Suomen tehokkain metsäkurssi - perusteet haltuun 35 minuutin aikana 

Kiitoksia.

Kiitoksia. Videolle oli selkeästi kysyntää, nyt videon on katsonut aivan loppuun pitkästi yli tuhat ihmistä. Olen pohtinut, että olisi ollut näyttävä pitää vastaava puhe tuhannelle ihmiselle livenä, menee kyllä videolla paremmin kun voi näyttää jatkuvasti esimerkkejä oikeassa metsässä.

Kaikilla käy tuo. Ei pidä olla itselle ankara. Käy sitten toisen kerran, kun tekee itse niin ei tule työnjohtokuluja. Tuota voi sitten itselle perustella, että halusi katsoa lumituhot...

Se taitaa meidän touhut olla sellaista jatkuvan harvennuksen menetelmää

@@ramimaki-tulokas niin se on nuilla opeilla 😅

Kiitoksia kun katsoit. :)

Kiitoksia.

Kiitoksia.

Kurssi oli ajateltu juuri sinulle. Joka päivä tulee uusia metsänomistajia tilojen siirtyessä sukupolvelta toiselle jolloin tiedolle on tarvetta. Metsä alkaa kiinnostamaan erilailla silloin kun kiinteistörekisterissä on oma nimi omistajan kohdalla.

Karulla maalla ei ole oikein mikään muu kasva kuin mänty. Kuuset lähtevät kasvamaan mutta eivät kasva kunnolla loppuun. Käytännössä mäntyä ja sitä Trico aineella suojaten.

Kiitoksia. Metsänkasvatus ei lähtökohdin ole kauhean monimutkaista. Puut eivät ole kovinkaan monimutkaisia tarpeiltaan.

Kiitoksia. Pidin homman tahallani perusteissa, pohdin kyllä noiden eksoottisimpien puiden mukana ottamista mutta olisivat turhaan sotkeneet hommaa perusteista pois. Noissa on asiakasriski. Esimerkiksi Suomi on täynnä visakoivikoita joiden visakoivulle ei tunnu löytyvän millään ostajia. Soitinteollisuus käyttää tukkirekallisen puuta vuodessa, se tarve tulee täytettyä vahingossa muun tuotannon sivussa. Erikoisemmat asiakkaat eivät maksa erikoisempaa hintaa vaivaan ja aikaan nähden. Pakuriin olen tutustunut, pakurissa on sama asikasriski kuin muissakin erikoisemmissa. Pakurissa alkukustannus on reilu jolloin loppurahan pitäisi olla varmasti suuri. En heitä pakuria suoraan romukoppaan, riskinä on vain pakuriteen kysynnän vähäisyys verrattuna nykyisten ymppien tuottaman pakurin määrään.

Aina on hyvä aika jos hyvä tila tulee vastaan.

Missä kohdin?

Kiitoksia. Metsänkasvatus on yksinkertaista puuhaa, turha tehdä siitä liian mystisen monimutkaista.

Tottumus. Suomessa yläpuolinen kaatolovi teoriassa syö tukkia hieman (eli lovi on tukissa), mutta koska puusta saadaan käytettyä vain ohuemman pään paksuinen alue menee lovi sahalla energiakasaan. Alapuolinen taas ei syö tukkia yhtään ja tulee kauniit päädyt. Toiminallisesti molemmat toimivat yhtä hyvin.

... Ja laatuharventajaa, ja järeytymisen vauhdittajaa...

Mun mielestä metsä siinä hieno asia, että taloudelliset ja ilmastolliset kannustimet on aika lailla samaan suuntaan, ainakin kivennäismailla. Suopohjaisilla homma monimutkaisempi, myös jatkuva kasvatus tai ennallistaminen voi olla ainakin pitkällä tarkasteluvälillä ilmastolle suotuisa, vaikka olisikin ehkä taloudellisesti huono. Lähinnä isännän laiskuus, tai fyysisiin töihin suostuvan työvoiman puute on siinä rajoitteena, että miten saadaan taimikot ja nuoret metsät sekä ilmastoa että metsän rahallista arvoa hyödyttävään kasvuasentoon. 1,3 miljoonaa hehtaaria on Suomessa jo taimikonhoitorästejä, eli lähinnä tulevaisuuden sellu/hakerisua kasvavaa alaa, josta vain vähäisesti tai ei ollenkaan tullaan saamaan tukkia rakentamiseen. Mitäs tehtäisiin asialle?

