APU ei tässä tapauksessa ole "auxiliary power unit", mikä monelle tulee ensimmäisenä lyhenteestä mieleen, vaan "auxiliary propulsion unit". Sen päätehtävä on siis tuottaa sen verran työntövoimaa, että vety- ja happitankissa leijaileva neste saadaan tankin "pohjalle" kuten raketin maasta lähdössä. Muuten rakettimoottorien turpopumput eivät saisi ajoainetta nesteenä. Siinä on myös mainitsemasi tankkien paineistus. Siis pieni rakettimoottori lämmönvaihtimella, jossa höyrystyy vähän happea ja vetyä tankkeja paineistamaan.
Jännää, enpä kiinnittänyt huomiota: Arianespace käyttää nimeä "Auxiliary Power Unit" ja ESA taas kumpaakin, ennen kaikkea "Auxiliary Propulsion Unit". Kiitos huomiosta! Tehtävä on kuitenkin tuo, kuten kirjoitat (ja videolla taisin kertoakin).
Aikasemmissa Ariane raketeissa taisi olla mukana myös suomalaista osaamista mm softaa. 3D tulostustahan hyödynnytetään paljon Relative Spacen raketeissa, jotka pitkälti on 3D tulestettuja ja taitaa jo muutama koe laukasukin olla takana :) Ihan sopivan mittainen videohan tää oli ja täyttä asiaa :)
3D-tulostusta käytetään myös Ariane 6:ssa - muun muassa tuo harmia tuottanut APU on sellainen. Suomi ei osallistu virallisesti ESA:n kantorakettiohjelmaan, joten kaikki mahdolliset suomalaisosallistumiset ovat aika pitkän alihankkijaketjun päässä, enkä ole niistä tietoinen. Tiedätkö mitä ja milloin on tehty? Mikä yhtiö on ollut tilaajana? (ESA:n satelliiteissa ja luotaimissa osallistumista on kyllä ollut paljonkin)
@@tiedetuubi_jari_makinen Jos oikein muistan, niin suomalaiset tekivät joitakin ohjelmia joilla ohjattin raketin laukaisua ja tuo rakeeti lähti väärälle nousi radalle ja se tuhoutui itse... Muttua, siitä on jo aikaa, joten voi hyvinkin olla ettei se ollut Ariane raketti. Uutisissa siitä oli aikoinaan juttua.
Hyvä pätkä mutta ikävä kyllä vähän liian kivikautista tekniikkaa raketissa. Edelleen 15v jäljessä esim SpaceXää nii kuin tosin moni muukin. No onneksi Eu:lla kyky sentään laukaista jotain kiertoradalle.. 🎉
Jep, tärkeintä tässä on saada takaisin kyky laukaista tavaraa itse taivaalle ja oppia menneestä: uusia projekteja on vireillä nyt paljon, niin julkisrahoitteisia kuin yksityisiäkin. Mutta ei tämä niin kivikautista ole, sillä kaikki muutkin maailmassa käytössä olevat raketit SpaceX:n Falcon 9:ää lukuun ottamatta ovat edelleen kertakäyttöisiä (ja niihin verrattuna Ariane 6 on ihan OK).
Pohjois-korea ampui raketin 4500 km korkeuteen/etäisyydelle ja ohjus tippui 960 km päähän laukaisu paikalta. Voi sanoa että siinä oli kyllä kunnon kaari jos pitää paikkaansa.
Tällaiset aika korkealle yltävät mutta lyhyet ns. suborbitaalilennot (joilla hyötykuorma ei asetu kiertoradalle) on aika helppoja ja niitä tehdään myös Ruotsin Lapista ja Norjan Lofooteilta. Pohjois-Korean raketeilla ja Ariane 6:lla ei ole paljoa tekemistä keskenään... Tälläkin lennolla "kunnon kaari" ylettyi ympäri maapallon (satelliitit jäivät kiertämään Maata).
