Superkondensaattorit on kehittyneet muutenkin huimaa vaihtia. Eräs versio yhdisti mukaan litiumakun ominaisuuksia. Voi hyvin käydä, et tulevat superkondensaattorit korvaamat ainaskin osan akuista :) Ja kun niitä voi ladata/purkaa paljon enemmin kuin akkuja jolloin ne kestää paremmin käyttöä.
Tuo ai kielimalli muistuttaa hieman west worldista siinä robooteilla oli jonkilainen ennekoiva kielivarasto jonka avulla ne kykenivät keskustelemaan itsenäisesti.
Grafeenilla on hyvä tulevaisuus, jos sen hinta tippuu... ja siitä tulee halpaa materiaalia. Sillä voidaan lusittää betonia, asfalttia ja ties mitä muuta.
There is always a trade-off between profiting from the innovation and the sharing of the knowledge. When the innovation becomes profitable business, naturally they attract professional profit seekers, and the innovators becomes establishments when they want more to maximize their return (both financially and reputationally) than promoting future innovations. As long as it is not regulatory captured, it usually can be broken up by free market competition - the higher the profit, the more incentive to be disrupted. The real problem is over-regulation, especially for EU, which slows innovation and increases cost with no end in sight.
Moi Miten jääkö verikokeiden ottaminen historiaan kun markkinoille tulee älylaastarit ja muita terveyateknologia mittareita Tarvitaanko bioanalyytikoita?
Tää tiede videoiden RU-vid kommentti osasto vaikuttaa nykyisin luotettavimmalta ja avoimimmalta lähteeltä. Ihmiset tekee yllättävän paljon omia tutkimuksia ja kokeita ihan omaksi huvikseenki, varsinkin kansainvälisessä mittakaavassa. Ainakin kemian ja sähkön alalla. Niissä auttaa ku pääkieli on kuitenkin lähinnä matematiikka ja geometria... Tiedon kääntäminen ja tulkinta taviksille ymmärrettävään muotoon on se hankala aikaa vievä ja kallis osio :D Iso ongelma netissä on nykyisin että alkuperäiset lähteet katoaa usein yksityisiin maksullisiin arkistoihin nopeasti pienen piirin "julkaisun" jälkeen. Google patentti arkisto ja Internet Archive tekee hyvää duunia.
Onhan se niinkin, että tiedejulkaiseminen on nykyisellään varsin toimiva prosessi, mutta avoimuutta voisi aina olla lisää. RU-vidssa on muuten aina olemassa se vaara, että löytää helposti vain juuri sitä tietoa, mikä sopii valmiiksi omaan ajatusmaailmaan. Suosittelualgoritmit eivät palvele monipuolisuutta?
Pieni huomautus 8:00 kohtaan että metallia ei sintrata vaan se sulatetaan täysin. Sintraus on vanha termi ajoilta jolloin lasertehot eivät riittäneet metallipulverin sulatukseen.
Tätä vety moottorin tulemista on odotettu pitkään ja jos homma onnistuu se haastaa akku sähköautot kovaan kisaan. Vety on tuonnut kovia haasteita, kun se ei oikeen pysy missään säiliössä, muut tästähän on jo päästy eteenpäin :)
Itse en oikein meinaa käsittää tätä yleistä vetyautoilua, kun se kuitenkin on tosiaan hankala käsiteltävä ja säilöttävä. Mutta kyllä sille käyttökohteensakin on. Ehkäpä juuri tämä raskaampi kuljetus lyhyitä matkoja hankalissa olosuhteissa? Esim. Junat oli yksi mielenkiintoinen. Ei se tietenkään sähköjunaa korvaa, mutta dieslveturin.