@@ollisal Kivennäismailla hiilensidonta on kovinta kun metsän annetaan kasvaa. Soilla hiiltä menee joko turpeeseen tai puuhun. Jos suolla puut sitovat enemmän hiiltä kuin turpeen muodostumisen poistuminen / turpeen hajoaminen vapauttavat niin sielläkin ojitus lisää hiilensidontaa. Jos taas saadaan jotenkin tilanne jossa puut eivät kasva mutta turve alkaa hajoamaan niin tilanne on toinen.

Noissa nopeammin kiertävissäkin tuotteissa jos puulla korvataan toinen päästönaiheuttaja niin tilanne voi olla hyvä. Kuolleista dinosauruksista totetutut ratkaisut (kivihiili ja öljy) vapauttavat miljoonia vuosia varastoituja varantoja ilmaan. Betoni on myös jostakin syystä kova vapauttamaan hiilidioksisia, betonin korvaaminen puulla on ympäristölle hyväksi.

@@puuntuottaja jeps. Turvemaita on monenlaisia. Osalla niistä varsinkin syvillä ojilla turvetta hajoaa hirmuisesti, mutta puu kuitenkin kasvaa vain keskinkertaisesti... Mutta on hyviäkin turvepohjaisia! Mulla on just yhdestä pääosin 35-45v turvemaan MT+ kuusikosta ostotarjouskin vetämässä... Sinne ilmastoviisaita ratkaisuja sitten

Kiitoksia. Kokeilin pitää homman yksinkertaisena.

Tein vähän aikaa sitten videot joilla teimme kaupat kuutiossa. Hakkuut tulevat nyt talvella kunhan maat jäätyvät.

Voi sitä rahaa käydä noutamassa metsästä myös jaksollisessa kasvatuksessa jos on vain tarpeeksi hehtaareja ja optimaalinen jakauma. Pienestä metsästä vuosittain puiden hakeminen on vähän kuin pärekaton kulotus, helposti lipsahtaa jatkuva kasvatus harsinnaksi.

@@puuntuottaja Taitenhan tuo on tehtävä totta maar. Ei se laiskan miehen hommaa ole ja täytyy tietää mitä tekee!!! Vasta minäki nyt kolmannessa sukupolvessa moista puuhailen.

Mulla on metsää n 100 ha enkä kyllä usko jatkuvaan kasvatukseen. Sen verran oon taipunut et nyt tehdään mäntymetsässä ensimmäistä kertaa ns yläharvennus; saa kiertoaika jatkettua.

😂😂😂😂

Paikkaa näkemättä vaikea sanoa. Yleensä tykkäävät kun saavat hyvän kasvupaikan. Pienen alan voi tökkiä jos katsoo tarkasti istutuspaikat.

@@puuntuottaja kasvupaikka on ihan joen vieressa käekaalia täynna eli OMT. tein avoraikauksen kuusen ja mäntyn alueelle ja sinne on aikomus istuttaa kuuskea takaisin kaikki täynnä max (1. harvennus n. 8v päästa joulukuusiksi). paljon hirvia siellä myös. Sit myös haluasin laittaa koivujen harvennusraakauksen alalle 40..50v koivujen seuraan kuuskea: kasvaako ne siellä hyvn kun valoa ei niin paljon oo? käytan n. 20cm istikkoita (ne jossa on multa,ei oo paljasjuurinen) istutustökin kans ja jos on aikaa niin babysitin niitä trimmerillä muita uusia puita raakaessa. maa on niin märkä siellä koko vuoden että pystyn ajamaan vain mönkijällä hyvällä talvella tai sit vain kesällä jos on hyvin kuiva

