Löysin tämän siun kanavan nytten. Hyviä videoita kyllä on! Meillä on Valmet 565 ja 502, Fiatagri 180 90 ( isän ja ukin yhteinen) sitten vielä ihan ikioma Massikka 135.
Meillä oli vm.77 tai78 silloin hetken aikaa.Muutama sata tuntia vain.Ei muuta hyvää ollut kuin nopea siirto ajossa.Tosiaan pakkasilla suht.kylmä "kabiini"..Sit' Mulla oli myös cortina-69 ja -71 myös... Eli silloin vuosina -75-79...Huomasin noista Sun valokuvista Noi fordit..Ehkä "Ford fani"??? T: Seppo ja Sälli-son kittankutale Posiolta..
@@seppoaittaniemi8528 Natikassa oli hyvää ja huonoa, en usko että meillä olis paljon kauempaa ollut vaikkei olisi ollut polttoaineongelmiakaan. Noita Fordeja sattui silloin tulemaan, kiva olis omistaa vieläkin. Tuo merensininen välikoppa-Cortina oli -67 mallinen 1500 Super, toista samanlaista en oo nähnyt ikinä, GT ja Lotustakin enemmän. Oliko -71 mallin Cortina niitä Taunuksen tyylisiä? Niitä ei kyllä paljon liikenteessä näe, sellaista pikkupoikana haaveilin. Myöhemmin Volvo on ollut lähinnä syräntä, nytkin on Ford ja Volvo 🙂
@@luttisaari Sit' viimmenen Cortina minulla -73...vissiin viimeinen vuosimalli kun on tuotu Suomeen.. Täysin kuin Taunus,hiukan ulkoisia muoto eroja...Jousitukseltaan pehmoisempi,mukavampi kuin Taunus..Huonompi peltinen paha ruostuun kuten ,silloiset englantilaiset .
Hyvä video ja hienosti kerrottu. Oli erityisen kiinnostava kun hiljattain hommasin natikan vm.-79 ja sekuran hytti myös. Paranemisia ja tee joskus lisää tälläisiä videoita vanhoista ajoista ja laitteista!
Kiitoksia! Niissä uuremmissa on jotain lastentauteja kopin sovituksessa korjattu...meidän esikäyttäjien kokemusten perusteella 😉😉🙂😁😁 Koitetahan parantua, ja eiköhän sitä vielä jotakin tuu.
Kiinnostava ja mukava kertomus👍.Pitäisi samanlainen video kyhäillä vaarin kanssa,kun -45 syntynyt ja kokeumusta riittänyt onnistumisista katastrofeihin.Tuttuja natikan "ominaisuuksia" kuului videolla😁.
Kiitos! Kyllä historiajutut on kivoja munkin mielestä kattella. Kun vielä laittaa rehellisesti onnistumiset ja epäonnistumiset esiin, mieluummin liioittelematta..😉
Tee Arttu ihmeessä ukkis kans video jossa hän kertoo millainen rattorihistoria teidän tilalla on ollu ja kertoo muisteloita mitä minkäkin rattorin kans on sattunu ja tapahtunu !!!
Mielenkiintoista juttua.Meilläkin ollut runsaan 60-vuoden aikana harmaata fergua.porschea, 135-fergua, natikkaa, useita fiiatteja. Kaikilla koneilla hyvät ja huonot puolensa!
Aivan oikein. Siskonmiehen auto. Tuo tais olla -71 mallinen. Sitä ennen niillä oli Corona -66 ja toisella vävyllä Corona -67. Toi. Mk2 oli hieno, mutta bensatankki meni puhki päältä....kuopasta mihinä oli varapyörä.....olis ollu aika pommi jos olis saanut kipinän tavaratilassa.
Hieno video ja hyvä kertomus kiitos. Minullakin on pari natikkaa -70 luvulla ollut , se on jäänyt mieleen että pakksella sai kyllä sahata ennen kuin käyntiin sai ihan pikku pakkasessakin. Minulle niin kuin monelle muullekkin on käynyt niin että yhtään kuvaa niistä ei jäänyt. Myös autot oli tuttuja ja samoja Fiat 128,Ford cortina , Ford taunus.
