Pari juttua tulee mieleen, jotka oot jo saattanu testatakin mutta kerron kuitenkin. 1. Tuo variaattorin lämpötila-anturi on semmosessa paikassa, ettei se välttämättä anna todellista kuvaa siitä jousen lämpötilasta 2. Vertailukelpoisen lämpötiladatan saamiseksi voisit ajaa mittausajon, jossa alkuun peität nuo jäähdytysreiät teipillä ajat kiihdytysajon ja sitten poistat teipit ja ajat uudet kiihdytykset Oli pitkä video, mutta sekuntiakaan ei tarvinnut skipata.
Oma "ilmiselvä" (elikkä täysin mutu) ajatus tuohon variaattorin jäähdyttämiseen olisi, että otetaan vähintäänkin se tehtaalla ajateltu jäähdytys kunnolla käyttöön; Näyttää siltä, että siinä kopassa on jo ennestään reikiä kampiakselin kohdalla, johon myös variaattorissa kuuluisi se puhallinlapoja täynnä oleva kiekko, joka tässä jonnejen rakastamassa yksilössä on melkein täysin siivetön, ainakin videoiden perusteella. Tuohan toimii samalla tavalla "keskipakoispuhaltimena" mitä se moottorin jäähdytinkin, eli ideana on imeä ilmaa sisälle keskeltä ja puhaltaa se puhaltimesta poispäin. Ongelmana vaan on etteivät tehtaalla selvästikään ole tehneet sille ilmalle mitään poistumistietä, joten ne imuaukot eivät itseasiassa varmastikaan tee juuri mitään. Ajattelisin siis, että jos tuohon saisi korjatun / uuden / itsetehdyn (parannellun, isomman?) siipipyörän kampiakseliin kiinni, tukkisi sen eteen tehdyn reijän ja käyttäisi vain nuita jo ennestään olevia reikiä imuilmalle, ja antaisi sitten ilman poistua luonnostaan tuolta takaa tehdyistä rei'istä, niin ilman pitäisi vaihtua tehokkaasti. Kun se puhallin imee niistä tehtaan rei'istä, niin ei pitäisi millekkään putkiviritelmällekään olla ainakaan yhtä suurta tarvetta. Tietenkin sitä imupuoltakin voisi sitten koittaa avartaa, josko se auttaa. Lämpötilan mittauksessa tottakai ongelmallista ylipäätään että "on pakko" mitata noin kaukaa kytkimestä sitä koppaa sen sijaan että pääsisi kunnolla mittaamaan itse kytkintä ja sen jousta. Formula-autoissahan taidetaan käyttää infrapuna-antureita liikkuvien osien mittaamiseen, esim. renkaan pintalämpötilan mittaukseen; osoitetaan "lämpökamera" kohti mitattavaa pintaa parin sentin päähän niin saadaan vähintäänkin suuntaa-antava lukema. En sitten tiedä antaako tuo kotelo sellaisellekaan hyviä mahdollisuuksia. Itse lähtisin ehkä kokeilemaan nimenomaan tuota läpijäähdytistä kampiakselin puhaltimen avulla, ja sitten vaikkapa koittaa tilan puitteissa jollain lämpöä johtavalla liimalla tms asentaa jäähdytyssiilejä kopan sisälle tai miksi ei uloskin. Jollain savulla tai pölyllä olisi hyvä kokeilla jo paikallaan, että miten hyvin se ilma todellisuudessa kiertää kopassa sen puhaltimen avulla.
Kyllä, tuo kampiakselin puhallin välähti itselläkin jossain vaiheessa. Aiemmin olin kuvitellut että ne (hajotetut) lavat on pelkästään passiivista jäähdytystä varten. Tossa on vaan ihan surkea toteutus sille puhaltimelle koska sisääntuloilmalle ei ole tehty eristettyä kanavaa puhaltimen keskelle. Tämän takia se ei taida oikeasti imeä mitään kotelon sisään koska puhaltimen keskelle ja ulkokehälle ei tule paine-eroa. Tuon toteuttaminen on muutenkin hankalaa koska polkustartin mekanismi on tiellä. Sen kyllä tiedän kokemuksesta ettei se vaikuta vaikka ne puhaltimen siivet olisikin ehjät. Yksi idea mikä tuli myös mieleen on laittaa letku moottorin jäähdytyspuhaltimelta. Ei saa vain olla liian iso ettei sylinterin jäähdytys kärsi liikaa. Pintalämpötilan mittaus ois kyllä hyvä tohon. Menee tietysti vielä monimutkaisemmaksi mutta ei toki ole lainkaan mahdotonta kunnon moponörtille.
Hei. Hieno video, käsittelee aihetta kattavasti. Yksi mikä voi vaikuttaa, jos ja kun tuohon on joskus vaihdettu variaattorin hihna, niin ainakin Baotianeissa joku halvin kiinan hihna teki vastaavia kummallisuuksia lämmettyään ja laadukkaampi hihna (kevlar) säilytti ominaisuutensa. Ei välttämättä kodke tätä tapausta, mutta heitin nyt ilmoille...
Jos kaasutin on PHVA 17,5 kannattaa katsoa, että siinä ei ole A22 neulaa. Ko. neula on "männänsyöjä", koska neula-asetuksella 1/5 ylhäältä puole kaasun jälkeen neulasuuttin pinta-ala ei kasva. Neulan alapää on tasavahva 1,79 mm. Neula on tehty käytettäväksi kuristimen kanssa, koska kuristin kasvattaa alipainetta kaasuttimen kurkussa ja lisää taipumusta mennä rikkaalle. Ilman kuristinta neula A22 kuristaa seosta isommalla kaasulla vaikka pääsuuttimen kokoa kasvatetaan. Ostamassani Derbissä oli hieno Italkitin 70 cc sylinteri, joka leikannut kiinni vaikka pääsuutin oli 105, neula kun oli A22. Suosittelen neulaksi A20 (d2,00 - 20 x 1,6) tai hiukan rikkaampi A30 (d1,99 - 20 x 1,4).Seosputki GA208 ...210 tai FA 208 ...210. Kokeilemaan ja keksimään!
Todella mukavaa seurattavaa. Mietin puoliautistina että mikset loggaa niitä ympäristön lämpöjä yms. mukaan samalla vaivalla, ei tarvi sitten käyriä vertaillessa arpoa että oliko vähän lämpimämpi tms :). Tiedemieshenkeä löytyy määrissä, mutta vie se nyt päätyyn asti saman tien. Muutama kamera ja xyz anturia lisää, u can do it xD Ja anteeksi, ei ole tarkoitus kritisoida. Vedät todella hienosti, sinulta riittää opittavaa!