Tavallaan koko raketti on pettymys vuonna 2024. Tokihan se toimii noin suunnilleen. Ja ajaa sen ainoan syyn, miksi sitä haluttaisi käyttää eli eurooppa voi lähettää itse. Vertaaminen soacex:n raketteihin ei ole järkevää, koska ne ovat täysin omalla levelillä. Tuo kalleus on myöskin pettymys. Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää olisiko ariane 5:sta saatu päivittämällä isompaa ilman, että tarvii uutta rakentaa. Ja aina pitää muistaa, että nyt meidän on helppo sanoa uudelleen käytettävyydestä, kun vielä 2015 kovinkaan moni asiantuntija ei pitänyt sitä mahdollisena.
Kyllä ja ei. Ariane 6 on pettymys, kun vertaa siihen mitä se periaatteessa olisi voinut olla, mutta ei ole. Verrattuna muihin kuin SpaceX:n raketteihin se on silti erinomainen - SpaceX on tosiaan omalla levelillä, ja nousee Starshipillä vielä korkeammalle. Nyt jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi ollut järkevää jatkaa A5:n käyttöä kunnes uusi ja selvästi uudenlainen seuraaja on käytössä, mutta samalla pitää mennä eteenpäin. A6 on askel eteenpäin. Toivottavasti seuraava askel tulee pian.
@@tiedetuubi_jari_makinen tossa pohdin, että jos falcon9 ja starship on nykyaikainen älypuhelin, ariane6 on lankapuhelin sähköisillä numeroilla. En tarkoita haukkua ariane6:sta, mutta odotusarvo oli isompi. Tulevaisuus tosiaan näyttää otetaanko mainistsemiasia harppauksia. Tavallaan kaipaisi ennakkoluulottomuuksia myös esaan.
Sanot: "lentoa voi pitää kaikin puolin onnistuneena" - näinhän ne ESA ja Arianespace julkisuudessa "tiedottavat", mutta kun kaikkia tavoitteita ei saavuteta, niin mielestäni ei todellakaan voi pitää! Suhteellisen hyvinhän se meni, mutta pitäisi voida uskaltaa kaikkien tahojen (niin raketin tilaajien, rakentajien, käyttäjien kuin lehdistönkin) uskaltaa sanoa, että kaikin puolin ei onnistuttu. (tokihan alalla pelätään sanoa näin negatiivisen näkyvyyden pelossa, mutta mitä useampi tähän sortuu, sitä huonommin pysytään totuudessa eikä koskaan totuta siihen, että lopputulos voi olla muutakin kuin täysin onnistunut tai täysin epäonnistunut) Jos kyydissä olisi ollut loppuvaiheessa kaupallinen hyötykuorma, joka olisi jäänyt vapauttamatta halutulle radalle, niin ei pystyttäisi samalla tavalla papukaijamaisesti toistelemaan tällaista ESAn ja Arianespacen maalailemaa vaihtoehtotodellisuutta täydestä onnistumisesta.
Sanon videollakin, että jos kriteerinä on satelliittien toimittaminen avaruuteen (mikä on raketin päätarkoitus), niin sitten lentoa voi pitää onnistuneena. Mutta kaikkia tavoitteita ei saavutettu, kuten totesin myös moneen kertaan. Tämä oli ensimmäinen lento, ja tuollaiset pikkuvaivat kyllä selvitetään. Ensilennolla ei ole kyydissä "tärkeää" kuormaa juuri siksi, jotta myöhemmin maksavat asiakkaat saisivat kuormansa sinne minne pitää.
Nojoo, ne kaksi vapauttamatta jäänyttä hyötykuormaa nyt eivät sanan varsinaisessa merkityksessä olleet satelliitteja, vaan laskeutumiskoelaitteistoja. Ne jäivät avaruuteen (mitä ei olisi pitänyt) ylimmän vaiheen sisällä (mitä ei olisi pitänyt). Hiuksia halkoen siis näin määritelty kriteeri täyttyi. :P Monestihan halutaan erilaisia hyötykuormia viedä erilaisille radoille kapasiteetin puitteissa ja sitä nyt ei pystytty osoittamaan mahdolliseksi. Jos testilennon hyväksyntäkriteerit laatisi jokin riippumaton taho eikä raketin "oma tiimi", niin todennäköisesti lento vaadittaisiin uusittavaksi ennen kuin se saisi hyväksynnän rutiinikäyttöön. Näinhän Nasa vaati Starlinerilta, kun miehittämättömällä ensilennolla päästiin kiertoradalle, mutta ei halutulle radalle. Oli miten oli, niin "kaikin puolin" -sanaparin olisin itse jättänyt arviosta pois.
