Kyllä näitä videoita mielellään katselee, hyvin kerrottu ja aina jotain uutta. Itselle juurikin toi käsien kulma tangossa oleellinen, siksi olisi helpointa ottaa tuo apinaote.
Kiitoksia palautteesta, hyvä että videoista löytyy jotain uutta! Juu, kyllä sitä apinaotteella syyllistyy nostamaan usein, kyynerpäiden liikerata helpottuu niin paljon. On pitänyt kokeilla moniotetangolla penkkiä, omalta salilta kun sellainen löytyy jossa juuri merkkien kohdalla 90° kulmassa kahvat. En usko, että se nyt maata mullistaa, mutta olisi mielenkiintoista nähdä miten nosto muuttuu kun kyynerpäiden liike on suhteellisen vapaa.
On työllä, editoinnissa. Ensiksi (tällä viikolla) tulee lisää penkkivideota, sen jälkeen kyykkyvideota. Seuraavassa kyykkyvideossa käsitellään käytännön asioista nostosuorituksessa.
Hyvä kysymys...johon en osaa vastata, koska totaalisesti kofeiinin lopettamisen jälkeen en ole kahvia juonut, ei kofeiinilla tai ilman..tai no pari kertaa uteliaisuuttani maistanut aamulla. Eli en ole testannut kofeiinittomia kahveja ollenkaan, niissä kun on silti kofeiinia (3mg/kuppi), tosin merkittävästi vähemmän kuin normi kahvissa. Olen mennyt täysin rooibos "tee" linjalla. Mutta mitä olen kuullut, niin Pauligin kofeiinitonta kahvia on kehuttu.
Elikkä harvinaisiin tilanteisiin lyhytaikaiseen käyttöön ihan näppärä, tunti ennen tärkeää urheilusuoritusta jossa vaaditaan kestävyyttä tai sitten kun muuta vaihtoehtoa ei ole valveilla pysymiseksi
Hyvä video 👍 Mulla on kofeiini yliherkkyyttä ja olen elämän varrella ollut välillä vuosia ilman kofeiinia.. näin omalla kohdallani päässyt testaamaan sen vaikutuksia.. ja ole sitä mieltä että ilman kofeiinia suorituskyky on parempi.. Nykyään juon kupin kahvia aamulla maun takia ja pari kuppia teetä päivällä.. joten luultavasti sitä kofeiinia tällä hetkellä on elimistössä koko ajan.. tosin teestä olen sitä mieltä että se rentouttaa hieman.. Kofeiiniton kahvi ja tee muuten maistuu ihan paskalta 😁
Kyllä, myös omalla kohdallani moni asia naksahti parempaan ilman kofeiinia. En tiedä olinko/olenko mitenkään erityisen yliherkkä kofeiiniin. Kahvia yksin tuli aikoinaan juotua vain niin tolkuttomia määriä vuosien aikana töissä, että kofeiinin määrä alkoi kumuloitumaan ja vaikuttamaan moneen eri asiaan omassa elämässäni.