Kiitos! Tuossahan oli Perkinssin kone, samanlainen lähtemään kylmästä kuin Natikan omallakin koneella olevat. Harmittaa vietävästi kun ei oo kuvia, monta asiaa mistä on vain muistikuvia. Noita samoja autoja oli monella sukulaisilla ja muutenvaan tutuilla.
🤙🤙🤙Hieno tarina. Mulla on ollu kaks 475 Natikkaa. Korkeampi ohjaamoisen myin, mut tuo Siro ohjaamollinen on edelleen. Mul on myös museoituna tollanen Vicon ”Lelu” pyöröharava. On myös saman aikakauden 165 Massikka. Sama moottorihan Massikassa ja 475 Natikassa on.
Kiitoksia! Ne Natikat ja 165:t oli aikansa peliä, kyllä niillä töitä tehtiin ja jotain vielä nykyäänkin. Meirän Vicon on heinälarossa, periaatteessa ihan käyttökunnossa vaikka muutama piikki onkin poikki. Löytyy myös seiväskaira, heinähäntä ja jonkunverran sepittämistä vailla oleva S&S niittokone. Siellähän pysyyvät jos ukkoonen ei polta latoa.
Kiitos! Kyllä olis ollu hyvä pitää varastos. Tuo valakoonen tähtiperä oli -64 mallinen ja aika hyväs kunnos kori oli tuolloin. Vaikka se oli mulla peltoautona, niin se oli vielä liikentees sen jälkeenkin.
Mukavatahan tuollainen tarinointi traktoreista on. IH 475:sta olen hieman toista mieltä, tosin molemmat hytit Siro ja Sekura ovat melko surkeita...varsinkin Sekura. IH hyteistä Comford 2000 on mieleinen. Pitäisi huomioida, jotta IH 475 nopeus on 36.6 km/h...mutta voimansiirrossa voi olla hävikkiä Massikan 165 verrattuna.
Natikka oli senverran vähän aikaa ettei vanhuuden viat päässy vielä vaivaamaan, ohjausniveliä lukuunottamatta mikään ei suoranaisesti hajonnut. Sekura oli senverran yleismallin hytti, että sopivuus jätti toivomisen varaa, Comfort ja XL-hytti on varmaan parempia. Ens kevättöihin saattaa tulla 4200-sarjalainen Natikka lainaan....siitä sitten juttua aikanaan. MF ja IH meni tiellä suunnilleen yhtä kovaa, johonkin se Natikan voima katosi, entiedä minne.
@@luttisaari Luultavasti liian nopiahan perähän. Se 574 olis ehkä ollut teidän tarpeisihin sopivampi. Seittemän heppaa suuremman tehonsa takia. Samanikäisten intikoitten ja taavettien erona Sekura-hytissä on se että taavetissa on kojetaulu ja polttoainesäiliö rakennettu osaksi hyttiä. Mutta se pakokaasuongelma on molemmissa sama kun ilmanotto on siinä katon etureunassa. 684:ssä on sitten taas erityyppinen ratkaisu sen Sekurassa. Silti se ilmanotto ohjaamoon on samalla tavalla ongelmallinen.
@@romppaukko Menipä se 5 vuotta tuolla 475:kin, sitten kun 903 tuli taloohin niin sain maatalousoppilaitoksen loppuhun ja sai kääriä hiat ja mennä mettähän 😉
Sen vaihteiston käyttöä ei oltu suunniteltu loppuun asti. Nopean alueen ykkönen liian nopea. Esim. Viljakuormalla isoon mäkeen vauhti tyssää täysin kun ei jaksa nopealla ykkösellä niin saat käydä kaikki vaihteet läpi et pääsee hitaalle neloselle. Meillä oli joskus 474 natikka. 475 on mielestäni paree kun siinä on perkinssin kone. Ketterä oli kääntyy juu. Nostolaite oli hyvä mielestäni samoin jarrut.