@@WICScienceChannel Raskaassa liikenteessä hyöty voisi olla isokin ja kun kulkupeli on isompi, siihen on helpomi saada hieman suojaakin, ettei kolarissa vety muutu pomiksi. Kokemuksen myötä syntyy varmaan hyviä ratkasuja. Diiselli veturit tuottaa paljon päästöjä, kun kalusto ajetaan loppuun... Pitkiä rataosuuksia on hirmusen kallis sähköistää ja tässä vety voisi olla toimiva ratkasu :)
Termosähkö, langattoman energian keräys, itselatautuvuus ja mikrovärinägeneraattorit tulee olemaan vielä isoja pieniä asioita. Harmi että passiivisen sähkönkeräyksen kehitys markkinoillakin on niin passiivista :D
@@WICScienceChannel Onhan se aika turhaa kun meidän pakkasessa lämmittelystä menee aina suurin osa harakoille. Piippujen muurejakin vois valmistaa sähköä tuottavista tiilistä. Omasta mielestä kuntosalitki vois mielummin kytkeä generaattoreihin, ettei menis ihmisten hikoilu ja heiluminen hukkaan :D
Liikenteessä ihminen on suurin riski. Autonomisilla autoilla olisi se etu, että ne tekevät juuri sen mitä niihin on ohjelmoitu. Eli suurin riskitekijä on eliminoitu kuviosta. Huono puoli vielä nyt on, että algoritmi olettaa kaikkien noudattavan sääntöjä. Eli miten auto reagoi esim. yhtäkkiä ryntäävään lapseen tai kolmion takaa auton eteen kiilaamiseen...
Tämä on hyvä peruste, mutta älyauton algoritmit kyllä osaavat jo yllätyksiinkin varautua. Ongelmia voi syntyä toisinpäin, jos muistat videot, jossa Waymo tms. robottitaksi oli motitettuna kadulla, kun se ei uskaltanut liikkua luullen esteitä ihmisiksi tai seiniksi. Mutta tosiaan, bitti voi mennä "vinoon" monella tapaa... ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-6_BMjg0d6As.html
I think it is much more complicated. In a sense it is like evolution. If you look back, everything seems just on time for successful innovations, but in reality, none of the innovations were done because it was the right time. More often than not, the inventors pushed ahead and created the condition for success, not just so happen to be the right timing.
Thanks! Personally, I don't think inventors have too much power on legislation, realities in the market, competition... But it's like you described, even a smaller push can create momentum for bigger change, eventually.
Näissä ihmisen näkösissä roboissa ei ehkä oli kaikki ihan optimaalisia, sillä eihän robotin tarvitse näyttää ihmiselle, jos se tekee työtä vaikkapa tehtaassa. Seuraustelu robot on sitten oma juttunsa :)
Sinkki on kökkö ku siitä tulee niin isoja hiutaleita ladatessa. Pitäs optimoida latausta, niin että se pakkautuu paremmin eikä kasvas niin pitkiä kristalleja (jotka puhkoo ohkasen eristeen).
Niinhän se on, Kiina vie ja muut vikisee! Olen täysin samaa mieltä tämän videon kanssa. Minun tietojen mukaan täysin itseohjautuva ajoneuvo vaatii G6 verkkonopeuden. Pitääkö paikkansa? Minä odotan varsinkin Nio autojen tuloa Suomeen. Nio on ainoa merkki jonka akku ei mene koskaan rikki. Voit käydä vaihtamassa akun silloin kun haluaa akun vaihtopisteessä. Myös Xpeng ja BYD on hyviä.
Massiivinen toimiala, jossa noin kymmenen vuotta sitten lähdössä oli noin 80,000 yritystä. Joidenkin tietojen mukaan suurin osa ev:istä tulee kuitenkin 30 yritykseltä... Akkuvalmistajiakin on useampia.
@@WICScienceChannel Joo, tuo voi pitää paikkaansa(30 yritystä tekee lähes kaikki sähköautot). Sama on esim. scootereissa Euroopassa. Muutama tehdas tekee Kiinassa ja niitä myydään mm. Euroopassa 5-10 erimerkeillä.