Jos kyse on tästä 80 luvulla julkisuuteen tulleesta treenaussysteemistä, niin se herättää monenlaisia fiiliksia. Kun tarkastelee, minkä touhun ympärille systeemi on kehittynyt, on huomattavissa joitain tärkeitä juttuja. Ensinnäkin se on käytetty painonnostoon ja toiseksi se kohdistunut ammattiurheiluun. Käytännössä painonnosto on kilpaurheilumuotona aika erisorttinen esimerkiksi voimanostoon nähden. Painonnostossa suoritus rakentuu merkittävästi useamman osaamisen ja taidon osa-alueen ympärille kun voimanostossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kehonrasitus noissa treeneissä on erinlainen, samoin kuin itse treenaaminen on erilaista. Puolestaan 24/7 ammatikseen urheileva, on fyysisesti pääosin merkittävästi parempi kuntoinen, kuin keskiverto kuntosaleja koluava jantteri. Ammattiurheilijalla kun kehon kehittäminen ja ylläpito koostuu usein selvästi monipuolisemmasta kokonaisuudesta kuin normi salijumppaajalla. Nämä kaksi asiaa yksin vetää mattoa alta melkoisesti, kun puhutaan bulgarialaissysteemin käyttämistä salitreenissä ja ohjelmassa. Tosin olen lukenut, että moni kovakin painonnostoja, joka on tuota kokeillu, on löytänyt tiensä lekurin kautta treenijäähylle joksikin aikaa. Painonostossakin kun on rajallinen määrä maksimisuorituksia per treeni. No mikä hapettaa itse systeemissä? ..samanlailla kuin esim. aika-ajoin esille nousevassa "venäläisessä penkkiohjelmassa" on haasteena korkea intensiteetti (+90%) yhdistettynä korkeaan treenimäärään. Hermosto tuossa rasittuu nopeasti ja nopeasti/useasti toistuva ko. treeni kumuloi hermoston (ja kehon) melkoiseen jumiin, josta voi olla pahimmassa tapauksessa äärimmäisen vaikea palautua, tai se vaatii todella paljon aikaa. Kyllähän tuossa systeemissa on puolensa (teoriassa), sen ajatus hyödyntää superkompensaatiota ja ärsykevaihtelua on aika makee, mutta tästä päästäänkin siihen, että tulisi muistaa bulgarialaisten systeemien kanssa noudattaa eri treenisyklejä, ei pelkästään niitä ykkösiä (stressijakso). Muutenkin kropan tulisi olla kovassa kunnossa tuohon lähtemiseen, palautumiset, yms. Samanhenkistä/-tyylistä touhua sovelletaan lajinomaisessa kilpavoimanosto-ohjelmissa, eli karsitaan liikkeet minimiin (käytännössä nostolajeihin) ja panostus on varsin lyhyissä toistomäärissä. Näissäkin pitäisi muistaa jaksottaa toimintaa, sillä sitä suoritusta ja voimaa kannattaa kehittää eri tulokulmilla.
Kiitos vastauksestasi. Bulgarian metodistahan on paljon you tubea ja kirjojakin kirjoitettu, joiden innostamana olen sitä itse kokeillut. Joka päivä otin kyykyn, penkin ja maastavedon pelkillä ykkösillä lähellä päivän maksimia. Kun volyymi oli erittäin pieni, esim. vain pari kolme nostoa, palauduin hyvin. Sen sijaan menin alle viikossa tukkoon, jos yritin ottaa vitosia joka päivä ihan kohtuupainoilla. Bulgarian metodissa kiinnostaa sen logiikka, kun treenataan juuri ja vain sitä, mitä kisoissa tehdään. Veljenpoikani on tohtorikoulutettavana Jyväskylässä liikuntatieteen laitoksella, mutta ei sielläkään tätä ole tutkittu. Norjassa tutkittiin joitakin vuosia sitten 6 kertaa viikossa treenaamista kyykyssä, penkissä ja maastavedossa, mutta ei ykkösillä maksimipainoilla. Juha Hulmi on tätä kommentoinut.
Tuon Aitofitti testauksen jälkeen oli ajatus testata muita softia noin vertailuvaihtoitan Aitofittille, mutta se hieman jäi kesken. Pitääkin taas perehtyä aiheeseen. Itse en siis käytä mitään valmissoftaa kun lasken ja suunnittelen itse omat treenini. Mutta onhan vastaavia melkoisesti olemasa. Tuossa jo aikaisemmin kommenteissa mainittu JuggernautAI on yksi, mitä piti ihmetellä tarkemmin, sitten on olemassa TrainHeroic tyylisia softia, missä ei työnnetä eteen yhtä ja tiettyä, vaan siellä erikseen ostetaan eri tyyppisiä ohjelmia. Mutta toisaan en ikävä kyllä osaa suurempaa suositusta softista antaa..tässä vaiheessa.
👍 Mää venyttelin vuosikymmeniä.. ainoo hyöty mitä siitä koin saavani oli pari senttiä liikkuvuutta.. joka katos pari kuukautta venyttelyn lopettamisen jälkeen.. omalla kohdallani ajattelen että se ainoastaan syö palautumiskapasiteettiä..
