3:40 Se mikä siinä eniten aiheuttaa hämmennystä on se, että pienestä pitäen opetetaan väärille tavoille. Eli autoilijat "hyvää hyvyyttään" pysähtyvät antamaan tietä, niin isompana siitä suojatien yli sitten pyöräillään hidastamatta ja sivuille katsomatta.
Erittäin hyvä video hyvästä aiheesta. Näissä olisi hyvä tuoda sääntöjen lisäksi esiin myös pari kulmaa. Pyöräilijän ja autoilijan vinkkelistä olisi myös hyvä käydä läpi se, että vaikka kuinka ollaan oikeassa näissä tilanteissa missä auto tulee kolmion takaa niin ihan rehellisesti sanoen en ymmärrä pyöräilijöitä jotka ajaa siihen risteykseen hidastamatta missä autoilija ei voi nähdä kunnolla? En kyllä ymmärrä yhtään sen enempää autoilijoita jotka näihin paikkoihin ajaa myös vauhdilla, mutta terveen järjen pitäisi sanoa kummalle siinä käy huonosti. On hyvä myös muistaa, että vaikka on kuinka huolellinen ja varovainen kuski mitä itse ainakik yritän olla niin niitä havaintovirheitä voi sattua kenelle vaan ja silloin pyöräilijän ennakoivan varovainen lähestyminen on kultaakin kalliimpi asia. En voi siksi ymmärtää miksi joka paikkaan täytyy töötätä kauhealla kyydillä.
Haluan nähdä kun ajelet nelostietä autolla ja tuolla argumentilla hidastelet joka risteyksessä katselemaan että tulisiko joku sieltä kolmion takaa eteen😅
@@Motukka Tarkennetaan nyt sen verran jos sitä ei tuosta vielä itse älyä tulkita, etten nyt tarkoittanut, että autoilijoiden tarvitsee päätiellä alkaa hidastelemaan risteyksiin. Pointtina oli se, että myös autoilijat tulee huomattavan usein aivan liian kovalla vauhdilla kolmion takaa risteyksiin missä pyörätielle ei ole hyvä näköyhteys eli tilannenopeudet usein myös autoilijoilla pielessä. Siihen kun yhdistetään pyöräilijän väärä tilannenopeus niin tuppaa näitä pahoja tilanteita syntyä. Pitäs olla pelisilmää molemmilla osapuolilla korostetusti siellä missä ei näe hyvin
Pyöräillessä kannattaa olla sillä asenteella, että kaikki autoilijat yrittävät tappaa niin pärjää hyvin. Sama taktiikka ollut prätkällä käytössäni, eikä ole koskaan edes vaaratilannetta syntynyt.
@@LaFleur8989eihän pyöräilijän tarvitsekaan periaatteessa tietää liikennesääntöjä, koska polkupyörän ajamiseen ei tarvita ajokorttia. Mutta tietenkin kolarin sattuessa pyöräilijä jää toiseksi jos auton kanssa kolaroi. Sama juttu jos jossain on liikennemerkki,että siellä ei saa kävellä. Periaatteessa niistäkään ei tarvitse kävelijän välittää,koska sokeatkin saa kävellä itsekseen niin eihän ne näe niitä merkkejä😅
Just näin ja autoillessa odottaa, että kaikki pyöräilijät koittaa ajaa alle. Noilla kahdella asenteella pärjää! Kiva olis ajaa sääntöjen mukaan. Valitettavasti se ei ole mahdollista kun sääntöjä ei tiedetä tai edes haluta noudattaa.
Tuo ensimmäinen esimerkki on kyllä valitettavan huonosti autoilijoilla hallussa. Olen ainakin kolme yhteentörmäystä välttänyt pyöräilijänä, vaikka minulla olisi ollut etuajo-oikeus. Monesti näkee myös autoilijoita, jotka kääntyessään risteävältä tieltä oikealle, katsovat ainoastaan vasemmalle rullatessaan autollansa suojatien yli ajoradan reunaan.
Liikenneympyrät tai kiertoliittymät ovat nykyään todella yleisiä, ne olisi voinut mainita videolla. Autoilija väistää suojatien ylittävää pyöräilijää liittyessään ympyrään, mutta myös poistuessaan sieltä. Ympyrään liittyessäänhän autoilijalle onkin kolmio, mutta ihan kaikki eivät ymmärrä ympyrästä poistumiseen liittyvää sääntöä.
Siis jos kyseessä ei ole pyörätien jatke, vaan suojatie ja pyöräilijä pyöräilee sille ja samaan aikaan kiertoliittymästä kääntyy ulos auto ko. risteävälle suojatielle, niin kumpi tällöin väistää, kun molemmilla on väistämisvelvollisuus? Onko kääntyvän autoilijan väistämisvelvollisuus kuitenkin ”vahvempi”, kuin suojatietä pyöräilevän pyöräilijän?
@@bookhouseboysFIN Ihan perusliikennesääntö velvoittaa liikenneympyrästä poistuvaa väistämää pyöräilijää. Siihen ei vaikuta paikassa oleva tiemerkintä mitenkään. Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä. Koska autoilija on väistämisvelvollinen, niin pyöräilijä ei ole tilanteessa väistämisvelvollinen.