Harri Salo koeajoi sähkö-Mersua ja vakuutuin Mersun yhdestä yllättävästä innovaatiosta. Harri ajoi huonolaatuista asfaltoitua tietä, mökille päin muistaakseni, ja ajoi routakoloon. Paluumatkalla Mersu osasi hiljentää ja varoittaa tästä montusta. Ts. Mersu laittoi tällaisen uuden tiedon GPS:n avulla muistiinsa. Minulle auto edustaa vapauden tunnetta ja vapautta mennä minne haluaa. RU-vid-videot, joissa kaveri istuu kämmenet reisillään näyttävät todella typeriltä. Kuka oikeasti haluaa olla kuskin paikalla pelkääjän paikalla. Toki kaistalla pitimet, edellä olevaan ajoneuvoon pitävät välit tai jarrutukset, tiellä kohdattavat vaarat ovat hyviä teknillisiä ratkaisuja ja korostuvat silloin kun keli on huono tai on pimeää; esim. hirvieläimet, jotka havaittaisiin pimeänäkötekniikalla. Tesla laittaa mielestäni paukkuja robottitaksiin aivan turhaan. Minä en ainakaan halua astua sellaiseen kulkineeseen - jossa varsinkaan ei ole edes polkimiä tai hätäkäsijarrua.
Tason 5 autonomia on täysin eri asia kuin auto. Se on henkilö- ja tavarakuljetusrobotti. Uskon, että nämä tulevat olemaan sulassa sovussa keskenään, mutta kuitenin niin, että autonomia yleisesti kasvaa, koska se lisää turvallisuutta ja ennakoitavuutta automaatiolle. Ehkä se kääntyy joskus päinvastoin, että on olemassa tiettyjä alueita, joilla enää itse saa ajaa!
@@WICScienceChannel Suljetulla tehdasalueella robottien omatoiminen liikkuminen lisääntyneet tai muodostunee yhä paremmaksi ja monipuolisemmaksi, mukaanlukien alueet, jotka olisivat ihmisille joko vaarallisia tai haitallisia (esim. pitkäaikainen altistuminen kylmälle; pakastetilat). Ajamisen viehätys vain on se, että voi valita nopeuden ja suunnan. Avustimet on OK, mutta kämmenet reisillä vain huomiohakuisuutta. Kymmenen voi aina laittaa esim. tytön/naisen reidelle. :-D
1990-luvulla Japanissa kehitetty QR-koodi kykenee sisällyttämään merkittävästi suuremman määrän informaatiota kuin 1970-luvulla U.S.A:ssa kehitetty viivakoodi. Mutta, mutta. Jokainen digitaalisuuteen perehtynyt kuitenkin tietää että jos on ESIM: 16 viivainen viivakoodi, niin 16 ohutta ja paksua viivaa voidaan asettaa 65 000 eri järjestykseen, ja jos on 24 viivainen viivakoodi, niin 24 ohutta ja paksua viivaa voidaan asettaa 16 000000 eri järjestykseen. Eli, kyllä tuohon vanhaan kunnon viivakoodiinkin hyvin pajlon informaatiota pystyy sisällyttämään. Viivakoodin eduksi voidaan kuitenkin katsoa se, että se ei ole yhtä häiriöherkkä kuin QR-koodi. Jos QR-koodiin tekee jollain terävällä erineellä yhdenkin kunnon naarmun, niin se on lukukelvoton. Sensijaan, viivakoodissa ei yksi naarmu meinaa mitään, ja viivakoodia saa aika paljon naarmuttaa, ja hinkata ennen kuin se on lukukelvoton. JOTEN. On täysin mahdollista, että QR-koodi ei tule koskaan täysin syrjäyttämään vanhaa kunnon VIIVAKOODIA...
Sähköverkon inertian tasapaino ei ole riippuvainen pyörimisestä, periaatteessa ollenkaan. Sähköverkkoon voidaan syöttää tai ottaa sähköä ilman viiveitä ns verkkosuuntaajalla. DC tuupataan takaisin verkkoon muuttamalla se 50 Hz muotoiseksi AC sähköksi (tai imastaan verkosta) joten mitään pyörivää ei tervita tämän tasapainon ylläpitoon. Eräs ongelma on verkon kurmituksen loisteho/pätöteho, jossa energiaa hukkuu ja syntyy ei toivottua vaihe-eroa. On jopa suunniteltu, että sähkön kuluttajaa ruvettaisiin laskuttamaan tästä epätasapainosta. Akkutekniikkahan kehittyy huimaa vauhtia ja litium tekniikka on jo vanhaa... Nämä inertiaa ylläpitävät pyöriät kuluvat ja eivät ole edes uutta tekniikkaa. Joskus vastaavia kokeiliin ihan busseissa, jossa oli pyörivä massa voimanlähteenä... hieman huonommin suunniteltuna tietenkin. Kuhan pästä eroon 50/60 verkoista ja olisi vain yksi ja sama taajuus. Japanissahan on jo ongelmia uon takia. Jännitteen erolla ei ole niin suurta eroa, kun taajuudella.