Venyttely herättää ristiriitaisia ajatuksia, ja mitä on näitten vuosien aikana seurannut, niin tuntuu tutkimuksien päätelmätkin aiheesta muuttuvan. Mutta ehkä se suurin juttu, minkä vuoksi yritän venytellä on pehmytkudosvaurioiden ennalta ehkäisy. Joka kerta kun on napsahtanut jossain päin lihasta, on taustalla ollut jonkun hetken jumitus, jota ei ole venytellyt auki. Tässä itse syyllistun (omaa laiskuuttani) aina samaan huonoon tapaan, eli olen laiska venyttelemään pari tuntia treenin jälkeen, niin sen myötä epätoivoisesti yrittää ennen seuraavaa treenia saada lihasta takaisin ominaismittaan. Ongelma vain on sitten se, että ennen treeniä kovempi venyttely tuntuu aina syövän suorituskykyä varsinaisesta suorituksesta. Samoin venyttelyt hyödyllinen kesto on vain noin 10-15 minuuttia, joten eipä siitä hirveesi iloa ole itse suoritukseen, voi olla päinvastoin. Ennemmin jotain aerobista alle, liikeratojen hakua ja lämmittelysarjoja, Toinen missä venyttelyn olen huomannut auttavan, on ne kiputilat, kun joku paikka oireilee. Tosin tällöin venyttely on melko varovaista. Kolmas missä venyttely auttaa aika paljonkin, on se liikkuvuuden hakeminen. Kaikissa vapaiden painojen liikkeissä mulla ainakin mittasuhteet ei ole mitkään ihan huiput..no penkissä ehkä on ok (sylimitta = pituus). Tämän myötä esim. vedossa ja kyykyssä liikkuvuuden parantumisen myötä nosto paranee. Mutta tosiaan kuten viittasitkin, venyttelyä pitäis tehdä kokoajan, että se liikkuvuus paranisi tai pysyisi yllä.
Hyviä vinkkejä kiitos. Jos saan toivoa, niin jätä purukumi pois kuvauksista jatkossa. Misofonia henkilöillä ne purkan syöntiäänet ottaa kovasti hermoon. Kiitos hyvistä videoista!😊
Koulutetut PT:t kans mainitsee kiinalaisten kohdalla sen, että kiinalaisia tai aasialaisia ei tule verrata länsimaalaisiin, koska aasialaisilla on reiden pituus ja jalat paljon lyhyemmät kuin länsimaissa. Totta kuitenkin on, että lyhyillä jaloilla kyykkäys näyttää upealta.
En osaa nyt suorilta sanoa, onko tuo mittasuhdeasia sidottu jonkin maailmankolkan periytyviin ominaisuuksiin, voi hyvinkin olla. Se tosin on varmaa, että esimerkiksi kiinalaisten keskuudesta, siitä populaatiosta löytyy varmasti paljon hyvien mittasuhteiden nostajia.
Riippuu vähän kisaako varusteilla vai ilman. Mutta yleisesti 2 kertaa viikossa punnertelua, vaikkapa MA ja PE. Maanantaina kovempi rypistys ja perjantaina enemmän tekniikkaa, olkapäitä, jne. Kumpanakin punnerruspäivänä yläselkää suhteellisen kovaa, jotain 3-5 sarjaa, 5-8 toistoa ja aika loppuun asti, eli RPE9-10. Keskiviikkona olisi hyvä käydä tekemässä vähän alakroppaa, vaikkei oikein kiinnostaisi. Kevyesti alakropalle jotain yleisjumppaa ja venyttelyä. Penkin nostoasennossa kumminkin jotta pystyy hyödyntämään kaiken, tulisi jonkinlaista kuntoa olla alakropassa ja asennon edellä olisi hyvä olla liikkuvuus kohdallaan (alaselkä, lonkat).
Tosi hyvä video, kiitos 👍 Excel onneks laskee 😁 Mutta mulla ei laskurit toimi.. niissä riippuen toistomääristä ero on 2-10%.. mää nostan 6 toiston sarjalla 10 % enemmän laskennallista ykkösmaksimia kun oikeesti.. Mutta mää oon suuriman hyötyni saanu siitä että kysyin kaverilta joka on voimanostaja.. mitä pitäs tehdä? Ohje oli lakkaa miettimästä tekniikkaa ja nosta niin paljon kun pystyt.. kaikki apuliikkeet pois.. ne on egon takia.. että lihakset näyttäs suuremmilta.. penkin tekeminen auttaa penkkiin ei mikään muu..