Sen totta että nopealta ykköseltä hitahan puolen neloselle vaihto on aika klapsuttamista. Äestämisessä sama juttu tuli vastahan jos nopian puolen ykkösellä ei jaksanut. Monessa muussakin koneessa pitää molempia keppiä hämmentää, mutta tässä oli aika suuri homma. Nostolaite tosiaan vetovastussäätöineen toiminhyvin. Jarrutkin toimi mutta olivat vähän tunnittomat.
Mukava kattella näitä "historia" videoita aina, itte syntyny 1977. Hyvä että pelkkä nuha eikä koronaa. Olekko kattonu mun kanavalta videoita massey ferguson 185.
Kiitoksia! Taitaa olla syytä hankkia joku lääkekuuri, tuntuu ettei se ittellänsä mene. Vähän tämmöset flunssat laittaa olemaan tarkempia koronan leviämisen suhteen, se ei kyllä olisi kiva. En oo kattonu sun videota, pitää jossain vaiheessa vilkaista!
jep harmi kun mun entistä välikoppa Escoa ei enää ole olemassa ja isäukon ekan Sierran ruttas seuraava omistaja,olipa yllätys ja pettymys kun purkaamolta löysin!
@@Tessulandia Tuo välikoppa Escortti oli vähän ristiriitainen vekotin. Jotenkin tykkäsin ajella välikoppa Cortinalla enemmän. Mutta kivahan tuo Escorttikin olis omistaa.
Niin olikin. Mutta eihän sitä tuossa videon tekohetkellä kaikkia muista 😉 Yhren naapurin Munmielestä Sirokopillisessa 674:ssa oon istuskellut, tykkäsin Sekurasta enempi.
Kaverilla, 3 vuotta vanhemmalla, oli sininen tähtiperä, vaihrettihin heittämällä konepelliä ja takaloosterinkansia....tuli jotenkin isänmaallinen olo 😉 Aikanaan sitten vaihrettihin takaisin kun autot lähti toisille urille. Tuon Cortinan myin, ja se oli muutaman vuoden liikenteessä kunnes vähän lipsahti. Isän auto tuo Escortti. Mukavan näköisiä, mutta kestävyydestä ei oikein voinut puhua. Aika kultaa muistot, ja muistot on kivoja olemassa.
Sulla sitten Voorteista huonoja kokemuksia,meidän perheellä taas ollu ihan tyydyttäviä,vikoja on ollu mutta niin oli muillakin merkeillä mitä toisilla aikoinaan oli,nyt ajoa vieläkin vähemmän niin pärjää,tulevaisuudessa ei vielä tietoa millä liikkuis...
@@Tessulandia Tuo meille uutena 1967 ostettu laatikko-mallin Cortina otettiin pois liikenteestä vuonna 1980......eli 13 vuotta kerkes olla. Mun mielestä aika vähä. Meillä ei autonhoito ollu kovin häävistä, mitä nyt sillointällöin pestiin ja vähän öljyjä vaihdettiin.
Jep on tässä Voortit tutuiksi tullu,edesmenny kaveri oli kiven kova Anglia mies kaiken tiesi siitä automallista ja muistakin vanhemmista Fordeista,suru tuli kun pois nukkui!
Kyllä sitä jo silloon kierrettihin, vehkehet oli pienempiä ja ehkä ajokin siistimpää. Jonkunverran sen harrastamista haittas kun kortin sai vasta 16 vuotiaana, jos ei erikoislupaa saanut.
@@luttisaari niijoo ennen on vasta 16 kesäsenä saanu raktorikortin. Ja kyllä sitä nykyäänki pienemmillä ja vanhemmilla vehkeillä ajellaan, itekkin tullu 455 valmetin koppiin ahettua 4 vai 5 kaveria, tosin ei sillä määrällä kovin pitkiä lenkkejä kylällä heitetty
@@juusonummi2689 Niin.....tietysti nyt on vanhempia kohtalaisen kopin omaavia traktoreita olemassa kuin silloin oli 😉 Silloin 20-30 vuotta vanhat.....oli aika ankeita.
moi,mistä johtuu jos vireolla on mustat reunat ? kuvattu älypuhelimella,saako niitä reunoja pois ja jos niin kuinka ? mulla on muutama vireo kans tää ja aloottelija vasta ja tumpelo.toises vireos ei oo reunoja joka on kuvattu samalla puhelimella ja sitte toises taas on,voiko syy olla jos kuvaa pysty tai lape asennos älypuhelimella ? kiitos jo tieroosta,Harri kauhajoelta.