Mulla itse asiassa oli ulkolämpötila-anturi, unohtui mainita se tossa. Mutta se hajosi aika alkuvaiheessa niin piti sitten arpoa. Joissain testeissä katoin sen aluksi imuilma-anturista kun mopo oli vielä kylmä, mutta niitäkään ei kaikkia muistanut missä testissä mopo oli jo lämmin 😁 Kamera ois kyllä hyvä kuvaamaan tota variaattorin toimintaa reiän kautta...
Very nice. You mentioned Yamaha Aerox, that one is liquid cooled though. I had a slider many years ago. Stock engine. Performance did decrease with temperature on that one too It’s a vertical cylinder on slider though
Aivan mahtavaa materiaalia, ei yhtään lyhyempiä videoita ainakaan. Tekaseppa myyntiin tuommonen lämpötiladataboxi antureilla ja puhelin softalla? Säädöt ilman dataa on turhia.
vuosien aikana kertynyt monta kappaletta kaiken kokosia avaimia joista olen leikannut palan pois,eli tehnyt ylimääräsistä avosilmukka avaimia,avosilmukka avaimet on todella käteviä just antureissa,jarruletkujen nipois ja väli kappaleissa,letkuissa ja niin edelleen,ilman että pitää ensin laittaa aina lenkin läpi johdot,putket,vaijerit ja niin edelleen ja käteviä just pienessä tilassa tai vaikeassa paikassa kun saa laitettua sen oikeaan asentoon että saa avattua tai laitettua kiinni.
On vaikea uskoa että jousen lämpötila vaikuttaisi kovin dramaattisesti variaattorin toimintaan. Kierrejousen jäykkyys näyttäisi olevan suoraan verrannollinen materiaalin liukumoduuliin (shear modulus). Huonosti löytyy kuvaajia googlahausta, mutta vaikka jousi lämpenisi 0-->100 celsiusasteeseen, muuttuisi liukumoduuli (ja jousen jäykkyys) vain joitain prosentteja. Toki lämpötilan nousu voi vaikuttaa muidenkin komponenttien toimintaan (kuten hihnan?). Tuossa variaattorin kopassa on aika paljon pinta-alaa josta lämpö siirtyy ympäristöön. 10 asteen lämpötilaero kopassa voi tarkoittaa paljon suurempaa eroa hihnapyörillä. Edit: Tuli mieleen, että jos asentaisit hihnapyöriin nopeuden mittauksen, voisit mitata onko ongelma välityssuhteen muuttumisessa vai pelkästään kitkan lisääntymisessä.
Joo, älyttömältä se jousen lämpötilateoria on kuulostanut minustakin. En vain ole keksinyt oikein muutakaan teoriaa. Seuraavassa videossa kokeilen vaakalla mitä käy jos sitä jousta lämmittää 😁 Tätä nykyä olen päässyt uuteen teoriaan jonka mukaan ilmiö johtuu hihnan lämpenemisestä, jolloin se ei enää luista niin paljoa ja kierrokset laskeutuu lähemmäksi hihnapyörien halkaisijan määräämää laskennallista pistettä. Tosin en ole aivan varma miten se selittää sen, että painavemmilla rullilla kierrokset laski huomattavan paljon enemmän kuin kevyemmillä. Tuon tosiaan voisi mitata hihnapyörien nopeudesta väheneekö luisto.
@@ASoftaaja Ite laittasin kans arvaukseni hihnan ominaisuuksien muutokseen sen lämmetessä, eli kuumana ei luista niin paljoa kuin viileämpänä > huippukiekat laskee. Tää on hyvin tuttu ilmiö moottorikelkan variaattoreista joillain tarvikeremmeillä, joilla kuumuessa huippukierrokset laskee. Tosin eroa OEM- ja tarvikeremmeissä on jo monesti muutenkin ihan viileänäkin, eli jos remmin merkkiä vaihtaa, joutuu todennäköisesti kytkimen (ensiövariaattori) painoja tai jousta hieman muuttamaan, jotta maksimikierrokset saa pysymään optimaalisena. Onkohan noihin skoottereihin saatavilla jotain "high-end"-remmejä, jonka ominaisuudet pysyis kohtuu samana myös kuumana? Mahtavaa tää variaattorimaailma, ihan kohtalaisesti on tullut kelkkahommissa noitten kans touhuttua ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. :D Tosiaan se variaattoripään (toisiovariaattori) vastapainejousen toiminta on riippuvainen toki siitä kytkimen painoista/jousesta että miten se sitä remmiä "kiskoo" ja varipuolen lautasia sitä myöten levälleen, eli siellä varipuolella voi olla kyllä monenlaista jousta riippuen kytkinpuolen jousista/painoista ja toiminta voi olla aika samanlaista. Suurin vaikutus sillä on mielestäni alasvaihtoon, eli kun kaasun löysää ja kytkimeltä paine löysää niin toisiovariaattorin jousipaine pukkaa sitä pakettia takaisin, ja mitä jäykempi jousi niin sen voimakkaamminhan se sieltä lähtee alaspäin tulemaan. Ite varmaan jättäisin vakiojousen tuonne toisiovariaattorille ja tekisin säädöt sinne kytkimelle ja jos jotain laadukkaampaa remmiä ois tarjolla niin kokeilisin sillä. Toki jos kytkimen punttia keventää niin enempihän se kiertää, eli sen vois mitottaa sen mukaan että se kuumana kiertää sen maksimin. Tarkoittaa käytännössä kylmänä sitten ylikierroksia, mutta ajetaanko sitä enemmän kylmällä vai lämipällä remmillä, niin ehkä sen kylmänä revittämisen voi jättää väliin. :) Disclaimerina tosin, että kokemusta vain moottorikelkkojen variaattoreista, että en tiedä onko skoottereissa jotain niin spesiaalia noissa vareissa että kelkoista tutut lainalaisuudet ei päde.. Mutta hienoja videoita teet, on kyllä mukava seurata tämmöstä A-luokan rakentelua ja erittäin monipuolista osaamista!
@@ASoftaaja Melkein ihmettelin, ettei kukaan oo tainnut valittaa siitä, kun punnitsit niitä jousia ihan väärin päin persettä. 😆 Se painamisen rajoittajahan pitää tietenkin olla siinä vaakan vieressä ja mielellään molemmilla puolilla eikä vaakan päällä. On muuten tuo vaaka ihan paska sana, kun ei sitä voi edes taivuttaa oikein. Ja nää sun videot on edelleen melkeinpä parasta mitä internetistä saa. Kiitos!
Ehkä myöhäistä viisastella mutta jos sinulla olisi ulkolämpötilaa mittaava anturi niin ei tarvitsisi muistella jälkeenpäin miten keli muuttui ja olisi taas pykälää tieteellisempi tutkimus. Eikös tuossa piirissä ole vielä tilaa sillekin?
Kyllä, minulla itse asiassa oli ulkolämpöanturi mutta se hajosi melko aikaisessa vaiheessa eikä tullut asiaa mainittuakaan jostain syystä. Joissain testeissä katoin lämpötilan aluksi imuilman anturista ennen kuin mopo oli lämmennyt.
