Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen video, jälleen kerran! Kiitos Jounille ahkerasta ja laadukkaasta sisällön tuottamisesta, joka on ainakin meikäläistä tuoreena metsänomistajana palvellut jo ennen metsän hankintaakin. Tuossa hakkuussa on vaan omalle kohdalle tullut ulkoinen tekijä, joka tässä tapauksessa on kirjanpainaja. Ei hermo kestä katsella, että kuinka pahaksi tilanne menee ja metsän joutuu laittaan rahoiksi vaikka ei ollut suunnitelmissa vielä. Toki mittaa puustolla on kuitenkin n 30cm rinnankorkeudelta mitattuna. Ei tunnu olevan tämä metsänhoitokaan mikään helppo taiteen laji..
Kyllä se suurin kiihoittaja päätehakkuuseen on tässä maassa aina verottaja. Lahja- ja perintöverot on maksettava silloin kun lappu postilaatikkoon kolahtaa. Valitettavasti sitten joudutaan sitä kasvavaa metsää hakkaamaan.
Kyllä verotuksella eittämättä on vaikutuksensa mutta että suurin kiihoittaja? Minä en ole kertaakaan tehnyt hakkuupäätöstä verojen takia. Tosin en ole saanut metsiäni perintönä tai lahjana joten metsärahat on menneet pitkälti metsien maksuun ja hoitoon. Mitä vähän on yli jäänyt olen yrittänyt tuhlata juopottelemalla, onneksi metsätulot ovat vähäisiä! Perintöveron järkevyyttä voi kyllä pohtia ihan yleisesti, ei pelkästään metsään liittyen!
Tiedän omien metsieni kasvuprosentit, ovat 3-7% välillä. En silti ymmärrä liiallista prosenttien kyttäämistä, koska tili tulee tukista ja puun arvo metsänomistajalle kolmimkertaistuu siinä vaiheessa, kun kuitu muuttuu tukiksi. Minulla on Oulun korkeudella n. 77v MT kivennäismaa metsää, josta oli jäänyt harvennuksia tekemättä, tehtiin 2021, keskiläpimitta nyt n. 23cm. Vuosilusto n 1,5mm, latvukset supistuneet. Maapohjaa on lääkitty ja nyt odottelen elpyisikö kasvu. Tosin 7m3/ha on tälle korkeudelle hyvä kasvu, vaan näkyy puissa 4mm lustoakin kymmenien vuosien takaa. Jatkuvaa mietiskelyä tämä on ja aktiivisena pitää olla, että tuottoa saa ja kaikki, minkä voi, on tehtävä itse. Rämemännikkökin tuli ostettua, siihen ensiharvennus, tuhka ja ojien kunnostus. Yhessä metässä hehtaaritolkulla hieskoivikkotaimikkoa, jossa kuusta ja mäntyä seassa. Kasvaa jopa 1cm puu paksuutta vuoteen kun viittii raivata, on vaan OMT pohjalla tajuton työ, vaan saa 20 vuodessa taimettumisesta ensiharvennuksen. Muuten menisi 35v. Saispa hybridihaapaa, niin laittasin sitä 8ha aukon täyteen. Sais 20 vuodessa jo isoa jytkyä kaataa. Lainaksi ei hyödytä metsää ostaa, ellei heti saa hakkuilla suurinta osaa kuoletettua, menee muuten 6% korko ja tuoton ollessa esim 3%, on hyvin huono yhtälö.
Hyvää pohdintaa. Korkokantaa/arvokasvua laskiessa voi myös huomioida pari asiaa. 1. Komponentti puun hinnan muutokselle. Tälle on monta näkemystä kuten voisi sanoa viimeisen 10v aikana korreloineen inflaation kansaa, ja kenties seuraavan 10v aikana ylittävän sen. 2. Korkoa korolle ilmiö 70v puunkasvun sisällä.
Pääte hakkuu silloin kun paksuus riittävä,nopea kierto ja uutta kasvuun.Taimet maahan,raivaus ajallaan,harvennus heti kun mahdollista.Tureikkoja en kasvata ja ikimetsiin en pyri😊
3 месяца назад
Tänä vuonna on menossa moton käsitelyyn 120-vuotiasta kuusikkoa. Hinta tuntuisi ainakin olevan nyt hyvä, eikä tuossa enää puut pahemmin kasva. Tiluksien lainan maksuun menee osa, mutta osa on tarkoitus laittaa kyllä sijoitusasuntoon kiinni, tai vaikka kahteen.
Onkos Jouni sijoittanut osakemarkkinoille tai muihin arvopapereihin? Hyvin hajautetunkin arvopaperisalkun arvo voi vaihdella paljonkin, joten on siinä vatsahapot kovilla.
Ja tää oli kyllä mielenkiintoinen video taas Jouni ja mun mielipide on että päätehakkuun voi tehdä sitten kun puut on tarpeeksi järeitä niin silloin voidaan tehdä pääte hakkuu
Päätehakkuun aika on, kun metsän tuottoprosentti alittaa omistajan vaatimuksen. Toki hintasuhdannettakin kannattaa hieman katsoa, mutta muistaen tulevaisuuden ennustamisen vaikeuden. Juuri tuo kannattaa muistaa, että puumäärän kasvu laskee tuottoprosenttia, vaikkei kasvu laskisi. Puun kokoa ei kannata sen jälkeen, kun yksi tukki jo tulee tuijottaa. Kasvu ratkaisee.