Juu aika-ajoin pitäis nostella ilman aivoja, siitä ei vain ikääntymisen myötä aina selvia ilman vaivoja (katsos kun rimmaa...😀). Mun piti tuohon videoon liittyen lisätä asioita, miten ohjelmallisesti voi yrittää hakea kehitystä, tai siis jippoja mitä itse käytän. Videon pituus kasvoi sen verran että, jätin se seuraavaan, eli jossain vaiheessa pullautan pihalle jonkinlaisen 5 vinkkiä maksimivoimaohjelmaa videon, tai jotain sinne päin.
Toisena havaintona se, että ohjelmasta puuttuu ns. toinen penkki päivä. Ymmärtääkseni kaikkilla voimannostoa harrastavilla on vähintään 2 penkki päivää. Yleensä toinen vähän kevyempi tai ns. nopeuspenkkinä.😊
Hurjimmilla punnertajilla on melkein jokapäivä penkkiä 😀... Kaksi punnerruspäivää...riippuu ohjelmantekijästä, olen aika paljon nähnyt voimanosto-ohjelman tekijöiden ohjelmia, jotka noudattaa orjallisesti 3 jakosta nostettavien lajien mukaan. Itse, kun teen ohjelmaa puhtaasti voimanostoon, teen sen myös kolmijakoiseksi nostetttavien lajien mukaan, ja usein siihen on lisänä "pilipalipäivä", joka käytännössä on ollut punnerruspäivä, sisältäen tilanteen ja nostajan mukaan touhua ja tekemistä, joka tukee mm. penkkiä ja mahdollisesti myös muita liikkeitä. Tämä pilipalipäivä on toiminut myös poistettavana ekstratreenipäivänä, kun jatkosssa kokonaiskuormat alkaa nousemaan suureksi ja kroppa alkaa oikeasti kumuloivasti rasittumaan. Videon esimerkkiohjelma ei niinkään ollut "voimanosto-ohjelma", vaan enemmän sellainen yleisempi voimaohjelma liikkeiden ja rakenteen puolesta.
Ensimmäisen viikon kutosen sarja on 15kg/13% päässä ehdottomasta maksimista, joten sen ei pitäs olla ihan mikään jättikevyt, tosin ei mitenkään tekemätön. Loppu sarjoissa menee pääosin 2-3% portailla..lukuunottamatta viimeistä 2 viikkoa. Esimerkkiohjelma jää vähän lyhyeksi, jonka myötä viimeiselle viikolla kuormituksissa tulee hieman suurempi porras. Kokonaisuudessaan ohjelmassa on noin 10% progressio kuormituksissa kolmelle kuukaudelle, jonka jälkeen tulisi purkaa kertynyttä työmäärää. Kokonaisuudessaan tuo 10% ei pitäisi olla mahdoton, etenkin kun kuormituksiin ei oikeasti ole laskettu mitään kehitystä.
Isoin oppi näistä sinun erinomaisista videoista on ollut, että olen treenannut varsinkin apuliikkeet liian kovalla intensiteetillä ja sitä myöten ajanut kerta toisensa jälkeen itseni tukkoon. Ikää 57v ja päänuppi pyytää enemmän kuin keho / hermosto jaksaa. Kiitos taas erinomaisesta opettavasta videosta 👍💪
Tuo per painokilo, on kyllä minusta huono sääntö sellaisenaan koska en usko että ylipainoisena kannattaa sen painonsa mukaan sitö laskea. Sit pitäs kait arvioida joku normaali paino josta sen laskee. Monimutkasta. Tiedä ny sit paljonko. Mutta eiköhän 150g ole aika hyvä.
Olet oikeassa, yleinen proteiinimäärän määritys ei ota kovinkaan kantaan henkilön rasvaprosenttiin, toisaalta proteiinimäärien määrittäminen ei toimi painonhallinnan työkaluna, vaan elimistön ja lihaksien proteniinitarpeen määrityksessä, etenkin lihastyö kasvaessa. Painonhallinta tulisi lähteä liikenteeseen muista ravintoaineista, niiden määrästä ja laadusta, kuin proteiinimäärästä...tosin proteiini lisääminen ruokavalioon ja samalla hukkakalorien (käytännössä sokerit, joita löytyy erittäin monesta ruuasta) poistaminen voi usein tuoda painonhallintaan positiivisia, pysyviä vaikutuksia. Proteiinilla kun on vaikutus pitää suhteellisen pitkään nälän tunnetta pois, kun taas useat hukkakalorit kiihdyttävät nälän tunnetta synnyttäen negatiivisen noidanhehän syömisen suhteen.