No moi! Näitä videoita kannattaa kuvata vaakakuvana, pystykuvaan taitaa tulla aina reunat kun sen tänne laittaa. Toinen huomionarvoinen seikka on videon tarkkuus. Hyvä lähtökohta on 1080 p ja 25 kuvaa sekunnissa. Se on HD-laatua ja riittää moneen eikä oo kovin raskas lähetettäväksi. Kuvanopeus voi olla myös 50, niin liikkeistä tulee sujuvampia.
Kyllä IH 475 on samalla moottorin kierroksilla selvästi nopeampi, kuin MF 165 Multi-Power malli. Toki 165 liikahtaa sen 33,...km/h. 1978 oli kokeiltavana IH 574, joka 674 ohella liikahti vieläkin kiiruummin. Täytyy myöntää, kuinka nöyrästi Fiskarsin 3x16 aurat kulki 574 jäljessä tuona syksynä. Sekuran hyttiin sai silloin tutustua...eikä tykätty, tänä päivänä vielä vähemmän. Sen sijaan 1982 kesällä ajettiin IH 784 -79, jossa oli Comfort 2000 hytti...sitä hyttiä on ikävä vieläkin ! Yhdistäväksi tekijäksi on muodostunut 475&399.
En nyt kierroksia ihan tarkkaan tutkinut, mutta peräkanaa tiellä ajellessa samaa vauhtia ajeltiin. Ainakin meirän 165 mittarissa nopeuret oli ilmoitettu 11-36 renkahilla, 12-36 renkahilla menöö vähä nopiempaa. Täälä oli aika monella 674:a, ja osassa niitä oli 4x16 Överumit perässä, ei paha. Ja 3,5 m Antti-Sampo varpajyrä-äes kans. 674 oli hiras tiellä, mutta varmahan hyvät peltovaihtehet. Vaikka 399 onkin 90-luvulta...niin koppi ainakin on 80-luvulta. Mutta sillä mennään...4255 on tasan pykälää mukavampi.
@@luttisaari No...tuosta on turha kiistellä...rengaskoko ja kierrokset voi vaihdella, joten nopeuskin sen mukaan. IH 475 polttoaineen saannin kanssa oli vähän ongelmia meilläkin...syy oli yksikertainen...polttoaine tankissa oli sinne kuulumatonta töhkää.
@@luttisaari Olen melko tyytyväinen 399 hyttiin...tietenkin 4200 sarjan hytit on jo ylellisyyttä. 399 on -93 mallia...on hidas Multi-Power askilla, joten riittää peltovaihteita...on sieltä päin lähtöisin.
@@marttiini5279 399:n hytti on vähän liian pieni, kun laitoin Grammerin ilmaistuimen niin tila loppui. Mutta istuin on niin hyvä että antaa ahtauden anteeksi. Onneksi en oo isoo ihiminen. Meteliäkin vois olla vähän vähemmän, haittaa videoiden tekoa 😉. Jotenkin tykkään silti 399:tä lähes 25 vuoden yhteiselon jälkeenkin, omine omituisuuksineen ja vikoineenkin. 12/12 loota on porrastettu kohtuuhyvin, kaikki vaihteet on oikiasti eri nopeuksisia ja löytyy pientäkin pykälää, 3/4 väliin vois olla pykälä lisää. 4255:ssa on 24/24 hytraulisuunnanvaihtajalla ja pikavaihteella varustettu loota. 3 vaihteen synkro on kulunu, rauhallisesti ajamalla toimii kumminkin hyvin. Siinäkin on hyvä porrastus, M4 pikavaihre nopialla menöö justiin yhtä kuvaa kuin H1 pikavaihre hitaalla, se on mun mielestä hyvä niin, on justihin mun ruiskutusvaihre ja saa vapaadti valita kummallako ajaa.