Olis mielenkintoista nähdä miten välityssuhde muuttuu kylmä/kuuma, eli moottorin kierrosluvun lisäksi olis myös takavarin rpm. Jos kuumuus vaikuttaa jousen ominaisuuksiin, niin se pitäisi näkyä, kun jousta mittailis eri lämpötiloissa. Jos sitä lämmittäisi esim. vedessä tai öljyssä ja mittaisi paineet. Mitattaessa jousen pituus pitäisi saada tarkasti samaksi, kuin mitä se on varin sisällä. Min. ja max pituuksista paineet ja niistä laskea suhde. Venttiilinjousien puntaroimiseen töissä on sellainen kuin Rimac spring tester, googlaa vaikka se jos siitä saisit jonkun idean. Pakoputki toimii myös erilailla kylmänä ja kuumana. Tykkäsin videosta! Kiitos!
Näitä on kiva seurata! Tuli talviajoon samalla moottorilla oleva ry6. 70cc narakulla ja lasketulla kannella vääntää kivasti eikä vakio kaasuttimella kulutakkaan hirveitä, hyytyminen pienenä ongelmana tottakai
@@heksu111 foorumeilla puhutaan että kyse ois normaalista polttomoottorin hyytymisestä, jonka takia kierrokset tippuu ja kone jää tehoalueelta pois, eli kylmällä koneella variaattori pitäis säätää käymään vähän ylikierroksilla, tätä tosin en oo testannut, kun 4km koulumatkoilla talvella ei pahemmin ehdi hyytymään
@@jackboomslang5646 lämmetessään jokanen polttomoottori hyytyy jonkin verran, varsinkin ilmajäähdytteiset. Skoottereissa ilmiö näkyy paremmin variaattorin kierrosluvun laskun takia, mutta liian paljon nää kiinalaiset hyytyy, jospa asoftaaja sais tätä mysteerii avattuu...
vieressä vekotin millä olis jousien painamisen tehnyt helpomin. ite oon venajousia punninnut pylväsporakoneella. vaaka puristimen tilalle, mitta jousen viereen että näkee kui paljon jousi on puristuksessa. istukaan laitaa jotain että sopii jouseen ettei jouysi lennä pois.
I've been down a deep hole tuning my cvt. There seems to be a lot of misconceptions online. No one rule works, the roller weight, ramp angle and contra stiffness all work together & a minor tweak to one will upset the system. A stiffer contra is often needed to simply prevent the cvt shifting ratio before the clutch even engages.
Yes but also no 😁 I believe there is an answer to everything. You can of course say that it is a delicate system and one change will throw it out of balance, but it doesn't help to solve the problems. I am pretty sure that the effect of rollers, ramp angle and contra spring are very much interchangeable. You should be able to have light rollers and a soft spring or vice versa and still have the same RPM. It doesn't make sense that different rollers or a different spring changes only a part of the range and even more strange is how those parts can affect the heat fade. It's true that with a stiffer contra spring you could prevent it from shifting "too early", but that would also move the RPM balance point up and have a negative effect on acceleration at speed. I believe that there is more to this problem (and CVT behavior in general) than just the common tuning parts that people usually talk about. I have started to think that the belt slip changing with temperature is a major factor and would make a lot of sense.
easiest way to test/compare springs is slide them one after the other over a broom handle or similar. Now as you apply pressure to the spring on one end all the springs will compress according to their tension. You can measure their individual lengths. cheers.
ei tässä tapauksessa ole virittelystä kyse vaan bensan kulutuksesta ja hyytymisesta, edellinen on rakennettu kiihdytys ajoihin, jotka sallittuja, tätä poliisi miettii
@@Tuomas_Oskari katsos mehän ollaan katottu sama video... Jos sä asetut mopoista tietämättömän poliisin asemaan ja mietit uudelleen tota mun kommenttia, niin se ehkä aukee.
Etu ja takavariin kierroslukuanturit niin voi seurata toimiiko paketti niinkuin pitää. Eikös se vastapainejousi toimi myös siten että se kontrolloi kuinka takakiekot aukeaa? jos on paljon vääntöä ja löysä jousi niin takalautaset alkaa aueta ennen aikojaan? Mahtava dataloggeri, myytkö piirilevyjä jos kasaisin iteselleni? Tuo varin toiminnan tutkinta kiinnostaisi, on parit skootterit tallissa!
Noita kierrosantureita mietin kyllä mutta jäi monimutkaisuuden takia toistaiseksi tekemättä. Periaatteessa vastapainejousi määrää kuinka paljon voimaa tarvitaan etuvariaattorin rullilta että välitys muuttuu. Rullia vaihtamalla saa saman vaikutuksen kuin eri jousella, ne vaikuttaa toisiinsa "käänteisesti". Tästä tosin on aika paljon väittelyä että sillä jousella on muutakin vaikutusta... Tossa piirilevyssä on pelkkiä pintaliitoskomponentteja eli kasaaminen on pinsettihommaa 😁 voisin periaatteessa myydä valmiita levyjä Kiinassa teetettynä, jos saisi aikaan joskus.
@@ASoftaaja Kuumailma asema on tuossa työpöydällä valmiina, mutta valmislevykin kävisi, jos joskus ehdit/viitsit! Olisi mukava nähdä kierrroslukudataa motti rpm vs etu+takavari rpm.
Näiden tulosten valossa etu ja varsinkin takavariaattorin sisäinen kitka ääriasennosta ääriasentoon vois olla se vaikuttava tekijä. Kylmänä käsissä liikutellessa takavari voi liikkua kevyesti mutta liikkuuko se samoin lämpösenä onkin eri juttu. Liian pienet toleranssit + liian alhainen lämmönkesto rasvassa (ns'taikinaksimuuttuminen) voi olla vaikuttavia tekijöitä.
Ei se mene millään niin kuumaksi että se rasva muuttuisi tervaksi. Yleensähän rasva päinvastoin muuttuu juoksevammaksi paitsi tietysti jos se menee johonkin 200 asteeseen. Mutta kyllä sieltä nousisi kunnon savut silloin. Toleranssit ehkä, mutta pikkasen epäilyttää olisiko ne niin tiukat tollasessa osassa.
@@ASoftaaja hihnapöly ja vaseliini muodostaa yhdessä kunnon tervaa. En ole tehny mittauksia sen voiteluominaisuuksille mutta olettaisin sen olevan varsin kehno. Eteenkin kuumana se on tahmeaa. Todella lyhyet hihnan kestävyystapaukset on mulla osoittautunut 99% johtuvan takavariaattorista. Jos lautaset takana ei pääse riittävästi erkanemaan mutta etuvariaattori menee ääriasentoon on hihna hyvin lyhytikäinen. Tätä vikaa on esiintynyt kohtuu paljonkin noissa kiinan 4t koneissa 2t malleista ei ole niin paljon kokemusta. 4t mallin voimansiirtolevystä noin 50% muuttuu kierrosten mukaan ja loput vääntömomentin. 2t koneen voimansiirtolevyissä on yleensä koko liikematka vääntömomentin mukaan muuttuva mutta noiden kopiokoneiden voimansiirtolevyjä en ole nähnyt.