Kiitos vinkeistä, nyt siinä tilanteessa ekaa kertaa että tarvii olkapäihin kiinnittää huomiota. Alkanut kinnaamaan vasen olkapää, tuolta takaosasta tai sivusta tietyissä asennoissa. En tiedä sit onko nämä oikeita hoitoohjeita siihen kun näitä ei itse osaa diagnosoida. Varsinkin tuo peukut ylös ja kädet kaarella ylös liike alkaa sattua kun käsi on kello 22 kohdalla ja siitä ylöspäin.
Noi luonnolliset perusliikkeet ovat sellaiset, että ne tulisi pystyä tekemään ilman kipuja, jos kaikki on kunnossa. Jos taas ei ole, niin sitten tulisi lähteä staattisista pidoista ja kipujen ehdoilla varovaisista venytelyistä, jotta se elastisuus verenkierto palautuu. Se ensimmäinen liike, joka helpottaa surkeimmassa tilassa on se, missä otetaan kepistä ylhäältä kiinni ja nojataan alaspäin. Joissain tapauksissa usein liike, jossa vastuskumi on kyynerpään ympäri muodostaen kolmion, auttaa.
Hyvä ja selkeä video. Osaatko kertoa salitreenaamisesta jonkun toisen urheilulajin ohella? Silloinhan kehon palautuminen on haastavampaa. Itselläni on 3 bjj-treeniä/vko, joka rajoittaa salitouhuja.
Hyvä kysymys ja aihe. Se kehon rasitus ja palautuminen pitäisi nähdä kokonaisuutena, ei siis vain tarkastella salitreenaamista. Kokonaisuus ja jonkinlainen vastaus kysymykseesi rakentuu määrästä ja rasituksen tasosta. Esim. maksimivoimatreenaaminen ja useat aerobiset liikuntamuodot sopivat yhteen, ne tavallaan tukevat toisiaan. Kun taas kamppalulajit, joissa on paljon kaikkia lihastyönmuotoja (etenkin eksentristä ja isometristä), niin välttämättä ei mene ihan ideaalisti käsi-kädessä maksimivoimatreenaamisen kanssa - palautumisen kanssa voi nopeasti syntyä kysymysmerkkejä ja myös ongelmia voi syntyä loukkaantumisriskien kanssa, esim. lihas-tai/ja jännevammat. Yleisesti ottaen salitreenaamisen sivulla muoden lihastyötä vaativien harrastuksein kanssa tulee katsoa kokonaisuutta, nähdä muiden lihastyötä vaativien harrastuksien treenit eräänlaisina salitreenikertoina viikolla ja pelata sen mukaan. Lisäksi treenien jälkeinen venyttely nousee aika tärkeään rooliin, samoin se salitreenaamisen rasitustaso ohjaa ja vaikuttaa kokonaisuuteen.
Kiitos vielä toistamiseen erinomaisesta videosta. Kysymys: Kumman tavan koet kokemuksesi pohjalta kevyen viikon treenitapana toimivampana? 1. Normi treenin volyymi - Intensiteetti alas. Esim. normi treeni 60%:n painoilla Vai 2. Intensiteetti korkealla, mutta volyymi alas. Kiitos etukäteen.
Intensiteetti ja toistot ohjaavat treenin kuormitusta, volyymi eli sarjat puolestaan karkeasti määrää. Näiden yhdistelmä kokonaisrasitusta. Kevyissä treeneissä, mikäli on tarkoitus palauttaa kroppaa, kuormitus tulisi olla matala, selvästi alle sarkoplastisen alueen (alle 60% intensiteetit). Käytännössä treeneillä tulisi aktivoida verenkiertoa, joka on usein hyvä yleinen lihaksien palautuskeino. Hermoston palauttaminen on vähän vaikeampi juttu huomioida, mutta itse olen huomannut, että sellainen yleisluvut palautumiseen on 40-50% intensiteetti, toistoja 6-10, sarjoja 3-4 ja sama rasitustaso tulee mennä läpi koko saman lihasalueen päivän/viikon treeneissä.