Just tämmösiä lässyttäjiä ei kukaan kaipaa, mut varmaa kiva jos valtio maksaa palkan ja tietää sisimmässään olevan täysin arvoton keekeri. Jos joku yritys tämmösen tähdistäennustajan palkkaa nii ei oo mun asia, jokainen saa heittää rahansa vaikka mereen jos niin haluaa.
Ikävää, että sinusta tuntuu tuolta. Ehkä löydät jotain sinulle sopivaa katsottavaa muista videoistamme tai toisilta kanavilta? Kiitos kuitenkin kommentistasi.
Tekniikka, joka on flopannut aikas nopeasti, tulee heti mieleen 3D monitorit, televisiot ja elokuvat. Korvaako tulevaisuudessa sitten hologrammisen tyylinen tekniikka vai mikä. Robotiikasta ehkä nyt hupikäyttöön, leluksi ja jonkinlaiseksi "tässä mennään nyt" olivat robottikoirat heti tamagotchien jälkeen. Sisäsiistiksi ja hänelle, jolla on allergisia oireita olisi kova juttu. VR-lasit ovat flopanneet monta vuotta. En tiedä onko aikaansa edellä tukkia näkökenttä, olla seisaaltaan ja kompastella kaapeleihin, seiniin tai mööbeleihin. :-D
Itseni on vaikea kuvitella, että kovin moni tarvitsisi robottikoiraa "lemmikiksi" tai kantamaan juoksulenkillä vesipulloa... Näitä videoita on nähtävillä YT:ssa... Tuo 3D-buumi oli kylllä lyhyt! Siitä tuli mieleen, että sinä et sitten varmaan pitkälle arvosta Apple Vision Pro -laitetta :D Eli 3D ja VR yhdessä, toki ilman kaapeleita...
@@WICScienceChannel Allergikko voi ulkoilla oikean koiran kanssa. Tarkoitin lemmikkiä sisätiloihin. 3 500 € on usealle saavuttamaton hinta Applen silmikosta ja katsomani arvostelut testanneilta/ kokeilijoilta eivät ole olleet mairittelevia.
Miksi video pitää raiskata tuollaisella luontodokumentin parittelukohtausmusiikilla? Ja melkoinen väite kyllä että Teslan menestyksen takana on insentiivit. Oliskohan sittenkin se, että tekevät tuotteita joita asiakkaat haluavat?
Ikävää, ettei musiikki iskenyt. (Odottelen, koska YT mahdollistaisi monikanavaisuuden, jolloin voisi halutessaan hiljentää musiikin tai puheen! ) Teslaan liittyen tiedostan, että siitä on koko toimintansa ajan ollut epäilyjä ja vääriä pahoja puheita milloin mistäkin tuista. Se on kuitenkin faktaa, että yhtiö hyötyi ZEV -politiikasta täysimääräisesti verotuksessa ym. ja ihan syystä! Ensimmäinen läpimurron tehnyt jenkkiläinen täyssähköauto markkinoilla sai etulyöntiaseman politiikan avulla.
@@WICScienceChannel Totta vain osittain. Tesla on ollut edelläkävijä EV-teknologiassa alusta alkaen ja muut lähinnä sinnittelevät perässä ja yrittävät kampittaa sekä tuoda skeidaa tuotetta markkinoille saadakseen huonoa mainosta sähköautoille (Toyota yms). Tesla pärjäisi hyvin ilman noita tukiakin mutta tottakai käyttävät hyväkseen. Se nyt on kuitenkin aika kova väite että Tesla olisi menestynyt pelkästään tukien ansiosta. Tietämätön sellaisen johtopäätöksen tekee tuosta videosta. Ja miksi muka YT vaatisi taustamusiikin? Vai peitetäänkö tuolla jotain copyright musaa?