Ei toimi muisti enää. Muistan kyllä hyvin naapurien autojen rekistereitä 70-luvulta, mutta omien nykyisten autojen rekkaria ei tahdo muistaa, sen takia niistä on otettu kännykkään valokuvat. Harmi vaan kun noita vanhoja asioita muistaa vielä lisää näin jälkikäteen mitä tuon videon kuvauksessa ei muista. Mutta olipa tuossakin nyt jotakin🙂
Ne nuo autot, traktorit ja työkoneet on tallennettu "työmuistin". Ja hyvin tulee vanhat kuviot mieleen, kun keskittyy asiaan tai näkee vanhan kuvan. Ja sitten lähimuisti on oma juttunsa.
Olipas kiinnostavaa ja paljon yksityiskohtaisia tietoja ja juuri sellaisia tietoja, mitä ei mistään kirjasta voi oppia, vaan kokemuksen ja käytön kautta koneet oppi tuntemaan. Mieluusti kuuntelee lisää näitä kokemuksia 👍
Ne pelliiset etulokasuojat oli tarjolla myös Valmetteihin valinnaisvarusteena. Niissä oli vielä sellaanen erikoisuus, että niissä oli mukana äärimerkkikepit. Liekkö ollu mitään hyötyä. Nuo Lokari-merkkiset muovisuojukset on meidänkin pikkukakkoses. Mä itte rakentelin kiinnikkeet, kun ne alkuperäiset ei passannu mitenkään.
Kyllä noissakin oli paikat niille kepiille. Noi mun serkku osti jostain huutokaupasta kun ”sai niin halavalla”, se ei kuitenkaa niitä itte tarvinnu niin antoo mulle, olinhan minä paljo enempi sillä rehuntekoaikaan töis. Naapuris on vieläkin -83 mallinen 803 Vallu ja mun serkun 702S:ssä on tuollaaset komistukses...ja siinä enoon työnä olevas Volovos.
Nuo molemmat etulokarit oli meidän Massikassa. -78 peltiset, ääritankoineen ja -80 luvulla muoviset Lokari-merkkiset, jotka vielä 10 vuotta sitten oli käytössä.
Hyvä tarina. Huikeeta kuin skarpisti muistaa 40v taakke. Itte vuodentakasia tapahtumia pitää jo pähkäillä. Kuva Porssesta tosin palautti mielee, meil ol -52 tai ehkä 53 Porsse tuoho aikaa, ja samanlainen sivuniittäjäkin sojotti. Itel ei viel koivet riittäny käyttää polkimia ni en kuunaa ehtiny kurvailee sillä. Kolmannen osapuolen juttujen mukaa se Porsse on nykyään jollai isännällä vallan toimintakuntosena.
Kyllä noi jutut on aika mukavasti säilynyt mielessä, ihan kaikkea ei tuossa kameran edessä muistanut...nyt sitten tuli mieleen...mutta olipa tuossakin jotakin. En itte muista nykyisten autojen rekistereitä, vaikka vanhojen autojen rekkarit muistaakin... Porsse on kiva peli! Serkulla on suunnilleen käyntikuntoinen ja toinen varaosakone. Oon ajatellut tehdä niistä joskus juttua...saappa nähdä toteutuuko. Sillä on kiva ajaa , mutta kytkin ja jarrupolkimet on vähän hankalat mutta kaadupoljin on loistava!
Mulla on tällä hetkellä ollut jo muutaman vuoden Ih 475. Mulla ei oo noita polttoaineongelmia ollut kertaakaan mutta ajelen alle sata tuntia vuodessa pelkkiä lumitöitä käytännössä ei muuta. Miten niitä yritettiin korjata noita polttoaineongelmia, otettiinko tankki kokonaan pois ja huuhdeltiin kunnolla. Paineilmalla ja painepesurilla kuulemma niitä nykyisin putsaavat mutta siihen aikaan ei tainnut painepesureita ollakkaan. Entäs ne vetovarret eikö niitä ois saanut ostettua uusia pitempiä jos ei merkkikohtasia niin jotain muita. En tiiä kummat mulla on kun tää on mallia 1977. Jarrut on mulla ollut kuitenkin helekutin hyvät ja ottaa hyvin. Yksi hyvä puoli Natikoissa jäi tossa videossa kokonaan huomiotta eli kehittynyt hydrauliikka verrattuna 1970 luvun Valmetteihin. ja muihin sen ajan merkkeihin. Litratuotto 45 litraa/min oli huippuluku siihen aikaan ja täysin hydraulinen ulosoton kytkentä joka on lingotessa ihan ylivoimanen verrattuna niihin mekaanisiin joita muissa merkeissä 1970-luvulla oli.