@@bookhouseboysFIN Liikenneympyrästä poistuva väistää suojatietä ylittävää pyöräilijää, eikä tilanne poikkea perusperiaatteeltaan siitä että kyseessä olisi ensimmäisen esimerkin kaltainen tilanne, mutta pyörätien suuntaiselta tieltä joku kääntyisi pyörätien ylitse. Ihan perussääntö
Tällä mind setillä sitä joo ajellaakin, en luota autoilijoihin. Mutta silloin kun väistävät, joko sääntöjen takia tai hyvästä sydämmestään, niin heitän aina kiitos kättä. Mietin että mitä useammin teen niin, sitä useammin tulisi vastaan pyöräiljä-empaattinen kuski.
Tuo kolmio pyöräilijälle on kyllä ihan hyvä lisä, mutta osalle porukasta sillä ei ole merkistystä. Otaniemessä oli ennen yksi risteys, missä oli juurin lisänä kolmio. Kaksi tapausta, molemmat pääsi lehtiin. Autoilija ei antanut pyöräilijälle tilaa, joten hän suuttui, seurasi kuskia ja kävi päälle. Video oli jaossa somessa ja lehdissä, ilmeisesti oli syyllistynyt vastaaviin myös stadissa. Toinen vähän ikävämpi, siinä pyöräilijä törmäsi autoon ja sitten tuli esiin tieliikennelain outous, autoilijan, joka oli siis syytön, vakuutus korvasi myös pyöräilijän kulut? Pyöräilijälle tekee hyvää ajaa välillä autolla ja päinvastoin, silloin kapea näkökulma laajenee.
Toinen mietityttänyt kohta oli etäämmällä risteyksestä kulkeva pyörätie (4:25). Tämäkään ei ole ihan yksiselitteinen, joskin videon esimerkissä kolmiot muuttavat tilannetta. Kohdassa näkyy, että risteävä pyörätie on kulkenut pitkän matkaa ajoradan tuntumassa, eli on vastaavasti tiealuetta. Vajaa kymmenen vuotta sitten pyöräilijä jäi tuollaisessa tilanteessa (ilman pyörätiellä olevia kolmioita) auton alle Helsingissä. Asia ei tietääkseni päätynyt oikeuteen asti, mutta olisi ollut mielenkiintoinen tapaus. Pyöräilijä oli nimittäin jonkin aikaa aiemmin polkenut "Etuajo-oikeutettu tie" -liikennemerkin (B1) ohi, josta tieliikennelaki sanoo näin: "Merkillä osoitetaan tie, jolla kulkevaa ajoneuvoa ja raitiovaunua risteävältä tieltä tulevalla ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä." Tällä perusteella pyöräilijän pitäisi voida luottaa siihen, että risteävät tiet ovat väistämisvelvollisia siihen asti, kunnes ohitetaan merkki B2, "Etuajo-oikeuden päättyminen".
Erittäin samaa mieltä. Itse olen pyöräillyt paljon ja tuo pyörätien jatke on ollut siitäkin huolimatta vähän hyyhmäinen käsite. Tuo suojatien maalaushomma on selkeä merkki - jos vain sattuu olemaan kunnossa. Muutenhan tuo on aika selvää hommaa.
Yksi mikä jäi sanomatta.. Joustavuus luo turvaa. Et joo pitää väistä ymym. Mutta molemmin puolin ku joustetaan nii tapahtuu vähemmän onnettomuuksia. Tietysti hyvä se on pilven reunalla sanoa "Olin sentään oikeassa"
joo tilannenopeus pitäisi aina olla suhteutettu muuhun liikenteeseen sopivaksi. eli risteyksiin ei kannata kaahata suin päin, auto sekä pyöräilijä ja myös skuutti. pyörälläkin pääsee yllättävän nopsaa ja voi yllättää autoilijan.
Tuosta puuttui kaikista yleisin onnettomuustyyppi eli se, että samaan suuntaan kulkeva auto kääntyy pyöräilijän eteen. Mitä tulee sitten liikennesääntöihin, niin autoilijoille niitä ei juurikaan opeteta. Saatetaan opettaa autokoulussa, mutta ei enää sen jälkeen eli jos joku tieliikennelaki muuttuu, valtaosa ei tiedä muutoksista mitään. Ainoa oikea tapa hoitaa tuo asia olisi niin, että autoilija väistää aina pyöräilijää ellei ole toisin liikennemerkeillä osoitettu. Silloin onnettomuuksia sattuisi vähiten. Nyt on todella hankalaa sekin, kun monesti luulee, että auto menee, jos pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus, sitten se jääkin siihen arpomaan. Se on todella kiva yrittää pitää pyörä pystyssä lukkopolkimilla, kun autoilija nykii edestakaisin, eikä osaa päättää, meneekö hän risteykseen vai eikö.