Moi Mitä mieltä olet ajatuksesta, että pääliikeiden ja apuliikkeiden suorittaminen jaoteltaisiin hieman eri tavalla kuin esittämssäsi videosssa? Eli ohjelmassa, jossa on kolme pääliikettä ja niiden apuliikkeet jaottelu olisi seuraavanlainen: - Päivänä yksi tehtäisiin pääliikkeen 1 (maastaveto) treeni ja lisäksi kahden muun pääliikkeen (penkkipunnerrus ja ylätalja) apuliikkeet. - Päivänä kaksi tehtäisiin pääliikkeen 2 (penkkipunnerrus) treeni ja lisäksi kahden muun pääliikkeen (ylätalja ja maastaveto) apuliikkeet. - Päivänä kolme tehtäisiin pääliikkeen 3 (ylätalja) treeni ja lisäksi kahden muun pääliikkeen (maastaveto ja penkkipunnerrus) apuliikkeet. => Tämän jälkeen aloitettaisiin alusta päivästä 1 jatkettasiin siitä eteenpäin. ==>> Eli ajatuksena olisi, että tiettyä pääliikettä ja sen apuliikkeitä ei tehtäisi samana päiväna vaan eri päivinä. Tällöin esim. tietyn lihasryhmän palautumista voisi kontrolloida paremmin. Kiitos vastauksestasi jo etukäteen!!
Ajatus on mielenkiintoinen. mutta..muutama asia tuli mieleen: Tuossa viikon työmäärä kaksinkertaistuu, eli siis lihasalueiden treenipäivät tuplaantuun. Käytännössä siis pääliike yhdellä päivällä ja saman lihas-alueen apuliikkeet on toisena päivänä, kokonaisuutena tämä kasvattaa haasteita viikon palautumisen suhteen. Hypetrofiatreenissä tämä ei nouse niin suureksi ongelmaksi, itse asiassa siinä esittämäsi ajatus voisi olla ihan mielenkiintoinen toteuttaa, etenkin jos kropan jako on vain kolmeen, eli se jalkapäivä jää pois kuten kuvasit, tällöin jää viikolle enemmän aikaa pelata. Toiseksi maksimivoimatreenaamisessa, etenkin jos haetaan jonkin pääliikkeen suorituskyvyn parantamista, samanpäivän nostojärjestys on todella tärkeä. Ajatus on se, että kun pääliike on dominoiva, se treeneissä väsyy ensimmäisenä. Toisena tulee nostettavaksi apuliikkeet jotka tulsi valita pääliikettä tukevana, käytännössä tällöin pääliikkeen väsymisen jälkeen apuliikkeessa työskentelvien alueiden rasitus korostuu, tuoden ärsykettä ja kehitystä pääliikkeestä poikkeaviin alueisiin. Esim. jos normi penkkipunnertaa pääliikkeen, ja apuliikkeenä tekee alaviistopenkin, alaviistopenkissä rinnan alaosa saa normipenkkiin nähden suuremman kuormituksen, joka saa normipenkin jälkeen suuremman huomion. Tämä synnyttää pääliike-apuliike kompinaatiolle sidoksen. Karkeasti vois ajaltella sen toimivan kuin supersarjat, tosin eri mekanismilla. Tämän vuoksi apuliikeet tulisi tehdä samana päivänä pääliikkeen kanssa ja juuri tietyssä jarjestyksessä. Lisäksi noiden palautuvien lihasalueiden huomioiminen viikon treenipäivissä on toisinaan haastavaa, lähinnä että palautumiseen jäisi tarpeeksi aikaa. Samaan aiheeseen loukkaantumisriskin alaiset kohdat, esim. sen hauiksen loukkaantumisriksi vetopäivään nähden.
Se menee jossain vaiheessa melko kryptiseksi, etenkin kun aletaan hakemaan ohjelmaan asioita, joilla pyritään vaikuttamaan jonkin noston heikkoihin osuuksiin ja aletaan rakentaa nostotekniikkaa paremmaksi.