@@JR-ul9ew Kiitos jatkokommentistasi! Ettemme ajaudu väärälle polulle aiheesta, niin muistutan, että viittaus Teslaan ja Googleen liittyivät kysymykseen innovaation (suhteellisen) ajoituksen merkityksestä ja siinä sähköautoja tukevalla politiikalla USA:ssa ja etenkin Kaliforniassa oli merkittävä vaikutus. Siihen ei otettu kantaa, kumpi oli ensin: muna vai kana. Mikään videolla oleva ei väheksy Teslaa yhtiönä eikä sen teknologiaa. Musiikkiin liittyen, tiedät varmaankin, että jos musiikin videoon laittaa, sitä ei saa pois päältä vaikka joku niin haluaisikin. Siksi tuollainen ominaisuus voisi olla kätevä. Mukavaa päivänjatkoa!
Innovaatioiden epäonistumisia ei pitäisi jäädä miettimään vaan haudata ne sitten piironginlaatikkoon odotamaan parempia aikoja ja keksiä uusia innovaatioita sillä aikaan. Tällöin olet jo luultavasti keksinyt jotain, josta ollaan valmiita maksamaan ja jatkamaan sen kehitystä jos vain haluat myydä sen. Mutta tärkeintä on että kehitelee sitä aina uudella tegnologialla jos se auttaa parantamaan tuotetta tällöin sen kehittelemiseen tarkoitettu aika on pidempi ja sitä voidaan suunitella ajankanssa ja tarkemmin. Ite sioittajana seurannu tuon sähkölentokoneiden ja uberin mahollisuuksia luoda aivan uudenlainen ilmastoystävällinen matkustustapa joka mahollistaisi pien lentokoneiden lentämisen mutta vielä ei ole keksitty esim miten näistä saataisiin lähes äänettömiä joten tulevaisuudesa jos joku keksii tämmöisen moottorin se helpottaisi näiden kehitystä. Jotkut innovaatiot ovat siitä huonoja että ne ovat liian hyviä eli kehitetään loppumaton akku tai loppumaton hehkulamppu tätäkin pitää ajatella jos aikoo rikastua keksinöllään
Hyviä pointteja! Noista sähkölennoista/ drooneista on jo testattu ionipropulsiota, mikä on jo kehittyneempää uutta teknologiaa. CycloTechin innovaatio (vanha idea uudessa ympäristössä kehittyneempänä) on tosi mielenkiintoinen, ja mahdollistaa hiljaisemman lennon. www.cyclotech.at/rotor/
Jahas. Kukaan ei ole uskaltautunut kommentoimaan taaskaan. Itse kehittäisin Suomen Armeijan Drooniyksikköä. Ukrainassa droonihyökkäykset venäläisten panssaroituihin ajoneuvoihin on osoittaunut menestykkääksi ja perinteiset panssarivaunut ovat olleet helisemässä. Logistiikka siinä mielessä, että tilaisin lonkeroa Alkosta kello 20.55 eli ennen sulkemisaikaa ja saisin sammutettua illan janoni ei oikein kuulostaa alueelta, johon kannattaisi sijoittaa pelimerkkejään. Kaupunkialueella paketti tulisi ja voisi kadota varkaiden huomaan. Olen kokeillut yritysten "pikatoimituksia" esim. aikaväliltä 14 - 18.oo. On tuskaa jäädä kyttämään kuljetusta. Ennemmin käyn hakemassa tuotteen liikkeestä tai tilaan sen joko Postiin tai postiautomaattiin noudettavaksi. Ensiapukäyttöön, defibrillaattorin tai kriittisen lääkkeen toimittaminen alueelle, jonne ei muutoin pääse ovat tietenkin droonien käyttökohteita. Mutta tänään, tänä aikana ja Suomea ajatellen, drooniyksikkö Suomen Armeijaan. Lepo.
Täällä maalla olis toi kauppatavaran siirto lähikaupasta 5km päästä kotiin näppärä. Tilauksen tekis ja kotona oloajan ilmottas ni kopteri laskutus ostoksienkans pihaan.. Kameroilla varustettu laite näkis ympärilleen ja ilmottas kaupalle jos olis ongelmia nii voisivat ottaa käsiajoon ja huudella kaiuttimen kautta tarvittaessa. Valvonta lentoja onkin paljo käytössä Suomessa.