Syy miksi liikellelähtö on niin heikko, on luultavasti ne jäykemmät kytkinjouset, koska niissä pitää olla niin isot kierrokset että kytkin rupee ”aukemaan”, jollain vakio putken ja 50cc koneen kanssa on hankaluuksia päästä piikille.
Kuuluuko variaattorin pitää kierrokset täysin vakiona, vai onko se vain jonkin sorttinen yleinen luulo? CVT, Continiousy variable transmission, tai jotenkin noin. Eli vapaasti suomennettuna kutakuinkin: jatkuvasti muuttuva välitys. Välitys muuttuu jatkuvasti, sen se tekee. Mutta se ei pidä moottorin kierroksia vakiona. Oma mielipiteeni on, ettei variaattorin kuulukkaan pitää kierroksia täsmällisesti vakiona, sehän olis surka juttu polttoainetalouden kannalta, tai huippukiihtyvyyden kannalta. Kierroksethan nousee, kun annettaan kaasua, eli kiihdytetään. kierrokset pysyy maltillisina, kun ajetaan pikkukaasulla. Nuo on mielestäni enemmänkin vain hyviä asioita, kun "virheitä".
No joo, on siinä tuokin pointti. Eihän se edullista ole jos kaasun löysätessä se alkaa moottorijarruttamaan tasan samoilla kierroksilla. Kaikkein paras olisi jos siinä olisi vapaakytkin, eli jos löysää kaasun niin voi rullata vapaalla. Kyllä siinä yksi virhetoiminta silti on, koska ainakin tuossa mallissa kierrokset nousee pikkuhiljaa vaikka kaasu olisi kokonaan pohjassa. Se ei siis ole vielä siinä tappivälityksessä vaan normaalilla välityksen muutosalueella. Joissain malleissa esiintyy myös sellasta että kiihdytyksen alkuvaiheessa kierrokset on ylempänä ja tietyssä nopeudessa se pudottaa kierroksia. Tuossakin esiintyi sitä ilmiötä toisella vastapainejousella.
Tästä kommentista tuli mieleen esimerkki laivanmoottoriakentamolta. Laivan moottorit toimii perinteistä polttomoottoria huomattavasti paremmalla hyötysuhteella, eli n 40%. Se on saatu aikaiseksi pitämällä moottorin kierrokset tasaisena +-100rpm ja moottorin tehoa säädetään ahtopaineella. Tätä samaa kapeaa tehoaluetta kierroksilla koitetaan 2t moottorissa paikata tuolla variaattorilla. Ja tästä päästäänkin sitten omaan mietintään. Jos olemassa oleva variaattorin remmi on kovettunut ajan saatossa, täytyy sen väistämättä vaikuttaa variaattorin toimintaan: kylmänä remmi päästää jostain syystä moottorin kierrokset paremmin moottorin tehoalueelle sopivana(luistaa herkemmin??), mutta lämpöisenä hihna tarraa väärälle välitykselle lähdössä ja ennenkun mopossa vauhtia on riittävästi ja hihnalla kehänopeutta, hakee variaattori oikean välityksen. Moottorihan pyörii luonnollisesti huippuväännön kierrosluvulla vaikka mitään ei tapahtuisikaan, kun voimansiirrosta loppuu säätövara niin moottorin kierrokset alkaa nousemaan. Miten eroaa kiihtyvyys jos kaasua ei linttaa heti pohjaan ja variaattorin hihna kiilaa itsensä takapäästä niin syvälle kun ehtii, vaan hakis takertuvalla remmillä välityksen paremmin kaasua lisäämällä vauhdin kasvaessa? Hyvä että jaksat ahertaa aivan järjetöntä projektia ison maailman mittakaavassa, toivottavasti joku moottorinvirityspaja antaa rajattomat resurssit tähän touhuun ... ai miks? Että saadaan useammin uusia videoita :D kiitos.
Moro! Huomasin juuri, että mopoilevan ihmisen tavaratalossa näyttäisi olevan myynnissä RVS 2T nimistä tuotetta. Oliko sulla jo aikeissa testata tuollaisen vaikutusta polttoaineenkulutukseen?
En taida kokeilla ellei saa ilmaiseksi. Mopon moottorissa ei ole kuin muutama liikkuva osa ja nekin on niin pieniä että en usko että mitkään litkut sitä saa mitenkään paremmaksi.
@@ASoftaaja Juu no ei taida käyntikuntoisessa mopon moottorissa helposti olla niin paljoa kitkoja, että kovin merkittävää muutosta kulutukseen niitä vähentämällä saisi. Tuli vaan jotenkin heti tämä tutkimusskootteri mieleen, kun huomasin tuollaisenkin tuotteen olevan olemassa, joka lupailee polttoaineensäästöä. 😀
Kiitos tuhannesti tästä! Sulta saa järkevästi selitettyä tietoa 2t maailmasta ja itsellä, kun Yamaha Neo's löytyy tuolta lumihangesta, ni saa sun tiedoilla säädettyä ensikesäksi paremmaksi.
rullat-jousi suhteilla saa hiukan eri tuloksia vaikka olis suhteessa toisiinsa yhtälujat. eli lujempi jousi ja raskaammat rullat niin ei remmi luista mutta kovemmalla rasituksella. tiiä näistä
Tätä vikaa itekki miettiny monet vuojet vaan en oo syytä oikee käsittäny. Itellä ratkes tämä ns vika sillä että vaihto multivariaattorin jolloin ei tapahtunut ns sitä kierrosten laskua vaan pysy koko ajan veto päällä👍
Saako testattua niin, että moottori on lämmin, mutta variaattori kylmä? Tai toisin päin. Miten toimii sitten? Lämmittää ensin koneen eikä lähde heti ajamaan? Tai lämmittää variaattorin kuumailmapuhaltimella kun kone ei käy ja se on kylmä kun lähtee kokeilemaan?
