Merikanto-laulukilpailun finaalista tallennettu Oskar Merikannon ITKEVÄ HUILU op. 52/4, jonka esittävät kilpailun finalisti, tenori Juho Punkeri ja pianisti Joel Papinoja. Äänitys ja kuvaus: Sinifonia (sinifonia@gmail.com)
Tein minä pajusta hilpeän huilun. Mutten ääntä ma siihen saanut. Aattelin ei ole onneni haltija soittajan lahjoja mulle jaannut. Soi soiseli lahjoja jaannut. Mä kaikille huilua näytin. Näin minä hyttysen, hyttynen kuule Puhalla huiluuni sielu ja henki. Aurinko paistaa ei ole aikaa. Hyrisi hyttynen hämärän renki. Soi soiseli hämärän renki. Ja huiluni päivässä kiilsi. Kuljin mä maailman markkinateitä. Säveltä kysyin tuolta ja sieltä. Päätä ne puisti ja sormin ne haastoi. Eikä ne tajunneet kysyjän kieltä. Soi soiseli kysyjän kieltä. Ja huiluni rumaksi ruostui. Silloin mä ilmoille itkuni päästin. Kelmeät kasvoni pimeään peitin. Aattelin nyt minä kuolla tahdon. Huonon huilun mä maahan heitin. Soi soiseli maahan heitin. Ja silloin helisi Huilu. Humisevan huiluni huulille nostin. Sormet ne sousi ja säveltä toisti. Suru suli vilisi virsien tulva. Ihana aurinko sieluuni loisti. Soi soiseli sieluuni loisti. Ja huiluni ilosta itki.
