Marko Hakanpää at the Maarschalkerweerd organ of St. Lambertuskerk, Rotterdam, The Netherlands. Assistant: Matthijs Breukhoven. Up-to-date list of all my organ videos: www.hakanpaa.ne...
Toivo Kuula was my grandfather's cousin. Indeed proud Southern Ostrobothnian. Yesterday the march was played my cousins wedding in medieval church in Vantaa. It was most touching moment of the day. Toivo Kuula was amazing composer who died way too young. Luckily his music live forever. ❤
Hienoa musiikkia! Tämä soi sisääntulomarssina vihkiäisissämme vuonna 1988. Ja edelleen onnellisesti naimisissa. Taidanpa alkaa enemmänkin perehtyä Kuulan upeaan musiikkiin.
Hyvin upeaa ja kaunista! Mikä menetys, kun Toivo Kuulan tien päätti tuntematon, joka ei koskaan joutunut vastuuseen teostaan. TK sanottiin ajallaan olevan Sibeliuksesta seuraava. Mahtavaa tuotantoa ja ura aina kohti uusia saavutuksia lyhyen elämän aikana. 100 v hänen kuolemastaan 18.5.1918. .
Niin.Oliko sun kommentti sarkasmia?Toivo peri isältään tuon nimen.Heidän oikea nimi=Taikinamäki.Hänen isänsä,oli Turkin/Venäjä sodassa,ja ilmeisesti sielä kunnostautui.Toivo,oli Fennomaani ja ylpeä Etelä Pohjalaisuudestaan.Töysästä kotoisin.Tähtiin kirjoitettu,on hänen Alman/Siljan,ja kannattaa lukea.Varmaan löytyy kirjastosta.Voin lainata,jos ei löydy.Hän oli äkkipikainen luonne.Mutta ylpeä Fennomaani❤
Tämä "Häämarssi" on aika mollivoittoinen ja minä pidin siitä niin että tämä sopisi myös hyvin hautajaismusiikiksi,ajattelin kun arkku hiljaa kulkee kohti verhon taa,poltettavaksi,niin tämä musiikki olisi tosi juhlavaa ja suomalaista.Voisin verrata tätä Albinonin "Adacio"n yhtä vaikuttava ja harras.
KUULA oli usein äkäinen ja helposti mustasukkainen, mutta kyllä hän osasi myös osoittaa rakkautta Almalleen. Itsevarmakin hän oli. Kun nuorelta Kuulalta kysyttiin, miten hän aikoo itsensä elättää säveltämisellä, hän vastasi: Eläväthän Sibelius ja Melartinkin. Toivo Kuula oli pienikasvuinen, mutta riitaa hänen kanssaan ei kannattanut haastaa, hän pystyi nujertamaan isokokoisetkin köriläät. Kuulan temperamentista tuli myös hänen kohtalonsa. Sisällissodan aikana Kuulat asuivat Viipurin lähellä. Kun heidät kutsuttiin Vaasan rykmentin II pataljoonan esikunnan vappulounaalle keväällä 1918, he siirsivät lähtöään kesänviettoon Luhangalle. Juhlat jatkuivat Viipurin Seurahuoneella. Kun Alma lähti nukkumaan, säveltäjä jäi jatkamaan juhlimista. Hänen olisi kyllä kannattanut lähteä kiltisti Alman kanssa. Jatkoilla oli tarjolla myös spriitä, joten juhlijat olivat tukevassa humalassa. Pian Kuula riitaantui jääkäreiden kanssa. Jääkärit uskalsivat jopa arvostella Kuulan suojeluskuntamarssia. Suuta soitettiin myös kielikysymyksistä, joilla suomalaisuutta kannattanut Kuula saatiin aina kuumenemaan. Kotikaupungissaan Vaasassa Kuula oli osoittanut usein mieltään, kun hän kuuli puhuttavan ruotsia. Sanallista riitaa seurasi käsirysy. Kun Kuulaa lyötiin kasvoihin, hän antoi puukon puhua puolestaan viiltämällä jääkärivänrikki Mauritz Nylundia niskaan. Sen jälkeen muut kimmastuivat lisää. KUN pakoa yrittänyt Kuula kompastui ja kaatui maahan, häntä ammuttiin päähän. Hän ehti pyytää armoa, jota ei tullut. Toivo Kuula eli vielä muutaman viikon sairaalassa. Alma sai tiedon tapahtuneesta seuraavana aamuna Seurahuoneella, jonne hän lähti etsimään miestään. No hupsista! Kaikkee sitä kännissä sattuukin🤔😮 Sellasia ne lahtarit on🙁