Voihan niitä keventää mutta enpä usko että se auttaa mitään. Lämpöä se ei ainakaan poista. Hihnan luistelu on mielenkiintoinen kysymysmerkki jota tulen selvittämään kyllä.
onkoha mahollista et mul ois liian pieni pääsuutin, testasin lähteekö mopo käyntii vakio pääsuuttimella (52) no ei lähteny testasin bräkkiksen avulla sillä lähti mutta ei kauaa käyny. sitten sain kaverilta 100 koon pääsuuttimen, sillä se lähti ilman sitä bräkkistä mutta sitte ku hetke ajo nii sammu ja ei enää lähteny käyntii joutu vähän lorottaa ylivuodosta bensaa niin sitten lähti taas. veikkaisin että joku 75 suutin voisi olla mitäs veikkaisit? cpi aragon sline kyseessä
Erikoisässässä on kiinalainen KOSO PWK jonka ostin aliexpressistä joskus. Se toimii kyllä todella hyvin. Pari ongelmaa niissä on. Ensimmäinen on powerjet joka on siis ylimääräinen bensasuutin mikä on kaasarin ulkopuolella. Se ei toimi 2 tahtisessa, se vetää vaan kauhean rikkaalle yläkierroksilla ja kaasaria ei saa säätöihin. Sen voi ottaa pois käytöstä irrottamalla sen pikku letkun mikä siinä on. Toinen ongelma on yleensä heikko bensan virtaus kaasariin. Joutuu poraamaan ja viilaamaan neulaventtiilin reikää isommaksi. Oon myös kuullut että niissä on kahdenlaisia suutinputkia, toisessa on pyöreät suuttimet ja toisessa kuuskulmaiset. Pyöreä versio on joillain tainnut olla paska ja ollut säätöongelmia mutta mulla sen toiminut ihan hyvin. Kyllä noita voi suositella mutta ikinä ei tiedä millasen kappaleen kiinasta sattuu saamaan... Stage6 myy kalliimpia pwk:ta missä on varmaan parempi laaduntarkkailu vaikka todennäköisesti nekin on kiinalaisia.
Aika hauska idea. Tuossahan on kysymys siitä tuottaisiko peltierillä jäähdytetty imuilma enemmän tehoa kuin mitä peltierelementti ottaa sähkötehoa generaattorista. Näin videon missä joku jäähdytti turboauton imuilmaa auton omalla ilmastoinnilla ja vaikutus oli kuulemma positiivinen.
@@ASoftaaja Olikohan video mahdollisesti Peter Björkin R8:sta? sillä oli muistaakseni video moisesta. Pienenä nippelitietona myös että Dodge Challenger Demon käyttää myös vakiona auton omaa ilmastointia jäähdyttämään ahto ilmaa
Itsellä Aragoni vei aluksi reilu 5l/100km. Sain kulutuksen putoamaan alle 3l/100km vaihtamalla virivariaattorin(valk jousi) tilalle vakio Keeway takavariaattorin ja jousen. Etuvariaattorina on joku halpis tehomalli 99mm ja 6gr rullat. Kaasarina oli vakio 16mm Dellorto, 68 suutin. Sama pakoputki kuin Asoftaajalla. Lisää vääntöä kehitti korkeapainekansi ja TNT 50cc pytty, jossa pakoaukko 25mm pytyn yläpinnasta. Seuraavaksi kokeilen 70cc pytyn kulutusta eri kaasareilla ja tehoputkilla. CPI vakioputki on liian tukkoinen isolle pytylle. Kiitokset mielenkiintoisesta videosta, itse asiassa CPI tuli ostettua tutkimusskootterin innoittamana.
@@ASoftaaja näissä kiinan minarellei kopioissa on aika iso toi sylinteri kannen palotila joka aiheuttaa aika ison polttoaineen syönnin ja sen että tuntuu siltä että puristuksia ei ole. kuulemma sen saa korjattua minarellin kannella mutta joutuu ostaa tulpan mitä käytetään minarellissa mutta ehkä myös tuota kopion kantta voi laskea että tulee puristuksia lisää
Hieno loggeri! Mieles käyny joku vastaava puutarhajyrsimeen (ilman älylaitteita, liikaa liikkuvia osia ja jos viel jotai uutta kieltäki pitäs oppia..), mut jos ensin sais rempan loppuun ja ensisavut ees.
Thanks nerd. Very interesting. I think the CVT transmission temperature is more local and hard to control. Friction heats up the belt surface area quickly and affects the tension/friction. Just my gut feel. I have no experience whatsoever with scooters.
Not to be an ass or anything but to me the cvt temp gauge seems a bit useless, because you are only getting the mean temperature inside the cvt case not the actual variator disk temp or the actual clutch bell temp. This inside case temp i think is to vague to be of any real use sense its affected so much by things like outside temp and such. Think of how much cooling area there is on the case compared to how small the variators are. A one more question why did u drill and tap for a temp sensor in the head cooling fin and not just use a spark plug temp sensor? Sorry for the long messy comment.
Thanks for the comment. I wanted to see if the cooling mods make any sort of difference. It's hard to think how there wouldn't be any difference in the mean case temperature if the cooling mods really worked. To me it seems like most of the heat will be transferred to the case by air inside the case, and if the cooling holes can ventilate the air there has to be a measurable difference in the case temp. It's true that the outside temp affected much, I tried to take that into account but it was still hard to make any conclusions. I agree that the pulleys are probably much hotter. Measuring them would be much harder. I would otherwise try to do it, but I am thinking I already saw that the cvt cooling may not be a real solution to the problem since a massive improvement could be made by changing the rollers. I tapped the temp sensor to the head simply because it seemed like the easiest solution for me. I made the temp sensors myself by gluing a sensor inside a hollowed screw. As an afterthought I could have searched for a spark plug temp sensor but chances are that it would have required some extra work to make it work with my data logger.
Mites oot erikois-ässässä sun itetehdyn cdi:n kanssa saanu triggeriltä signaalia ongelmitta? Foorumeita lueskellu ja näyttäny vähän kaikilla olevan sen kanssa ongelmia, tässä suunnitellu arduino nanolla cdi:n tekoa
Tuon ducati staattorin pickup signaali toimii kun laittaa väliin 2.2uF konkasta ja 100kohm vastuksesta tehdyn suodattimen. Tuon näkee kun googlettaa alkuperäisen cdin kytkentäkaavion. Ilman tuota se ei toimi millään. Lisäksi käytän optoerotinta tuon suodattimen jälkeen. Signaalia ei voi syöttä suoraan arduinoon koska kierroksilla se nousee jopa 70 volttiin. Mulla on pickupin linjassa myös joku 6.8kohm tehovastus maahan (ennen konkkasuodatinta) mikä kuormittaa sitä ja syö enimmät jännitteet pois niin muut osat kestää. Sellanen kinkkiskoban triggeri ei tarvi tota suodatinta ja on helpompi saada toimimaan.
@@ASoftaaja joo, saattaa olla että suodatin pitää kyhäillä ainakin terpiä varten kun staattorina toimii mvt dd taikka selettrat ku tuli halvalla ilman bokseja hommattua
Jos skootteri hyytyy lämpimäl koneella niin sillon tarvitsee jäykemmän vp jousen koska kovemmassa lämmössä se tietenkin löysenee itsellä oli malossin 30% jousi eli valkoinen ja valkoiset kytkinjouset eli kanssa 30% sitten 5,0g rullat ja pysy piikillä ja kiihtyi hyvin
Kerran kokeilin KiCadia mutta hermot meni kun oli niin paljon eroja Eagleen. Eaglen free versio on nykyään aika köpönen, kannattaisi kyllä opetella KiCad jos viitsisi. Voisin tehdä noita elektroniikkavideoita myös kun kerkiää.
