Тёмный

Kvarken innovation connection - a new permanent connection between Sweden and Finland 

WIC Science Channel
Подписаться 2,2 тыс.
Просмотров 2,1 тыс.
50% 1

In the current world situation, Finland has become more and more of an "island" and that has made many people think about industrial competitiveness, security of supply, connections to Europe and military security.
In this video, Doctor of Technology Esa Eranti has made preliminary studies of the fixed, bridge and embankment connection from Vaasa to Umeå together with traffic and logistics expert Antti Talvitie. Originally, the goal was to reduce industrial logistics costs and improve delivery reliability.
Eranni has strong views on why a fixed connection should be implemented and he uploads harsh assessments of the causes of the problems of the Finnish national economy.
Welcome to Wasa Innovation Center's science channel!
Links:
www.erantiengi...
www.helsinginu...
www.finestlink...
www.suomenmaa....
yle.fi/a/3-101...
yle.fi/a/74-20...
www.hs.fi/koti...
Hourly train web:
lansirata.fi/
Video materials, Ice engineering, Steel shell construction:
Eranti Engineering ©
www.erantiengi...
Animations / graphics (Nordic Connector/Kvarkenlink):
Pietari Visanti, Visgraphics
Stock media: Pixabay, Vecteezy

Опубликовано:

 

4 окт 2024

Поделиться:

Ссылка:

Скачать:

Готовим ссылку...

Добавить в:

