Joissain tapauksissa, kun vertailin isäni kertomusta 1918 Tampereen kahinoissa ja vastapuolen kertomusta samasta tapahtumasta sekä punapäällikkö Jaakkolan Pietarissa 1919 julkaisemaa kertomusta ja nämä olivat hämmästyttävän yhdenkaltaisia, niin voi jo ajatella siihen todellista tapahtumaa. Enoni oli panssaritorjuntaryhmän johtaja ja olivat hyvinkin lähellä etulinjaa väijymässä mahdollisia sulkutulesta selviytyviä vaunuja siellä Ihantalan kahinoissa, mutta "työttömyys" pukkasi päälle, kun raskaiden patteristojen sulkutuli iski panssarikärkeen, niin vaunut pyörivät räjähdyspyörteissä kuin rukkaset trombissa ja mitään ei tullut läpi. Sitä tykistön tulen johtoa eivät vain osaa käyttää Ukrainassakaan. Kilometrin pituinen jono tykkejä vieri vieressä ja jokainen ampuu omaa maalia ja pellot on reikiä täynnä. Ihantalassa minuutin tuli-isku 50x50 mm ruudulle liki 200 putkea ja keskimäärin viisi laukausta putkea kohti, niin ruudusta ei ole mitään jäljellä. Siirto seuraavaan ruutuun ja jne. Valtava säästö kranaateille, kun tarvitse paria-kolmea tuntia paahtaa valmistelua, jossa suurin osa menee harakoille. Silloin Suomen tykistö sai paljon tehokkaamman tuloksen 10 000 kranaatilla kuin puna-armeija 50 000:lla.
Haluan välillä näissä päivän tapahtumissa tuoda esille näitä neuvosto radio lähetysten uutisia vaikka tiedänkin etteivät ne pidä paikkaansa. Esim. maanantaina tulevassa videossa on yksi esimerkki siitä.
Tätä samaa olenkin jo ihmetellyt Ukrainan sodassa! Eikö ne osaa iskeä kaikella voimalla vihollisen ryhmitykseen kriittisiin pisteisiin sen sijaan että sohlataan kranuja sinne tänne ja toivotaan että osutaan johonkin...