@@WICScienceChannelvoihan se niinkin menmä mut mulla on aavistuksen sellanen kutina että kaupat ottaa ensin käyttöön.. Ne lentolaitteet mitä Suomessa valmistetaan nii ne on valjastettu maan laser kuvauksiin, sotilaskäyttöön ja sen sellaiseen.. Tietty pelastuslaitoksilla ja poliisellakin on omat käytössä... Mut ei Suomessa valmistetut.
Jos minun pitäisi hankkia robotti, toivoisin henkivartijaa, joka pieksisi kaikki jotka yrittäisivät vaania, ryöstää, uhkailla tai kiusata minua. Ja jos kyseinen henkivartijarobotti on naispuolinen, niin siitä saisi siinä sivussa keskusteluseuraa sekä olemista silleen.
Tehdastyö on ensimmäinen merkittävä sovellus humanoideille. BMW on tehnyt sopimuksen Figuren kanssa, ja Tesla tietysti laittaa Optimuksen hommiin ensin omilla tehtaillaan. Pilotit tapahtuu vuoden sisällä ja tuottava työ alkaa parissa vuodessa. Voi käydä niinkin että tulee vaikeuksia ja humanoidihype laantuu ja iso läpimurto vasta myöhemmin. Lidar on liian kallis näköelin, halvat kameratkin on jo saatu toimimaan. Teslan robotin aivot ovat samat kuin autoissakin eli sitä rautaa Tesla tuottaa jo nyt pari miljoonaa vuodessa. Useimmat muut käyttävät Nvidian teknologiaa.
Kiitos hyvästä kommentista! Figuren ja BMW:n yhteistyössä on myös pitkälti kyse mielikuvista ja "paikan valtaamisesta"? In the first phase, Figure will "identify initial use cases to apply the Figure robots in automotive production." Ei siis hajuakaan vielä, miten ja millaisiin tehtäviin tehtaalla humanoidit sopivat, mutta kokeillaan ja opitaan!
Näyttää siltä että mennään kovaa vauhtia digitaalisiin valuuttoihin. Nyt USAssa on monta spot rahasto bitcoiniin. Mm. Blackrock on mukana. Kohti web3:a.
Aika mielenkiintoinen tilanne! Mutta ei ole kuitenkaan helppoa rakentaa ja ylläpitää kokonaan uutta luottamusjärjestelmää, vaikka teknologia olisikin olemassa.
Viihde- ja sotilaskäyttö tulee itselle ensimmäisenä mieleen käyttökohteista, jotka toteutunevat ensimmäiseksi. Yksi osa-alue on kehottomat robotit eli ihmismäiset tekoälyt Intterwebissä ja videotuotannossa. Opaskäytössä myös hyödyllisiä ja tulee mieleen kirjastot ja materiaalin löytö hyllyistä. Vanhusten pillerirobotiksi en vielä luottaisi humanoidia, jos se voisi itsenäisesti annostella lääkeaineet - ainoastaan toimittajana. Eli viihdekäyttö siinäkin eli seuralaisena ja viihdyttäjänä. Lemmikkinoidit voi olla myös kova sana: robottikoira vaikkapa itsepuolustajana. Sotilaskäytössä jo nyt toimiva. Yksi mitä kanavan tuottajat ja rahoittajat eivät ilmeisestei antaneet sinun käsitellä on seksirobotit. Kyllä joku 20 - 25 000 euroa seksirobitissa maksaisi itsensä takaisin jo kuudessa kuukaudessa eikä tekoälynkään tarvitisisi olla kummoinen. Varsinkaan blondimallissa. =)
Toivottavasti työvoimatoimiston ja monet muut valtion virkailijat korvataan heti ekana. Sen pitäis olla helpoin ja halvin automatisointi... Veikkaan että niin ei kuitenkaan tapahdu ikinä. Tatuointi ja itsetyydytys robotti tuntuu olevan tärkeimpiä ihmiskunnalle.