Yksi hakkuun peruste on resurssi, joka on laitettavissa uuden kasvuun. Toki teettämällä saa, mutta ongelma on taas seuraavalla pienomistajalla edessä. Parempi, jos itse ehtisi hoitaa. Yritän saada kuvioita jatkon kannalta vähän saada eri aikaisesti kasvuun. Samalla tulisi hajautettua puu hinnan vaihteluita myyntivaiheessa.
Videon tukeissa näkyy 5-6 vuotta sitten tapahtunut paksuiskasvun kiihtyminen. Otos ei ollut kattava, voi olla kyse vain yhdestä puuyksilöstä, mutta onko päätehakattu turhan pian jonkin harvennuksen perään?
Loppua katselin ja sama ajatus tuhot, ehdottomasti päätehakkuu. Puun ulkokehä taitaa vuodessa kasvaa enemmän kiintoja vanhemmiten, tukin osuus myös. Tukista tulee puun myyjän oikea tili. Toki ei sitä kituuttaa kannata. Puun hinta juoksuttaa myyjää, mut olen ite sillä kannnalla että oikea-aikaisuus on tärkein. Pätehakkuun jälkeen mätästys, taimi, raivaukset, enska, toinen harvennus ja pääte eli tili. Toki hintaa pitää kilpailuttaa ja seurata😊Ihan asiaa tuossa oli. Kiinteistöpuolesta vaan sen verran, että on omat haasteensa. 10 pinnaa/v? Helsingissä tuli osittain pääoman syöksy, ja vuokralaisten pako. Varminta kaikessa sijoittamisessa on katsoa taakse päin😅 Maailman tilanne, tuulikaadot, kirjanpainaja ja eduskunnan päätökset.
Kylläpä tosi, asia on et kun metsä omistaja on lähellä 60v ikää ei se kovin montaa uudistusta hakkaa korkeintaan, raivaa uuden Metsän kasvuun jos on siemen Puu, Hakkuu ja seka, Metsiä kannatta suosia eikä pelkästään yhden puun jos Kuusikko iskee kirjanpainaja männikössä tähti kirjaaja ja taimikkoa kun harventaa oikein, tiheän Hirvi tuhot, on myös Metsää pienentäviä Tuloja no, niin kuin. Jouni sanoin kaikilla on vapaus valita milloin metsiään hakkaa ja uudistaa👍👍
Kyllähän päätehakkuulla puun pitäs olla riittävän "jytkyä", kasvu alkaa hiipumaan. Pitäs varmaan käydä kairaamassa muutamia puita : mikä kasvunlaita nyt... kun alkaa ajankohta olla käsillä... Oiki huonolla hinalla ei kannatas myyvä....sillon voep oottaa....
Faustmannin (1849) metsäekonomisen teorian mukaan oikea ajankohta puun myynnille on silloin, kun vaihtoehtoinen sijoitus tuottaa jatkossa enemmän kuin puuston arvonkasvu. Tästä voi lukea enemmän Wikipediasta artikkelilla Faustmann's formula, tämäkin teoria on matemaattisesti oikeaksi todistettu, vaikka en kaavasta mitään ymmärtänyt.
Eipä taida olla luotettavaa pitkän aikavälin tutkimustietoa asiasta. Pitäisi saada pari kiertoaikaa taakse, että pystyy jotain sanomaan oikeasti pätevää.
@@kiuruvedenmetsola3978 Sepä se taitaa ollaki kun yks sukupolvi ei metsästä paljoo vielä iloa tai tiliä saa. Kolmeen sukupolveen sais jo jonkinlaisen otannan jos hoitaisi prikulleen saman malliin kun edellisetkin.
3 месяца назад
Näyttää siltä että ei liian paksuksi kannata puuta kasvattaakaan. Niitä ylijäreitä ei tarvitse tulla liikaa.
Liian usein näkee hakatun parhaan kasvun saavuttaneita puita aukoiksi!Ja näkeepä sellaistakin ,että jätetään sellaista kasvunsa menettänyttä puustoa pystyyn! Eihän mikään vanhat ukot kyllä enää aleta kasvamaan!!,Jounilta taas järki pohdintaa tässä jutussa🏡🤠
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja tää oli kyllä mielenkiintoinen video taas Jouni mun mielipide on että päätehakkuun tehdään kun ne puut on tarpeeksi järeitä niin silloin voidaan tehdä päätehakkuu ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta ja todella komeita tukkeja oli kyllä pinossa tässä videossa
Kun metsän tuottoprosentti alittaa metsänomistajan vaatiman tuottoprosentin. Tätä sääntöä voi soveltaa myös perhemetsätalouteen -> Puusto hakataan kun kasvu loppuu=tuottoprosentti romahtaa. Tuottoprosenttiin pitää laskea myös mukaan puun hinnan vaihtelut, jos eletään nousevan hinnan aikaa niin on riski odottaa puun hinnan nousua, koska esimerkiski myrsky voisi iskeä, mutta taas korkeammalla hinnalla saa enemmän rahaa.
Jokainen kerrallaan oleva metsän omistaja haluaa saada jotakin tuottoa taskuunsa ja ettei yksikään sukupolvi jäisi väliin ja jäisi vaan omistuksen ja hoitamisen ilo jäljelle.
