Kiitos kaikille videosarjaa seuranneille! Olette rakastettuja ja arvokkaita!
OSA 10 Totuudellinen kommunikaatio
Tietoinen kuunteleminen tarkoittaa sitä, että kuuntelemme mitä toinen sanoillaan saattaa tarkoittaa. Meidän on kuuntelutilanteissa äärimmäisen rohkeasti irrottauduttava omista uskomuksistamme ja suojamekanismeistamme sekä suhtauduttava avoimesti kaikkeen kuulemaamme. Meidän on koko olemuksellamme hyväksyttävä kaikki ne tunteet, joita toinen ilmaisee. Me tiedämme jo omasta itsetutkiskeluun liittyvästä kokemuksestamme, kuinka paljon omista tunteista puhuminen vaatii rohkeutta, joten meidän on suhtauduttava oman muutoksemme opettamina muiden haasteisiin lempeän vakavasti. Kokiessamme myötätuntoa näissä tilanteissa, meidän täytyy muistaa, että toisen tunteet ja ongelmat eivät ole meidän omiamme. Tietoisen kuuntelemisen, hyväksyvän puheen ja kärsivällisyyden kautta toinen on kyvykäs ratkaisemaan omat ongelmansa, vaikka se kestäisi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Meidän vastuulla on järjestää näihin keskusteluihin riittävästi aikaa ja olla vilpittömän kiinnostuneita tunteista. On ensiarvoisen tärkeää, että toinen voi luottaa meihin, joten meidän on säilytettävä esille tulevat asiat kallisarvoisesti itsellämme.
Tietoinen kuunteleminen ei ole mikään taikatemppu ongelmattomaan yhteiseloon, vaan ohjaa meitä ymmärtämään toiseutta paremmin. Tietoisen kuuntelemisen avulla voimme luoda yhteisöön ilmapiirin, jossa on helpompi vapautua ajattelemaan itsenäisesti, kysymään mielipiteitä tai ottamaan selvää asioista. Muiden ei tarvitse pelätä omia ajatuksiaan, tunteitaan tai virheitään ja luulla että voimakkaat tunteet ovat pahoja.
Pohjalla olevan identiteettihäpeän tunteen takia olemme jatkuvassa vaarassa sortua muiden ihmisten hallintaan. Me viljelemme avokätisesti tuomioita, vihjeitä ja vinkkejä. Välillä kerromme suoraan, mitä jonkun täytyisi tehdä elämälleen ja jopa vaadimme toimintaa oman arvomaailmamme mukaan. Tämä toimintamalli korostuu läheisimmissä ihmisuhteissa. Tuhoava sinä-viestintä on meille niin arkipäiväistä, ettemme enää kuule tai ymmärrä sen vahingollisuutta. Lähes kaikki yhteisömme ongelmista johtuvat puutteellisesta kyvystämme keskittyä omaan ongelmaamme. Astuessamme toisen hiekkalaatikkoon ja käyttäessämme voimakasta sinä-sanomaa, kerromme toiselle, että hän on väärässä, eikä hän kelpaa meille.
Minä-sanoma toimii huomattavasti tehokkaammin, sillä viesti ei kerro mitä toisen tulee tuntea, tehdä tai jättää tekemättä. Minä-sanomat eivät rakenna uskomuksia, eivätkä sisällä aliarvioita tai monisisältöisiä leimoja, vaan auttavat toista ymmärtämään, että me olemme ihmisiä, joilla on inhimilliset tunteet. Ihminen, joka uskaltaa käyttää minä-sanomaa, puhuu tunteistaan avoimesti ja kannustaa omalla esimerkillään toisia kommunikoimaan. Meillä on oikeus ja velvollisuus sanoa toisille, että tunnemme itsemme pettyneiksi, surullisiksi, turhautuneiksi, vihaisiksi tai pelokkaiksi. Hyvä minä-sanoma ei aliarvioi tai väritä tilannetta tunteilla, vaan kertoo miten asiat ovat. Tärkeää on ilmaista, että tällainen käytös tuntuu meistä pahalta ja on meitä häiritsevää. Meillä on yhtälailla velvollisuus ilmaista positiivisia tunteita - rakkautta, iloa ja onnellisuutta. Jos me olemme aina epämääräisen tyytymättömiä kaikkeen yhteisössämme tapahtuvaan toimintaan, muut hämmentyvät ja kokevat ettemme koskaan hyväksy heitä.
Konfliktit ja riidat kuuluvat inhimilliseen kanssakäymiseen. Mikään teoria ei todista, että niiden suuri määrä korreloisi huonon ja epäterveen suhteen välillä. Oleellista on, kuinka me suhtaudumme konfliktien ratkaisuun. Mikään ei ole niin vahingoillista ihmissuhteelle, kuin pitkä ja ratkaisematon ristiriita. Vahingollinen tapa yrittää ratkaista konflikti on voittaa se. Usein vastaan asettuu ihminen, joka on myös oppinut samanlaisen taisteluaseteleman. Yhteisömme on täynnä arkisia konflikteja, joissa me häilymme kuria pitävän despootin ja löysän lempeän jättiläisen välillä. Pahimmillaan emme itsekään tiedä keitä me olemme ja heilumme vahingollisen ailahtelevaisuuden syövereissä. Nämä tavat näkyvät selvimmin konflikti-tilanteissa, joissa arvomaailmamme leväperäisyys heijastuu toimintaan. Muut ihmiset eivät ole ilkeitä, tyhmiä tai mahdottomia, vaan asenteemme ratkaisee.
Rakkaudellisin terveisin
Kehollis-dialektinen valmentaja
Jussi Pajuniemi
jussi@filiusfila.fi
0407241012
2 сен 2021