Мой плейлист
Посмотреть позже
Комментарии : 18   
@hese186
@hese186 7 месяцев назад
Tuo silta olisi erittäin hyvä hanke. Esimerkiksi keski Suomen ja Savon alueiden metsänomistaja sekä maataloustuottajat voisivat helpommin kilpailuttaa Ruotsalaiset ja Suomalaiset puunostajat ja elintarviketeollisuuden. Mitä? Pistääkö nyt Suomalaiset isot pojat metsäyhtiöissä ja elintarvikejalostajissa kapuloita rattaisiin. Niinpä tietenkin.
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
MIelenkiintoinen näkökulma!
@juho2840
@juho2840 7 месяцев назад
Jotain pitää tehdä että saadaan kansantalous nousuun. Tälläiset isot rakennusprojektit on juuri niitä joita tarvitaan. Me ajetaan tämä valtio konkurssiin tällä ympäristöpolitiikalla joka tuntuu kaatavan lähes jokaisen ison projektin. Tunnin junakin on oikeesti +1h20min juna
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
Investoinnit, jotka maksavat itsensä pois ovat yleensä kivempia, kuin ne jotka eivät :)
@EmDzei
@EmDzei 7 месяцев назад
Vakuuttava myyntipuhe ja huoltovarmuuden kannalta tärkeä. Turistin silmin eli vierailtaessa Ruotsin puolella minulle nousee heti ensimmäisenä mieleen euro. Miksi hemmetissä Ruotsi ei voi ottaa euroa valuutakseen?! Ruotsin kruunu estää tai lopettaa omat mielihaluni turisteilla ko. maassa täysin. Ai niin muuten. Onnittelut Ruotsille Natoon pääsystä! Äntligen.
@omonkkonen6676
@omonkkonen6676 7 месяцев назад
Tuollainen silta hyödyntäisi Suomea, mutta Ruotsi sitä tuskin haluaisi. Aivan kuten pohjoisessa Suomi maksaa myös Ruotsin puolella olevia kantaverkkoinvestointeja ja he eivät niitä haluaisi ollenkaan. Suomen pitäisi saada moottoriet ensin Vaasa-Tampere. Jyväskylä-Oulu.
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
Kiitos! Nykyään kortilla tai sirulla maksaessa ei juurikaan tarvi rahaa vaihtaa tai kursseja miettiä? Tai jos käteistä kaipaa niin nostaa maatista.
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
@@omonkkonen6676 Kiitos kommentistasi!
@ahlmarcus
@ahlmarcus 7 месяцев назад
Meidän yhtiössä joka tekee projekteja paljon ruotsissa ja norjassa niin helpottaisi ehdottamasti meidän toimintaa ja varmasti olisi kymmenkunta matkaa enemmän viikossa kun nyt koska nyt menee matkaaikaan melkein päivä kun pitää mennä laivan aikataulun mukaan joka hankalauttaa. Toki uusi laiva teki yhteys paljon parempi!
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
Kyllähän kiinteä yhteys lisäisi saavutettavuutta ja lähentäisi naapuruksia varmasti lisää. Öresundin silta on ainakin vaikuttanut Malmön kehitykseen.
@markkunieminen3876
@markkunieminen3876 7 месяцев назад
Hyvä hanke. Kannatan lämpimästi.
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
Kiitos kommentistasi!
@TrainFanFinland
@TrainFanFinland 7 месяцев назад
Mä nyt toivon ettei siihen ainakaan maantiesiltaa rakenneta, koska se on ilmiselvästi erittäin huono idea. Miettikää, jos sillalla meren yllä sattuu liikenneonnettomuus ja sillan liikenne jää sen takia jumiin? On hyvä muistaa, että Merenkurkun korkeudella tiet ovat suurehkon osan vuodesta hyvin jäisiä. Rautatiesillan kanssa olen okei, yhdistetty rautatie- ja maantiesiltakin voi periaatteessa toimia, koska tällöin rautatie helpottaa huomattavasti sillalle ongelmatilanteessa jumiin jääneiden ihmisten evakuointia. Samoin se, että rahti ylittäisi sillan pääasiallisesti junalla olisi sekä taloudellisempi, että huomattavasti turvallisempi vaihtoehto, kuin että rekkakolonnat vetävät vauhdilla meren yli kulkevan tuulisen ja jäisen valtatien lävitse.
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
Kiitos kommentistasi. Rautatie ei ole ollut tässä esillä, koska se nostaisi hankkeen kustannukset ihan uudelle tasolle. Ja olikos meillä eri raideleveydetkin? Mielenkiintoinen näkemys muuten sinulla, pääsisikö kuitenkin pientareita pitkin tai vesiteitse apu paikalle?
@TrainFanFinland
@TrainFanFinland 6 месяцев назад
@@WICScienceChannelVesitse apu nyt ei ainakaan pääsisi saapumaan, ainakaan koko vuotta, Merenkurkkuhan jäätyy talvisin. Ja vaikka jokin alus saataisiin sillan alle, mitä se pystyisi käytännössä tekemään tilanteen eteen? Käytännössä nopea avun saapuminen edellyttäisi erillistä huolto/hätajoneuvokaistaa, mutta iso ongelmahan olisi se, että jos sillalla tapahtuu onnettomuus, tarkoittaisi se sitä, että lukuisat ihmiset jäisivät jumiin autojonoon meren ylle. Sellaisen suman purkaminen on hidasta ja vaikeaa, muttei tietenkään mahdotonta tai ennenkuulumatonta. Joka tapauksessa, kyseessä on tilanne, jonka syntyminen ei olisi suotavaa. Onnettomuudet valtateillä eivät ole mikään harvinainen ilmiö, niitä sattuu talvisin kaiken aikaa ja nämä ovat vieläpä sisämaassa olevilla valtateillä, joilla ajo-olosuhteet ovat jokseenkin paremmat kuin meren yllä. Jos tällainen silta rakennetaan, onnettomuuksia tulee sattumaan ja se pitää ottaa huomioon suunnittelussa ja siinä kun mietitään onko tällainen hanke mielekäs. Ja on kuitenkin hyvä muistaa, että onnettomuus voi helposti tukkia sillan (jos eri suuntiin menevien kaistat on eroteltu, niin tosin vain toiseen suuntaan) ja sellaisen raivaamiseen menee vähintään tunteja, minkä ajan väylä olisi tukossa. Raideleveyden merkitys on vähentynyt jo vuosia ja tulee vain vähentymään, kun raideliikenteessä siirrytään kontteihin ja yhdistettyihin kuljetuksiin, joissa junat kuljettavat rekkoja. Lisäksi myös raakapuuliikenteessä on tarkoitus siirtyä kalustoon, jossa puuniput lastataan irroitettavalle pankolliselle kuormalavalle, joka voidaan helposti nostaa vaunusta toiseen tai vaikka rekan kyytiin. Tavaran siirtokuormaus junasta toiseen siis helpottuu, nopeutuu ja halvenee vuosi vuodelta, joten sen ei pitäisi tulla ongelmaksi. Ja autot ja rekatkin kulkevat nykyään varsin mutkattomasti junien kyydissä. Raideleveys vaihtuu myös mm. Puolan ja Ukrainan, Puolan ja Liettuan, Moldovan ja Romanian ja Mongolian ja Kiinan rajoilla, eikä se ole millään näistäkään rajoista estänyt yhdysliikennettä, päinvastoin esimerkiksi Puolan ja Ukrainan välinen liikenne on jo pitkään ollut hyvinkin vilkasta. Rautateillä, toisin kuin maanteillä, voidaan operoida sillä oletuksella, että onnettomuus on äärimmäisen harvinainen poikkeus, sillä liikkuvia yksikköjä on vähemmän, joskin ne kuljettavat suurempaa kuormaa (30 rekkaa vs. yksi juna), kaikki kuljettajat ovat koulutettuja ammattilaisia (toisin kuin henkilöautojen ajajat) ja muutoinkin turvallisuus on parempi (raiteilta suistumisen riski on olematon verrattuna riskiin menettää auton hallinta, radoilla on kulunvalvontajärjestelmät ja niin edelleen). Ja toki rautateiden kunnossapitokin tulee usein pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin teiden kunnossapito. Tällaisia päätöksiä ei kannata tehdä pelkästään rakennuskustannusten perusteella, sillä rakentamisen jälkeen joudumme elämään vuosikymmeniä sen kanssa, että miten tehokkaasti ja nopeasti, millaisin kustannuksin ja etenkin miten turvallisesti silta toimii.
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
Kiitos perusteellisesta selvityksestä! @@TrainFanFinland
@klasupoika704
@klasupoika704 7 месяцев назад
Itse en nää rojektissa mitään ongelmaa
@WICScienceChannel
@WICScienceChannel 6 месяцев назад
Kiitos kommentistasi!
Далее
You won’t believe what Denmark is doing here!
12:06
Просмотров 108 тыс.
V16 из БЕНЗОПИЛ - ПЕРВЫЙ ЗАПУСК
13:57
Valmetin tarina
45:12
Просмотров 284 тыс.
Cobblestones unloading relaxing and healing
7:45
Просмотров 1,2 тыс.
11-vuotiaan Nooan laivamatka
4:56
Просмотров 288 тыс.
#169 Analyysi Ukrainan sodasta ft. Pekka Toveri
1:46:09
Просмотров 109 тыс.
V16 из БЕНЗОПИЛ - ПЕРВЫЙ ЗАПУСК
13:57