Tuo polttoainehomma oli vähän viheliäinen. Tankkia otettihin irti ja pestihin pari-kolme kertaa. Oli mieles että sähköinen siirtopumppukin olis voinut olla ratkaisu. Nooh...aikansa kutakin. Vetovarsihin olis voinu ostaa vaikka pikakytkentäkourat niin niistä olis saanu piremmät, mutta saatihin silti hommat tuollakin tehtyä. Kyllähän minä mainitsin että siinä rehunteossa hytraulipumppu oli tehokas, ohaus hyvä ja näppärä ja ulosotto helppo käyttää. Myös mainitsin että vetovastussäätö toimi kynnössä hyvin, paljon paremmin kuin Valmeteissa. Ja siihen linkohommaan en ottanut kantaa siksi kun meillä ei oo koskaan ollut/käytetty linkoa 😁
@@luttisaari Siitä sähköisestä siirtopumpusta sen verran vielä että sellaisen asensin heti suosiosta kun ostin tuon. Mun sormet ei ainakaan kestä linksuttaa sitä mekaanista siirtopumppua pakkasella jos joutuis vaikka ilmaamaan. Mulla oli pari vuotta myös Ih 574 jossa ei ollut siirtopumppua ollenkaan vaan jakajapumppu imi tankista polttoaineen. Se imuteho ei vanhemmiten sitten enää riittänyt ja alkoi hyytymään varsinkin vajaalla tankilla vastamäkeen. Siihen oli ihan pakkokin laittaa sähköinen siirtopumppu. Jossakin netissä näin sellaisen ohjeen tankin puhdistukseen että se tankki irrotuksen jälkeen köytetään kuormansidontavöillä toisen traktorin takapyörään ja pieniä kiviä tai jotain muuta vastaavaa tankkiin ja eikun ajelemaan niin irtoaa kaikki ne hilseilevät maalit sieltä tankin sisäseinämistä. En tiedä onko edellinen omistaja irrotellut tankkia ja putsannut mutta ei se mulla eikä velipojallakaan ole temppuillut mutta tunteja ei viimeiseen 15 vuoteen ei ole hirveesti tullut. Myös yksi hyvä puoli vaihteissa on mekaaninen suunnanvaihtaja , joka on minusta selvä plussa ja samoin plussaa on se että noissa Natikoissa ei juurikaan ole pahoja vaihteistovikoja ainakaan jos verrataan 1970-luvun Valmetteihin.
@@lasseku Kyllähän sen meiränkin Natikan varmaan olis saanut toimimaan, loppuaikaan tultiin sitten sille mielelle että vaihretaan kunnolla isompaan koneeseen, ja mettäominaisuudet oli aika vahvasti tapeetilla. 674 oli meilläpäin aika monta, miistä en kuullut polttoaineongelmista.
Meidänkin tilalla ollut IH 475 vm.1978 joka tuli meille vuoden vanhana eli 1979 johon meni vaihdossa MF 165S joka tuli meille uutena 1978 jonka ainoa vika oli ja syy vaihtoon että se oli ilman multi-poweria ja kuitenkin jonkun verran oli maantieajoa ja kun Fergu kulki kaasu pohjassa vain 26km/h ja Intikka kulki 50km/h ja muistan kun se tuli talvella meille niin tuntui että pitää varoa ettei mene ojaan vaikka siinä oli kettingit
Ei nyt varsinaisesti liity videon aiheeseen, mutta onkos sulla käynyt mielessä asentaa yläajovalot 4255, vai onko mielessä tehdä samanlainen systeemi kun 399? Yläajovaloissakin on vaan hirveä johtojen vetäminen ja varmaan vaativat vielä vaihtokatkaisijan normi ajovalojen tilalle, kun eivät tietääkseni saa samaan aikaan palaa.