👍 Mun puhdas voimanosto intoni on aina loppunu siihen että en löydä keinoo millä pääsee eteenpäin siitä kehityksen pysähtymisestä.. sitten ruvetaan runttaan sitä samaa rautaa.. loputtomasti ilman että painot nousee 😁
Sepä se on aina jossain vaiheessa nousee eteen. Ohjelmallisesti siihen kehitykseen löytyy keinoja yrittää vaikuttaa positiviisesti. Yritän niitä tuoda esille ainakin jollain tasolla tuossa seuraavassa osassa.
Ite olen ollut tyytyväinen aitofittiin, eikä tämä video vaikuta yhtään sen käyttämiseen jatkossa. Toki muutama hyvä huomio videossa oli. Ensinnäkin pitää mainita, että voimaohjelmassa tulee lyhyempääkin sarjaa muistaakseni jopa ykkösiä välillä, eli se että testaa ohjelmaa vain kaksi viikkoa antaa siitä hieman vääristyneen kuvan. Softa on myös kehittynyt alusta alkaen ja aspa vastaa muutamassa minuutissa viestiin ja tarvittaessa tekee muutoksia treeniin joten siitä iso plussa. Myös asiat perustellaan ja käsittääkseni siellä on 2 ammattitaitoista sympaattista ukkoa taustalla. Ja aitofitin voimaohjelmahan kestää niin kauan kun sitä käyttää, saatan olla väärässä mutta eikö välillä toistojen määrää pidäkin nostaa lihasmassan kasvun kannalta, lyhytsarja kun lähinnä toimii hermotukseen? Sekä kun aloittaa voimaohjelman niin eikö se ole ihan normi lähestymistapa, että alkuun teet pidempää sarjaa josta sit lähtee tiputtaa toistojen määrää? Ainakin joku Vahavan valmennus toimi myös näin. Ja loppuun mainittakoon, vaikka softa kaipaa parannusta, niin sitä kehitetään kokoajan. Hyvää vappua ❤
Kyllä, tuo 9 päivän koekäyttö ei vielä varmaan paljasta kaikkea softasta, videon tarkoitus oli olla ensi kosketus softaan. Tästä taisin alkuperäisessä videossa viitatakin, ennen kuin Aitofit syystä tai toisesta ilman rakentavaa lähestymistä bannasi sen. Leikkaisin videota jonkun verran bannauksesta syntyvän konteksin häviämisen vuoksi. Aiheesta olisi voinut tehdä syvennystä aiheeseen, mutta ko. yrityksen toimien valossa en usko että näin tulee tapahtumaan. Niin siis voimaohjelma tulee rakentua periodeille, liikkeiden priorisointiin, oikealle rasitustasolle ja palautumisen ehdolle. Mitään näitä en oikein nähnyt Aitofitissä. Jos..kun ohjelma muodostuu enemmän vakavemmaksi, tarkoittaa siis esimerkiksi kilpanostamista, ohjelman täytyy alkaa rakentumaan valittujen liikkeiden tukemiseen. Se että randomisti ohjelmassa on vähän sitä-sun-tätä jossain erikoisessa järjestyksessä toimii perinteisessä (sarkoplastinen) hypertrofiaohjelmassa, mutta ei etenkään maksimivoimaohjelmassa. Sarjan pituus kulkee muuttujana käsikädessä intensiteetin kanssa, kun puhutaan lihassolun fibrillaarisesta hypertrofiasta, sekä motorisien yksiköiden (lihas hermosto) rekrytoinnista. Aitofitissä intensiteetit oli toistojen lisäksi aivan pielessä, tosin 9 päivän jakso oli liian lyhyt näkemään miten homma kehittyy, mutta tosiaan sen perusteella mitä softa mulle räätälöi. Se, että minkälaista kehitystä kropassa ohjelma kehittää, voi äkkiä treenajalle näkyä ja tuntua yhdentekevälle, kunhan kehitystä tulee. Yleinen ominaisuus lihaskuntoharjoittelussa on, että tiettyyn pisteeseen asti kehitystä aina tulee, kunhan treenaa ja treeni tarjoaa ärsykettä, tässä on varmasti Aitofitin yksi vahvuuksista. Risteys aiheeseen tulee siinä vaiheessa, kun