Jäykempi vp, jäykemmät kytkinjouset, malossin hihna ja reikiä koppaan nii pitäs alkaa kiihtyyn ja variaattori pysyy viileämpänä jos hommaa vielä paremmin jäähdyttävät varilaipan ja kytkinkellon
itellä oli piaggio nrg avarretulla putkella ja ajettu joku 2 tkm eli tuliterä ja siinä oli samaa vikaa että kylmänä veti todella hyvin mutta heti kun hieman lämpeni nii veto väheni varmaan puolella. tuli sitte myytyä se pois ennen ku vika selvis.
Tuossa on jo selvästi vakiota jäykemmät jouset. Jos laittaa vielä jäykemmät niin siinä tulee sellanen ongelma että variaattori alkaa muuttaa välitystä isommaksi ennen kuin kytkin ottaa kiinni ja sitten se lähtee heikommin liikkeelle. Tuonkin voi ehkä kikkailulla saada toimimaan, saatan kokeilla sitä myöhemmin. Mutta eipä ne jouset periaatteessa taida auttaa, kun se kumminkin kylmänä lähtee aina hyvin.
aivan älyttömän mukavia videoita teet! mutta vastapaine jousta yleensä vaihetaan tiukemmaksi vaan sen takia että kun laitetaan tehoputki tai isompaa sylinterisarjaa nii hihna alkaa luistamaan jonka tuo tiukempi jousi sitten eliminoi.
Itse kallistuisin samaan ajatukseen, että syyllinen on juurikin variaattorin remmi. Noissa remmeissä on helkkaristi eroja juurikin kumilaadussa ja siinä miten lämpötila viaikuttaa niihin. Moottorikelkoissa eron huomaa erittäin selvästi. Joku remmi alkaa lämmetessä tahmaamaan jne jne. Tuossa videossa mitataan kopan sisällä olevaa lämpötilaa, ei remmin lämpöä. Nuo jäähdytys reiät pitäis peittää mesh kankaalla ettei vettä/ lunta pääse remmille.
Minullekkin tuli mieleen että remmin ominaisuudet saattavat muuttua lämmetessään. Kannattaisiko kokeilla myös OEM tai jotain muita laadukkaita remmejä? Arvelisin myös että erilaisella kitkalla varustetut remmit "kiipeävät" myös erilailla lautasella joka voisi sitten vaikuttaa toimintaan? Remmin lämpöä voisi varmaan myös mitata ihan käsi-ir-lämpömittarilla jos koppaan poraisi reiän sopivaan kohtaan. Kova keksijä saattaisi jopa pystyä liittämään halvan ir-mittarin tuohon nykyiseen loggeriin? Hyvää tutkimusta mittaamisen ja tulosten tulkinnan kautta.
Mitäs luulet missä vika ku omassa derbissä on sellattis et ei lähe kylmänä käyntii muutaku et lykkää bensaa tulpanreijästä, ja sitte tyhjäkäyntiä ei käy ollenkkaa vaik tk ruuvi ois iha mis asennos vaan. Onko vika imuvuodossa ja huonoissa säädöissä vai mitä veikkaat?
@@sakke6902 Okei, koska tulppa kuitenkin kostuu mutta ei lähde käyntiin sitten kun työntää bensaa nii käynnistyy ja kun lämmin kone tai kerran käynnistynyt eikä jäähtynyt nii lähtee ekalla polkasulla. Jos jäähtynyt kymmenen minuuttia niin taas sama toimenpide jos siis ihan kylmäksi jäähtynyt.
En taida testata kun tarkoitus oli nimenomaan roastata ne jäykät VP jouset, että ei auta mitään 😁 niitä tuli jo kokeiltua 10 vuotta sitten. Tietysti siinä mielessä voisi kokeilla että näkisi onko sillä jotain odottamattomia vaikutuksia.
Sitä variaattorin jäähdytystä tuossa mietin, että kun siinäkin on tuollainen radiaalipuhallin niin sehän ottaa ilman keskeltä niistä kopan kyljessä olevista reijistä, eikä kopan päädystä. Toki ajoviiman pitäisi lisätä ilman virtausta kopan läpi. Ilmeisestikään ei tarpeeksi kuitenkaan.🤔
Se puhallin vaikuttaa aika toimimattomalta systeemiltä. Imureiät on pienet eikä ne tule tiiviisti puhaltimen keskelle koska siinä on se polkukäynnistyksen ratas edessä. Luulen ettei se ime oikeasti juuri mitään kotelon sisälle. En ole tutkinut Yamahan konstruktiota tarkemmin mutta muistelen ettei niissä ole mitään reikiä kopassa ollenkaan. Tässä projektissa myöskin selvisi ettei kiihtyvyys parantunut vaikka kopan lämmöt hieman laskikin.
@@ASoftaaja Myöhemmin minä huomasin, että ne puhaltimen siivet onkin toisin päin. Eli se puhallin työntäisi ilmaa niistä reijistä pois, eikä ime sisään. Mutta joo. Eihän se jäähdutys muuhun vaikuta kuin hihnan ominaisuuksihin.
Voisikohan variaattorin lämpötilaa saada pienemmäksi siten että sijoittaisi etureiän tuon etulautasen puhaltimen läheisyyteen, siten että puhallin saisi viileämpää ilmaa🤔 Sellainen hullu ajatus tuli myös mieleen että mitä jos lautasiin tekisi jäähdytysuria tai reikiä, toki siten että urien/reikien reunat eivät olisi teräviä! Voisikohan tuolla niksillä saada lämpöjä alaspäin🤔🤔
Tuossa puhaltimessa on sellanen ongelma että se on liian kaukana kopan pinnasta ja välissä ei ole putkimaista kanavaa mistä viileä ilma pääsisi puhaltimen keskelle. Tuota kanavaa ei voikaan tehdä koska polkustartin mekanismi on tiellä. Tuon takia se puhallin luultavasti ei pysty imemään kopan sisälle juuri yhtään ilmaa, se vain sekoittaa ilmaa siellä. Lautasten jäähdytysurat saattais kyllä potentiaalisesti laskea itse lautasten lämpötilaa mutta lämpö ehkä vain siirtyisi sitten muualle koppaan ja kokonaisuudessaan ei tule yhtään lisää jäähdytystä. Ei sinne kyllä oikein saa tehtyä uria, hihnan koskemiin pintoihin ei voi tehdä kun muuten hihna rispaantuu.