On. Ja jos käytät uusimpia laitteita (kännyt ja muut satelliittipaikannusta käyttävät laitteet), niin todennäköisesti ne käyttävät myös Galileo-signaalia. Konstellaatio ei kuitenkaan ole ihan vielä valmis, mutta melkein -ja uusi sukupolvi satelliitteja on jo tekeillä. Kiitos hyvästä vinkistä: teen Galileosta lähiaikoina videon.
Kyllä on taas niin Eurooppalainen projekti, eli käytännössä pyöritetään kilpailukyvytöntä projektia vain sen takia, että Ranskalla on jotain menneisyyden suurvalta-asemasta kumpuavia harhakuvitelmia merkityksellisyydestään. Ranska pitäisi yksinkertaisesti laittaa itse puuhastelemaan näitä projektejaan täysin omalla rahallaan, jos sillä on haaveita jostain autonomisesta pääsystä avaruuteen. Ranskalle pitäisi muutenkin osoittaa sen nykyinen oikea asema maailmassa, niin loppuisivat harhaluulot omasta kulttuurisesta merkittävyydestä maailmassa.
Voitko kertoa eurooppalaisia projekteja, jotka eivät ole hyviä? Ariane pelasti USA:n satelliittilaukaisijat 1980- ja 90-luvuilla. Airbus on markkinajohtaja. EU toimii kankeasti, mutta yleisesti ottaen hyvin. Ranska muuten on halunnut jo pitkään muuttaa tapaa tehdä eurooppakaisraketteja, mutta ei ole saanut tahoaan läpi (teknisesti selvästi heikompien Saksan ja Italian vastustaessa). Verrattuna Nasan (ja Boeingin) SLS-rakettiin, Ariane 6 on aikataulussa ja budjetissa. Onneksi historian painolastista vapaa uusi sukupolvi on tulossa: yhtiöitä Britanniasta, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.
@@tiedetuubi_jari_makinen Tässähän juuri on sellainen, eli vuosikausia suunnitellaan jotain joka on valmiina täysin kilpailukyvytön muuten kuin subvention voimalla. Fakta vain on että SpaceX hoitaa kyllä tarvittaessa kaupalliset laukaisut ja muihin laukaisuihin eurooppalaisilla ei oikeasti ole mitään tarvetta. Esimerkki Airbus ei noussut markkinajohtajaksi minkään teknologiamurroksen myötä, vaan ilmailualan konsolidaation seurauksena pitkän ajan aikana, kun taas nyt avaruusteknologian saralla on menossa iso teknologiamurros, joka käytännössä muuttaa pelikentän niin että siinä ei pärjää mikään suunnitellaan komiteoiden ja kampaviinereiden voimalla porukka. Voihan tietenkin olla että noista pienistä toimijoista nousee joku ihan kelvollinen, mutta suurella todennäköisyydellä se peli on jo menetetty, koska Eurooppa on jäykkä komiteoiden vetämä paikka ja vastassa on jenkkien venture capital ja Intian ja Kiinan "yksityiset" yhtiöt.
@@tiedetuubi_jari_makinen Se on vaan ikävä tosiasia että Ariane 6 ei tuo teknisesti minkäänlaista kehitystä tai kilpailuvalttia markkinoille. Joten suoraan voi sanoa projektin olevan suurvalta voimafantasian tuotos joka kuoli jo aikoja sitten. Nykyään yksityiset yrityksen pääasiassa SpaceX pystyy määrittämään markkinoille aina vähän halvempaa, ja ei niin aikasidonnaista tarjontaa, jos tarvitsee satelliittia laittaa taivaalle. Mihin Ariane 6 pystyy mihin esimerkiksi FH tai F9 ei? Ariane 6 jää jälkeen jopa F9 GTO vaikka Stage 1 laskeutuisi takaisin.