nostaja haluaa jotain enemmän ja/tai kehittyminen saavuttaa saturaatiopisteen ja haasteet kehittymiselle alkaa. "..mutta eikö välillä toistojen määrää pidäkin nostaa lihasmassan kasvun kannalta, lyhytsarja kun lähinnä toimii hermotukseen? .." Kyllä, rasituksen ja ärsykkeen edellä ohjelmassa toistomäärien tulee muuttua, mutta mihin muutoksilla tähdätään on, toinen juttu. Lihasmassan lisääntyminen menee tuohon aiemmin mainittuun sarkoplastiseen hypertrofiaan ja taas jos puhutaan puhtaasta voimaohjelmasta (maksimivoima), niin kyse on fibrillaarisesta hypertrofiasta, eli asiassa tosiaan mennään vähän eri kategoriaan kuin vain lihasmassaan. Näistä höpöttelin videolla: ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-wkCu2OKbLhk.html Voimaohjelmassa tulee toistomäärien muuttua, mutta sen tulisi muuttua intensiteetin kanssa, seuraten nostajan kokonaisrasitustasoa ja palautumista. Ajatuksena muutoksilla on tähdätä asetetuihin periodeihin, eli niitä ei tule aivan mielivaltaisesti lätkiä. Tästä päästään nopeasti palauttaviin treeneihin, joilla pystytään kompensoimaan ja purkamaan kropan ylirasitusta. Mutta tosiaan tuo pari viikkoa ei Aitofit mulla vakuuttanut voimaohjelman puolesta, siinä ohjelmassa sisällöllisesti harva asia oli kohdallaan, mutta ehkä 2 kuukauden käytön aikana softa olisi räätälöinyt ohjelmaa odottamaani suuntaan - ei osaa sanoa. Aitofitistä: jos treenaaja kokee saavansa softasta hyötyä ja iloa - on tyytyväinen softaan, niin erittäin hyvä asia...ja rehellisesti sanoen uskon, että softa on tietylle osalle treenaajista erittäin toimiva työkalu. Lisäksi jos/ kun Aitofit pitää kiinni asiakaspalvelusta ja kehittää sovellustaan, niin aina vain parempi juttu. Vappuja !
Ite oon kyllä tykännyt ja aina sitä voi muuttaa kun vain laittaa viestiä niin tekevät just semmoisen kun itse haluaa ja siinä voi myös muuttaa lihasryhmää mitä treenaa jos häiritsee ne liikkeet
Aitofit sopii aloittelijalle, ei kokeneelle voimailijalle. Tosin en usko että kokenut voimailija edes ottaisi tekoäly ohjausta kovin helposti😅. Mutta tuo oli säälittävää että ohjelmaa ja sen ominaisuuksia ei saisi esitellä 🤦
Kyllä, softa on hyvä ratkaisu tietylle treenaajaporukalle. Kun treenaaminen ja siihen liittyvä vaatimustaso kehittyy tasolle, jossa joutuu oikeasti miettimään jokseenkin pitkään ja hartaasti temppuja kehittymisen edellä, ei Aitofitin "keinoälyratkaisut" oikein tarjoa vastauksia. Jos..kun keinoäly on "oikea", ei siis vaan läjä algoritmieja, jotka päättelee jossain määrin yksilöllistä tulosta joidenkin muuttujien kesken, voisi keinoälysta olla oikeasti paljonkin hyötyä. Esimerkiksi kyykkyyn, jos tilastollaisesti saa yli 100 000 nostajan mittasuhteet (reisi vs. keskikroppa), liikkuvuustekijät, muut yksilölliset muuttujat ja treenihistoriatiedon, voisi tästä oikeasti saada pääteltyä hedelmällisisa askelmerkkejä kyykyn yksilölliseen kehittämiseen. Mutta tosiaan se, että softa osaa määrittää kyykyn treenipäivän viikolle ja määrittää rasituksen arvot (toistot, sarjat) nojaamalla RPE:n, ei vielä ole kovinkaan korkeaa "AI"ta. Ja kyllä, erikoista oli että yleisesti esitettyjä käyttöliittymänäkymiä ei voinut videolla näyttää. Kaikkihan nuo näkymät näkevät jos/kun ottaa tuon 9pv ilmaisen kokeilun tai googgeloi netissä.
