Mielenkiintoinen esitelmä. Aina on hyvä saada eri näkökohtia samoihin tapahtumiin. Tuo “ruotsalaisryssien” vaikutus punaisten joukkotelouksiin oli minulle aivan uutta. Termeistä kiistelelville: Meillä kansakoulun opettaja puhui vapaussodasta, vanhempani kapinasta ja Mannerheimin armeijasta käyttivät nimitystä lahtariarmeija. Mutta pääsääntöisesti se tietysti oli sisällissota.
@@finnmay Jos ja kun oli eduskuntavaalit Seyn hajoittaman samanvuoden 1917 maalisvaalien jälkeen lokakuussa 1917 jakolinjat jotka olivat jo pitkään vallinneet aina vuodesta 1905 saakka tuolloin tulkittiin molemmin puolin vaativan ns.Lopullista ratkaisua pitkään jatkuneen väännön jälkeen. Syttyi alemman- ja ylemmänluokanvälinen VALTATAISTELU suomen itsenäistymisen 6.12.1917 jälkirekyylinä...oliko se sotaa kuin sotaa vaiko pelkkää teurastusta sen voi jokainen selväjärkinen nähdä ja lukea ihan helposti maailman tarkimmin dokumentoiduista raporteista . Piste.
@@veikkokauppinen3715 No ei se nyt aivan yksinkertaista ollut. Nykytutkimuksen valossa kauhistuttavista vuoden 1918 tapahtumista tavataan erotella neljä päälinjaa. Punaiset halusivat vapautua sorron ikeestä ja nousivat kapinaan laillista esivaltaa vastaan ryöstellen ja hävittäen valkoisten omaisuutta ym. Seurasi paljon pahaa molemmin puolin. Voidaan puhua kapinasta tai luokkasodasta. Yksi elementti oli venäläisarmeijan sotilaiden karkottaminen itsenäistyneestä Suomesta, mikä oli Mannerheimin ykköstavoite. Tältä osin on perusteltua puhua vapaussodasta. Eräs juonne oli saksalaisten apuuntulo järjestyksen palauttamiseksi maassa. Historia on tulkintaa. Tärkeintä on, että tutkija ilmaisee oman painopisteensä ja tulokulmansa. Sisällissodan tapahtumien tulkinnassa on myös paikkakuntakohtaisia eroja.
