Kiitos jaetusta ilosta. Tällä alueella palkivat aikoinaan monet muutkin alkuperäisasukkaat kuin kolttasaamelaiset. Saariselän tuntureiden ja Sompion asukkaiden elämästä voi lukea esimerkiksi Samuli Paulaharjun teoksesta Sompio - Luiron korpien vanhaa elämää. Verkossa löytyy Doria kirjastosta ja Ylen Areenasta löytyy Esko Salervon lukemana äänikirjana.
Kiitos tunnelmallisesta videosta, olipa rentouttavaa uppoutua kauniisiin maisemiin ja tarinointiin☺️ Mulla on ollut samat kenkäpohdinnat viime kesän märän Muotkan reissun jälkeen, ja tuli myös hommattua tuollaiset kevyet Sievin saappaat. Niiden seuraksi saattaa kesävaellukselle valikoitua paljasjalkalenkkarit.
Kiitokset! 😊🙏 Joo, noita varusteita ja kenkävalintoja on hyvä pohtia aina reissu kohtaisesti. Se tuntuu kyllä hyvältä kun löytää itselleen parhaiten sopivan kombon! Kepeitä polkuja! 😊
Olipas jälleen hyvä video ja mukavaa tarinointia lapin mystisistä eläjistä..pari päivää sitten muistuit mieleeni ja ajattelin, ettei ole tullut pitkiin aikoihin mitään katsottavaa, taisi olla joku etiäinen tästä videosta 😊 Pidän paljon tyylistäsi ja osaat hienosti sanoittaa menneen ajan mystiikkaa ja uskomuksia tämän päivän kulkijoille..uskonpa, että jos joskus vielä pääsen uudelleen noihin maisemiin, katselen niitä hiukan uusin silmin.. Kiitos videosta 🤗
Kiitos kovasti! 🙏 Noi on itselle tärkeitä ja kiinnostavia asioita, niin niistä on mukava tarinoida 😊 Tämän jakson kanssa kesti aika pitkään kun oon ollut syyskuusta lähtin long covid oireiden kourissa. Toivottavasti kesällä jo vaelluskunnossa! Toivottavasti myös sinä pääset poluille ja nauttimaan luonnosta 😊
Moikka! Tuonne suunta toivottavasti jo kesällä. Mitäs kautta kuljit Luirolta Kotakönkäälle? Kolme polkuvaihtoa taitaa ainakin selvästi löytyä kartasta...
Moikka! Luirolta lähdin sitä polkua pitkin, joka menee niiden suurten soiden läpi ja seuraa sitten jokiuomaa pitkin suuntaan Livikönlammit. Jossain kohden joki muuttuu/liittyy Palovanganjokeen. Sitä sitten seurailin. Matkalla tuli vastaan Paasjoki ja Padagovan kohdalta käännyin vasempaan kohti Kotaköngästä. Palovanganjoki oli upea!
Tuli tuosta sun jalustan unohtamisesta elävästi mieleen, kun itse samalla suunnalla aikanaan pyöräilin pohjoista kohti, ja olin siinä just päässyt Rovaniementien korkeimmille kohdille Saariselän jälkeen, kun totesin että jäi muuten molemmat vesipullot hotellille. Eipä paljon kiinnostanut hakea ja polkea uudelleen ylös - siinä vain sitten luotettiin, että jossain edempänä vielä myydään puteleita :D Onneksi Ivalosta löytyi. Onko nuo pidemmät reititkin tuolla UKK:ssa muuten koko ajan noin selkeitä polkuja, miltä videolla näyttää? Olen itse tehnyt vain pieniä päiväretkiä merkityillä reiteillä pohjoisessa käydessä, mutta jos reitit noin hyvin erottuvat, niin ehkä sinne uskaltaisi joskus lähteä vähän pidemmällekin reissulle, vaikka ei mikään mestarisuunnistaja todellakaan ole. Sen verran on komean näköistä seutua :)
Vesipullot on kyllä aika paha! 🙂 Hyvä, että löytyi! Meno-reitti Luirojärvelle oli tosi selkeä ja helppo suunnistaa. Ei se takaisin päinkään vaikea ollut, mutta pienemmät polut. Toi on varmaan UKK:n selkein reitti.
Moro, jos jaksat vastailla pariin vaelluskysymykseen, niin laitatko jotain yhteystietoja vaikka harjuville tonne gmailiin, kun mulla ei noita someja ole. Arvostaisin kovasti, jos saisin pari kokemusperäistä neuvoa. T. viime kesän paluumatkakaveri.