@@AllanLaal Tuonne koivikon alle saa nousemaan kuusia, se on niille aika luonnollinen kasvupaikka. Vaativat aikaa mutta tulevat rinnalla. Koivut pitävät kilpailevaa kasvillisuutta kurissa. Koivut kannattaa harventaa ennen istustusta niin tulee vähemmän tappioita. Jos tuo toinen alue on suurehko ja meinaat lyödä sinne paljon taimia niin varmaan kaivinkone tulee jos per taimi inhimilliseksi. Tuollainen OMT puskee aika hyvin ryönää joten taimet joutuvat myöhästyneessä lähdössä turhan kovaan kilpailuun. Muutaman olisi voinut laittaa kantojen kupeeseen (perinteisesti hyvä mesta) ja muihin vapaisiin sopiviin kohtiin. Tämä kaikki näkemättä aluetta, jos näkee niin voi olla täysin toista mieltä.

@@puuntuottaja toi alue on vain 1ha ja mulla on aikaa :D mulla on myöskin pienti 1.5t kaivinkone. mitä sillä pitäisi tehdä ennen istutusta? vain mustaa multaa jokaiselle kuuselle?

@@AllanLaal Ota maasta kauhallinen ja käännä siitä alapuoli ylös. Siinä on taimen hyvä kasvaa kun kilpakumppaneita ei ole. Tuollaisella pienellä koneella voi olla vaikea mennä maastossa, mutta kokeileva oppii.

Etelässä lahopuun määrä on noussut viimeisen 20 vuoden aikana 50% joten suunta on oikea. Meillä on itsellä kohtuullisen monipuolista metsänkasvatusta, on meillä muutakin kuin puhtaita tasaisia kuusikoita. Kuten kaikilla taitaa olla.

Ympäri suomea liikkuneena minun havainto on että noita hoitamattomia rääseiköitä riittää. Niiden muutamien metsänomistajien jotka metsiään vielä hoitaa pitää antaa niitä hoitaa 👍

Kyllä sitä lahopuuta voi jättää vaikka metsää hoitaa. Ei sieltä ihan kaikkea tarvitse nuohota pois, kunhan määrät on sellaisia ettei saa aikaan tuhohyönteisinvaasiota.

@@ramimaki-tulokas Joo, meilläkin on lahopuuta mielestäni riittävästi. Ei metsiä ei tarvitse hieroa puhtaaksi.

Kiitoksia.

Kasvatan omaa metsää 100 vuoden tähtäimellä. Jos ajattelisin vain itsenäni muutaman vuoden tähtäimellä näkisin tilanteen eritavalla. Jatkuva kasvatus on kannattavaa teoreettisissa laskelmissa lähtökohtavipujen oikeaan asentoon kääntämisen jälkeen. Kyllä minullekin parempi raha kelpaisi. Tällä hetkellä jatkuvassa kasvatuksessa parhaiten tienaa konsultit, metsänomistajille pitkällä tähtäimellä rahat ovat vähän heikommassa.

Oliko kohdassa lause "metsänkasvatus alkaa uudistusalalta"? Mistä se sitten alkaa?

@@puuntuottaja 6:39 hiilen sidonta on nolla

@@juhasimonen474 Kiitoksia. Käsitykseni mukaan kun puu lahoaa niin se luovuttaa sitomansa hiilidioksidin takaisin ilmaan. Lahoaminen on käytännössä hidasta palamista. Sen jälkeen kun metsä saavuttaa tasapainotilan se ei enää sido uutta hiiltä. Metsä toimii sen jälkeen vain hiilidioksidivarastona - sama varastoiminen voisi tapahtua myös talojen seinissä ja maapohja voisi alkaa uudella kierroksella taas sitomaan hiiltä.

@@puuntuottaja hiilen sitominen on max tuossa kohdassa kun lehtivihreän pinta-ala on suurin. Toki hajoamista tapahtuu, mutta toivottavasti ei koskaan kuten kivihiili on syntynyt