Tuossa 4255:ssa on jotkut tupla-halogeenit katolla eteenpäin, eli molemmissa valoissa on 2 xH3 polttimoa. Vähän on ollut mielessä parantaa niitä mutta on vielä muutakin tekemistä ennen niitä. Siinä on myös vyötärövalot, H4:t. Umpiot on vähän ruosteiset ja joku pököpää on kutkenyt ne niin että palaa puolet valot ja toisessa asennossa palaa sekä puolet että pitkät. Eihän ne johdot ja lampunkannat sitä kestä. Pitäis ainakin kytkentä muuttaa, ja ehkä vaihtaa koko valot uusiin. Omat ajovalot on ruosteisella umpiolla varustetut H4:t, nekin pitäis uusia mutta kun ovat alhaalla etukuormaajan kauhan takana niin niillä ei ole kovin paljon merkitystä. Sen ajot on kuitenkin sensorttisia, että nykyisillä pärjää kunhan olisivat kunnossa, aisavaloja en tuohon laita, jos työvaloiksi en innostu ledejä laittamaan.
No...seivästettihin ahkerasti kun tuolla pöyhiminen oli aika heikkoa, tehokas haravakone oli. Aina sitä moititaan että sen karhosta on huono seivästää, mutta kyllä me siitä aina irti saatiin. Muutamaksi viimeiseksi vuodeksi ostettiin kaverin kanssa Nokka kelapöyhin tasan, arvata saattaa että kaikki ne viimeiset vuodet oli sateisia heinäntekoaikaan.....ei muutakuin seivästämähän...😁😁😁😁😉
@@luttisaari Meillä on vieläkin tallessa tuollaanen Vicon. Laakerivikaanen vaan on se. Mutta isä moitti sitä juuri siitä, että se kierti karhot niin tiukkahan, että kun otti hankaisen niin sitä karhoa tuli jo kin matkaa aina lisää siihen nyyttihin. Toki jos otti sen nyytin ensin irti karhosta ja sitten kääri siitä hankaisen, niin saihan sen nostettua seipääseen. Paslatessa se oli hankala myös, kun paalain meni tukkohon ja pysäytti traktorin niin noukin veti vielä pitkän siivun kitahan. Selvä parannus sitten oli Tuhti roottoripöyhin. Siinä vaan märällä kelillä, satehen jäläkehen, pöyhittäessä tahtoi luistaa hihna.
Ei kovin paljon. Yhrellä naapurilla oli 650:nen kauan sitten, 500:nen oli 6 km päässä 80-luvulla, 600 oli naapurilla jokunen vuosi sitten käytössä. Bustereita ja muita vanhempia sielätäällä. Sillä enolla oli monta Busteria ennenkö osti 430 joka on siellä vieläkin.
@@luttisaari Yllättävänkin pienitehoisia oli nuo ruattalaasten konehet ollehet. T430 vastaa 135:sta massikkaa. T500 oli lähimpänä 602:sta. Mutta siinäkin on enemmän tehoja vaikka on kolmoskonehella. Konedatassa sanotahan jotta viissatasesa olis Perkinsin nelonen. Alkupään konehis on kuitenkin Boxerista tuttu kolmoskone. Mutta kaikki huomattavasti kallihimpia.
@@romppaukko 430ssä on sama kone kun 135ssa. Ja väitän että 500 volvon koppi on paljon parempi kuin 602sen toki lämmityslaite hiukan heikompi volvossa mutta tarkenee talvellakin. 650 ja 700 samat kuoret mut ihan eri peli kun 500(kuten myös se lämmityslaitekkin) :D . Volvot on oli kalliita ja siks jääny vähän harvinaisiks. Mutta niihin oli sentään luottoa. Olivat hiukan vanhentunutta mutta idioottivarmaa tekniikkaa
