Joissain näissä, esim se valion pirtelö, sokeri ei oo lisättyä vaan maidossa luontaisesti olevaa laktoosia. Myös pirkan pro-rahkassa taitaa sokerit tulla laktoosista ja käytetyistä hedelmämehuista. Sellanen pointti kannattais mainita (ehkä tulevissa videoissa). On kuitenkin eri asia onko tuotteeseen lisätty sokeria erikseen. Mitään maitotuotetta ei täysin "sokerittomana" taida saada, maustamaton perusrahkakin sisältää 3-4 grammaa hiilihydraattia, jotka on sokereita (lakoosia).
Kokeilkaa Maitokolmion Tupla protskuvanukkaita! Niitä tais olla kahta makua, suklaa ja suolakinuski. Kumpikin on mun mielestä tosi hyviä. Nää on myös laktoosittomia
Mustakin toi appelsiinikaakaon makunen juoma on tosi hyvää. Pitää ihan leikata pakkaus lopuksi auki, jotta saa sieltä jämätkin. :D Mulle tulee muuten sen mausta mieleen Maraboun appelsiinikrokanttisuklaa.
Tuossa Valion proteiinipirtelössä noi sokerit on luonnollisia, eli siitä maidosta tulleita. Eli siinä ei ole sitä lisättyä sokeria, joka on epäterveellistä.
Ite oon todennu valion profeel rahkat hyväksi välipalaksi ja itellä niitä tulee usein just salin jälkeen vedeltyä hymyssä suin, oikein maittavia ja sopivasti protskua täydentämään päivittäistä saantia.
@@Ristiote Ekassa videossa kriteerinä oli että pitää olla jollain tavalla kategorioitu välipalaksi. Toinen kysymys. Määrittääkö tuo proteiinin määrä tai tuotteen makrojakauma Joonaksen mielestä sen onko tuote terveellinen ja hyvä vaihtoehto välipalaksi?
Janne Korhonen Nimenomaan jäätelöhän menee hyvin myös välipalaksi kun annoskoko on juuri sen verran, että proteiinia saa sopivasti yhdeksi kerta-annokseksi. Myös energiamäärä on täysin sopiva välipalaksi, mutta ei välttämättä ”isoksi” ateriaksi. Myöskin tuote on valmis syötäväksi, jota ei tarvitse mitenkään valmistaa. En tiedä voiko tätä tämän paremmin selittää. Toivottavasti riittää perusteluksi 😊 Makrojakauma määrittää sillä tavalla terveellisyyttä, että ei tuo maidon rasva esimerkiksi mitään äärimmäisen terveyttä edistävääkään ole tai lisätty sokeri. Suhteellista, tiedän kyllä. Pitää silti jotkut standardit olla, että on edes jollain tapaa mahdollista kuvailla tuotteen ravintosisältöä.
Itselle ravitsemusterapeutti sanoi että kun proteiinimäärä alkaa menemään yli 20 g niin keho ei saa niitä kaikkia enää käytettyä. En tiedä tosin onko totta vai ei.
Maja Arna nimenomaan sitä varten minä tässä vastasinkin. Tottakai tähän vaikuttaa henkilön koko, lihaksen määrä ja sata muuta asiaa, mutta kyllä keho sen määrän hyödyntää silti ja paljon enemmänkin.
Maja Arna tuota tietoa voit hyvin verrata ja rinnastaa yleisiin ravitsemussuosituksiin vedenpitävyydeltään. Tarvehan on hyvin suhteellinen käsite, kun muuttujia on lihasmassan määrä, aktiiviteetit ja jo pelkästään mitkä henkilön tavoitteet ovat. Maratoonari ei tarvitse yhtä paljon proteiinia kuin salitreenaaja, mutta kumpikin syö silti tavallaan yli perustarpeiden. Siihen tuo kiveenkirjoitettu 20g sopii loistavasti, ikää liiemmin, kokoa tai sukupuolta erittelemättä. Proteiinia ei ensinnäkään tarvitse syödä noin useita kertoja päivässä viimeisimmän tutkitun tiedon mukaan saavuttaakseen saman vasteen proteiinisynteesissä. Voit siis aivan hyvin syödä vaikka 3-4 kertaa päivässä suuremman määrän kuin 5-6 kertaa päivässä pienemmän määrän kerrallaan. Painotan vielä, lihasmassan määrä on tähän ehdottomasti tärkein kerta-annosta määrittävä tekijä. 100kg 10% rasvoissa oleva kaveri syö 2x enemmän proteiinia kuin 60kg 25% rasvoissa oleva nainen.