Vetyturvallisuus on kehittynyt noista ajoista, mutta onhan se erittäin syttymisherkkä tuote. Vety muodostaa ilman kanssa palavan seoksen useilla seossuhteilla. Ja tosiaan silloin se voi syttyä vaikka hankaussähkökipinästä. Vedyn käytössä laitteiden ja tilojen turvallisuutta seurataan tarkoilla antureilla ja mittareilla, sillä vuotoja ei voi havaita aistinvaraisesti. Kuuluisassa Hindenburg-ilmalaivassa käytettiin ilmeisesti kaasumaista vetyä heliumin saatavuus vaikeuksien vuoksi. Iso määrä kaasumaista vetyä voi vuoto/vikatilanteessa muodostaa vaarallisen vety-happi seoksen ja syttyä tuhoisin seurauksin.
Miksi kaikki uusi pitää aina nähdä uhkana? Kyllähän ihminen ja tekoäly voi toimia yhdessä ihan hyvin eikä ole kivaa kun pelotellaan romahduksilla ja sodilla. Olen aivan kyllästynyt sanoihin,pandemia,uhka,sota.
Kiitos kommentistasi. Olet oikeassa, aivan liikaa uhkalla haetaan huomiota. AGI:n osalta worst-case-scenario on ollut eniten esillä. Kertonee enemmän juuri tuntemattoman pelosta sekä kehitysvauhdin aiheuttamasta ahdistuksesta?
Filosofian kautta olen jonkinlainen tiedenainen ja tiedenaisena toki tekoäly kiinnostaa. Lähinnä olen vasta kysellyt tekoälyltä eri kysymyksiä mutta tekoälyn avulla olisi tarkoitus kääntää eräs tuottamani teksti. Kuva generaattoreita taas käytän paljon ja niistä paras on midjourney.
Nyt alkaa tuntua ja näyttää siltä, että toivoa jostain paremmasta voimme tosiaan odottaa. On tosi mielenkiintoinen video. Ehkä tulevaisuus antaa vielä suurempia näyttöjä tulevasta.
Taitaapi olla niin, että homo saspiensin avaruus rajoittuu tuohon nurkan taakse. Ei meillä ole mitään mahdollisuutta universumin näkemiseen, muuten kuin tekoälyn ja robottien kuvaamana. Menee vielä tuhansia vuosia uuden tekniikan kehittelyssä. Käydään vaan pilvien yläpuolella, se on meidän avaruu.
Onkos Space Nation ponnistanut uudelleen jaloilleen? Yhtiöhön käytännössä romahti parissa vuodessa ilman yhtään avaruuteen lähetettyä henkilöä. Sinne menivät crowdfunding eurotkin?
Aivan mahtavaa kontenttia. Huvittavaa, että näitä katsotaan suhteellisen vähän verrattuna tohon suomituben paska kontsaan, mutta ehkä se selittää pisatulosten laskun.
Painottomuuden tunne kai siinä ensimmäisenä kiinnostaa ja toisekseen pienuuden ja mitättömyyden tunne kun näkee kotiplaneetan ikkunasta. Jos voittaisin EuroJackpotissa 90 miljoonaa, niin avaruusmatka ei olisi edes Top 50:ssä. Ehkä minua etoo se ajatus, että raketti tuottaa todella paljon haitallisia kaasuja/päästöjä per laukaisu. Samaa mietin kun lentoyhtiöt myyvät päivän ostosmatkoja keski-Eurooppaan jotta jokainen jurpaano pääsee sen kokemaan. Öö, eli vääränlaista kuluttamista vailla mitään järkeä. Toisekseen avaruusmatkailu saattaa rahoittaa ja varmistaa uusien innovaatioiden toteuttamista käytännössä. Päädyn kuitenkin tuohon ilmastomme saastuttamiseen. Ei hyvää kehitystä ampua ihmisiä viihtymään avaruuteen.
Tällä kanavalla aikanaan avaruuskuvaaja J-P Metsävainio sanoi hienosti jotenkin, että harrastajien ja tieteilijöiden kesken vallitsee syvä yhteisymmärrys siitä, miten hauras ja yksinäinen tämä pieni maapallo on tähtien keskellä. Ilmakehäkin ohut kuin kelmu appelsiinin päällä.