En tiedä, että vaikuttaako mitää skoottereissa variaattorihihnan laatu kiihtyvyyden ja yleensäkin variaattorin toimintaan, mutta moottorikelkka puolella hihnan laadulla on parhaimmillaan (vai pitäisikö sanoa, että pahimmillaan) aika suurikin merkitys kelkan toimivuuteen ja kiihtyvyyteen. Tuollaisenen laadukas variaattoriremmintuskin maltaita maksaa ja jos siellä on joku halppisremmi nykyään, niin ehkäpä kannattaisi testata. 🤔 Kiinavehkeistä kun ei koskaan tiedä, alkuperäisosakin voi olla sutta ja sekundaa.
Hihnan vaikutusta olen alkanut pohtia itsekin. Se selittäisi parhaiten tuon ilmiön eli kylmänä luistaa ja kierrokset pääsee ylemmäksi. Oon myös joskus pistänyt merkille että Yamahan skoottereissa alkuperäisestä hihnasta tulee paljon enemmän pikimustaa hihnapölyä kuin noissa kiinavehkeissä mikä viittais siihen että se on pehmeämpää kumia ja luultavasti pitää paremmin. Tohon ei vaan saa muita kuin kiinan hihnoja. Piaggion skootterin oem hihna vois mennä, sitä voisi kokeilla.
Ahdin ois kova mutta ei ole olemassa niin pientä ahdinta mikä ahtaisi näin pientä moottoria hyvällä hyötysuhteella. Ne on suunniteltu niin paljon isommille virtauksille ettei ne mopon koneessa tee mitään muuta kuin syö tehoa.
@@iippovinetto666 No siinä on idea mitä on tullut pohdittua jo pitkään. Aika vaikeaa kun pitäis saada tehtyä todella pieni siipipyörä missä on jäätävän ohuet siivet ja sen pitää kestää kuumuutta. On tuohon olemassa valmistustekniikat jotka teoriassa onnistuis jopa autotallissa eli kuorimuottivalu. En ole kyllä varma voiko se siltikään toimia hyvin. Mahdollisesti mikrokokoisessa ahtimessa kasvaa jo sisäiset ohivuodot liian suuriksi tai hyötysuhde jää muuten vain heikoksi.
musta vähä tuntuu että jäykemällä vp jousella se variaattori ei lämpiä yhtää enempää ku hihna ei pääse luistamaan nii helposti. tietty voin olla väärässä ku en oo näihi variaattorivehkeisii paneutunu koskaa
Lämpötila nousee nii siel johtimissa vastus kasvaa.. vaikuttaa vähä kaikkeen.. tsekkaa sähköpuoliki.. vaikuttaako lämpötila pelkän koneen tehoihin/kierroksiin esim ilman vastusta kierrätettäessä paikallaan eli hihna irti..
Johtimien vastuksen kasvamisen pitäisi loogisesti johtaa joko käyntihäiriöihin (jos vastus kasvaa sytytyspuolella ja vaikuttaa millään tavalla) tai nimenomaan keventää moottorille tulevaa kuormaa kun virtaa pääsee kulkemaan vähemmän (esim. ajovalon viemä virta, joka onkin pitkälti ainut asia joka moottoria jatkuvasti kuormittaa). Ei nyt toki ole täysin poissuljettua että "isompi teho" johtaisi variaattorin väärään toimintaan, kun se on toiselle teholle tuunattu, mutta epätodennäköiseltä se vaikuttaa. Varsinkin kun johtimissa tapahtuvassa tehohäviössä puhutaan maksimissaan ihan muutamista wateista; se laturi jaksaa lähtökohtaisesti muutenkin tuottaa hädin tuskin 50 wattia.
Oletan että tässä tarkoitetaan lähinnä sytytysosia, eli kun sytkäosat lämpenee niin se johtais tehohukkaan. Valojärjestelmän teho on noin 70 wattia (tässä mopossa harvinaisen tehokas etuvalo) mutta ei siinä ole mitään järkeä että moottorin rasitus lisääntyisi jos staattorin johdot lämpenee. Ja sytkäosat ei minun kokemuksen mukaan ikinä aiheuta sellasta että teho laskis ilman että moottori alkaa pätkimään. Silloinhan se laskee tehoja isosti jos jää tahteja välistä, mutta sen kuulee käyntiäänestä heti. Eipä se tuo CDI sytytys muuta ennakkoakaan vaikka osat lämpenisi. Kaikki on toki aina mahdollista mutta sähköosien syyttäminen tuuppaa olemaan vähän sellanen mistä voi syyttää kaikkea kun se elektroniikan toiminta ei ole niin selvää kuin vaikka kaasarin tai laakerin..😀
@@ASoftaaja Tätä itsekin mietin, että sytkäpuolella se esiintyisi käyntihäiriönä ja sen kyllä luulisi kuulevan / tuntevan / haistavan. Tuollaista videolla esiintyvää yleistä tehottomuutta on vähän vaikea saada sytytysvialla aikaan
Jousella on vaikutusta. Ajoin kymmen vuotta samaa väliä ja variaattorin kaikki oireet tuli tutuiksi. Pykälää jäykemmällä jousella toiminta tasaantui ja vaihteen oloiset toiminnot katosivat.
Tuossa taas katosi 20-30 vauhdissa ollut "vaihde" tolla löysemmällä jousella. Kai sillä jotain vaikutuksia voi olla mutta ne on vähän vaikeasti ennustettavia eikä toimi aina samoin. Epäilen että ne vaikutukset voi liittyä siihen miten jousi muuttaa hihnan luistamista eikä välttämättä siihen miten jousi itsessään vastustaa lautasten avautumista.
Mitä jäykempi variaattorin jousi on sitä nopeammin kiihtyy ja huippunopeus laskee. Ja samalla koneen maksimi kierokset jos kone ei jaksa puristaa jousta kasaan.
omassa keewayssa tuli todettua hyytymis ongelmaks et kytkin ei pidä liian kuumana enään hyvin ongelma hoitu jollain viri kytkimellä ja kellolla sekä vakiokytkintä varten oli varikopasta leikattu taakse iso aukko ja eteen/alle sitten myöskin molemmat etu ja takavari kannattaa rasvata sisältä rulliin kerros ja sit liukutappiin ohut ja työntää sen variaattorin takaa läpi niin ylimääräset pyyhkiytyy rullakupin puolelle eikä rasvaa hihnaa sit kiertäessä ja takavarista ku ottaa sen minkä päälle jousi menee ni täyteen vaan vaseliiniä ku sielä on kuitenki stefat pitämässä myöskin takavarin ne lukite tappien urat von voinu kulua niin että jumittaa inasen kuorman alla vaikka olisi rasvattu sen huomaa ku vedät tai painat lautasia samalla kun hitaasti väännät takavaria auki ja kiinni itte dremelillä vaan tasottelin vhän mutta kanttii kattoo 49ccscootin video missä muokkaa vastaavallaista takavaria voin kattoo jos löydän videonmutta näillä pikku jutuillaitellä teho ilmeni paljon napakammin ja voisin jopa väittää että eron vois paperilla huomata sillä tuli siitä niin paljon napakamman olonen.
ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-d3cQKYT0ojg.html muistinki väärin että se ei korjannutkaan jumiutumista mutta tota videoo tarkotin jossa se 15.28 kohdalla viilaa uria pidämmäksi että variaattori pääseee aukeemaan enemmän
Joo nuo 49ccscootin videot on tullut katottua kaikki. Tuokin paini joskus hyytymisen kanssa mutta se on yleensä käyttänyt isompia pyttyjä missä on enemmän alavääntöä niin ongelma ei oo niin paha. Tuo takavariaattorin viilailu ei kyllä tohon hyytymiseen vaikuta, tuossa on kyse huippujen lisäämisestä.
omassa skootterissa on tossa ollu ns eco ¨viritys¨ eli kokeilin saada mahd pieneksi syönnin eli alle 2.5 sataselle kyseisessä cpi euro 2 2t skobassa sain lopussa 1.7-2.2l sataselle syönnin ja huiput oli sen 45-60 alamäkeen reilu 75 ja oli ns anturi lämmöille myös mutta ei aivan noin laaja kuin sulla tuo mittaus :D kaikkea sitä näkee vaan hyvää settiä
Oisaisiks sanoo mikä o 45 isku ja sanotttu ennakko kisa sähköillä 3.5 ennakko löhtee hyvi käyntiin mut ei kierrä eikä löydy oikee sellasta ennakkoo missä kiertäis ja lähtis hyvi käyntiin et mitä lähtis muutamaan
Kaasarin säädöt vaikuttaa myös. Jos on liian rikkaalla niin se leikkaa kierroksia. Käynnistyvyyttä ei kannata juuri katsoa ennakon säädössä. Ite tekisin niin että laittaa valmistajan perusasentoon missä kone käy suht hyvin. Sitten testaa pääsuuttimet läpi millä kiihtyy parhaiten eikä rötää. Sitten ennakkoa varovasti aikasemmalle, jos tehot ei enää parane niin jättää siihen.
Eipä sitä oikeen saa helposti mitenkään. Välityksiä kannattaa kattoa jos on vara laittaa piikin pienempi eturatas tai 2-3 piikkiä isompi taka. Se auttaa kiihdyttelyyn pienissä nopeuksissa. Vääntöä saa kantta laskemalla hieman tai voi koittaa säätää sytytystä aikasemmalle viilaamalla staattorin kiinnitysreikiä.
No yleensäkin lyhyemmät välit (pieni edessä ja iso takana) lisää vääntöä takarenkaalle ja parantaa kiihtyvyyttä. Periaatteessa jos hakee pelkkää "vääntävyyttä" niin mitä lyhyemmät välit sen parempi, mutta jossain pisteessä huiput alkaa putoamaan liikaa ja kone huutaa ylikierroksilla koko ajan. 11-62 ei ainakaan kovin pitkät välit ole mutta ehkä noitakin voi koittaa vielä lyhentää. Jos huiput ei putoa liikaa niin sillon lyhyemmät välit on yleensä paremmat.
Siinä vp jousessa on se vaikutus että mitä jäykempi se on sitä kauemmin se pysyy ns pienemmällä vaihteella jollon se just vetää mäkiä paremmin kun kone ei pääse isoille kierroksille nousussa ni ei myöskään vaihu ns isoille vaihteille
Jep, jäykemmällä vp jousella kierrokset pysyy kauemmin ylhäällä eli ns vedättää pidemmälle. Näin ainakin piaggiossa jossa variaattori toimii muutenkin järkevästi, eli lähdössä (pinascon varilla) piikkas n.9000rpm ja tippui siihen säädettyyn 8600rpm ja sillä läpi ykkösen ja kakkosen. Se piikkaus liikkellelähdössä johtuu kyseisen varin rampeista, ihan haettu ominaisuus siis. Piaggion kanssa ei joutunut tappelemaan toisin kuin yamahoiden, sen takia jätin Yamahat ihmeellisesti toimivine lussu variaattoreineen kuivumaan ja otin käsittelyyn valmiiksi jo parhaan 😅 Se toki kiihtyi vielä fixed gearilla siitä sitten ja huusi aina johonkin 10-11k rpm asti kunnes vakiopytyn rajat tuli vastaan. Mulla oli siis vakio mc2 nrg vakio 12mm kaasarilla jossa 70 pääsuutin, arrowin tehari (giannelli reverse) pinasco overdrive variaattori (+10km/h huippuja lisää tasan) rullat oli luokkaa 5grammaa ja takavarissa bettellan jousi, kultaiset kytkinjouset sekä spring slider laakeri joka maksaa ihan hunajaa mutta auttaa takavaria toimimaan jouhevammin. Huiput oli 88km/h GPS ja minä n.85kg kuski.
@@Jubr123 miten se nuinvähän menee nää yamahat ja minarellin kopiot menee helposti 85 sillä et ottaa varin prikan pois ja vaihtaa vaparin ja putken kurit pois ja isomman suuttimen laittaa
Mulla oli siis vanhan mallin square cylinder piaggio jossa pienemmät variaattorilautaset kun uudemmissa koneissa. Se vaikuttaa aika paljon asiaan. Uudempi piaggio menis samoilla vireillä sen 100kmh. 😆
Tuo saattaisi olla pikemminkin liian pieni pääsuutin tai neula liian laihassa asennossa. Sitä seosruuvia kannattaa myös koittaa vääntää sisäänpäin puoli kierrosta kerrallaan, se voi auttaa tuohon.
Onko sinulla GY6 moottori. Sen kaasuttimessa on toiminta, jonka tarkoitus on estää moottorin pysähtyminen, kun äkisti kierretään kaasu nollaan. Kaasuttimessa on 3 kalvoa. Yksi luistille, toinen kiihdytyspumpussa ja kolmas on kaasuttimen oikeassa kyljessä. Tämä ohjaa tyhjäkäynnin lisäilmakanavaa. Kalvossa on tappi, joka painaa tapin takana olevan muovisen venttiilin auki. Kalvon etupuolella on jousi, joka yleensä painaa kalvoa ja tappia. Silloin venttiili on auki ja tyhjäkäynti saa lisäilmaa. Jos kaasu pistetään äkkiä kierroksilla kiinni, niin imusarjaan tulee vahva vakuumi. Tämä vakuumi on johdettu kalvon kannen kautta kalvon jousen puoleiselle pinnalle. Vakuumi voittaa jousen voiman ja kalvo ja tappi siirtyvät ulospäin. Silloin tapin takana oleva muovinen venttiili menee kiinni venttiilin takana olevan jousen painamana. Kun venttiili on kiinni, niin tyhjäkäynti kanava ei saa lisäilmaa, joten seos rikastuu eikä moottori pysähdy. Tarkasta etä kannessa ole vakuumikanava on auki ja tarkasta, että muoviläppä ei ole jumissa. Paina läppää varovasti pienellä tapilla reiän läpi. Sen tuntee ja kuulee, kun läppä liikkuu.