Lakia pitäisi muuttaa niin, että kaikkea suojatiellä liikkuvaa pitää väistää aina. Nyt näkee paljon sitä, että annetaan polkupyörän tulla yli vaikka on väistämisvelvollinen tästä voi seurata, että esim. lapset kuvittelee, että se on aina näin ja sitten sieltä tuleekin rekka joka ei saa pysähtymään ajoissa kun pikku Veeti luulee että autot väistää aina.
Ideana ei huono, mutta monesti suojatiet on sijoitettu siten, että ajoradalla liikkuvalle ei jää reaktioaikaa pyörän tullessa vauhdilla suojatielle. Käytännössä tämä edellyttäisi pakollista pysähtymistä tuhansien suojateiden kohdalla, tai suojateiden uudelleensijoittelua.
Tai sitten pyörän voi varmuudeksi taluttaa, jolloin muuttuu jalankulkijaksi? Pyörällä liikkuessani en tee elettäkään mennäkseni ensin, jos on autojen vuoro. Autolla taas en anna turhaan tietä, niin epäselvyyksiä tulee harvemmin. Lasten kanssa aina tietenkin tarkempana.
Minuakin turhauttaa, kun autoilijat selkeän totunnaisesti väistävät suojatietä ylittävää pyöräilijää, ja tunnistan myös inhon huonon esimerkin näyttämistä kohtaan. Valitettavasti en usko, että niin nykyisten väistämissääntöjen noudattaminen pilkulleen kuin muutosehdotuksesikaan on realismia. Olen useamman kiusallisen pitkän keskinäisen tuijottelun ja viittilöinnin kokeneena tehnyt johtopäätökseni, ja nykyään hyppään vastaavassa tilanteessa alas satulasta ja ylitän suojatien jalankulkijana. Tämä siis pääkaupunkiseudulla.
Minun täytyy tässä kohtaa todeta, että ihan hirveän paljon en ymmärrä vastakkainasettelua pyöräilijä vastaan autoilija, siis poisluettuna isommat kylät, tai siis lähinnä Helsinki. Enkä tässä nyt tarkoita Velogia, enkä pääosaa tämän jutun kommentoijistakaan, vaan lähinnä niitä valtavia taistoja, mitä eri keskustelupalstoilla näkee ja Helsinkiinhän nuo kiistat tuntuvat pääsääntöisesti sijoittuvan. Näin pikkukaupungin liepeillä asuvana voin sanoa, että autoilijoiden kanssa minulla ei ole ollut koskaan mitään ongelmia. Tai no ehkä yksi: ovat pääsääntöisesti ylikohteliaita, eli vaikka selkeästi hyvissä ajoin himmaan tullessani suojatien ylitykseen, jossa minulla siis väistämisvelvollisuus, niin auto pysähtyy silti, pysäyttäen sen puolentusinaa perässään tulijaa myös, vaikka minä olisin pelkällä muutaman sekunnin himmauksella pääsyt sujuvasti tien yli, eikä autoletkan olisi turhaan tarvinut pysähtyä. Täysin turhaa polttoaineen kulutusta, sekä toki päästöjen lisäämistä myös. En siltikään koe pyöräilyä täysin ongelmattomaksi liikenneväylillä, mutta itselläni ne pahimmat ongelmat löytyy kyllä ihan sieltä kevyenliikenteenväyliltä, eli räjähdysmäisesti lisääntyneet koirankusettajat, jotka pitkällä narulla koiriaan kusettavat kevyenliikenteenväylillä ja usein vielä luurit päässä ja kännykkää tuijottaen. Toinen on pyöräteiden paikoin erittäin surkea kunto. Niinpä mieluummin kuljenkin väylillä jossa ei kevyenliikenteen väylää ole ja näin ollen saa huoletta ajella autojen kanssa tien reunassa. Mieluummin siis valitsen rekat, kuin koirien kusettajat.
Hyvät käytännön esimerkit. Täältä kulmakunnalta voi sanoa, että valistus ja tiedotus on tehnyt tehtävänsä. Yhä harvemmin tulee ongelmia tässä suhteessa.
Mikä vaaratilanne tuossa alussa punaisen auton kanssa tapahtui? Autoilijahan saattoi hyvinkin havaita Ripen ja ladun olevan muuten vapaa ehtiäkseen ajoissa alta pois. Kolmiohan ei ole pysähtymis- eikä odottamisvelvollisuus vaan väistää voi menemällä pois alta jos sen voi turvallisesti tehdä. Autokoulussa opetettiin väistämisvelvollisuuden rikkoutuvan jos etuajo-oikeutettu joutuu jarruttamaan. Tässä en nähnyt Ripen jarruttavan. Vaaratilanne olisi syntynyt jos autoilijalla ei olisikaan ollut latu vapaana vaan olisi joutunut pysähtymään suojatiellä täten aiheuttavan Ripelle tarpeen väistää.
@@VelogiOnko tuosta kokoajan vasemmalle kääntyneenä väitteestä todisteita vai onko vain syyllinen kunnes toisin todistetaan olettama? Todisteeksi kelpaa valaehtoinen silminnäkijähavainto. Asia kun ei videolta näy, niin väärinkäsitysten ehkäisemiseksi olisi ollut kiva joku "eikä pää edes yhtään kääntynyt vasemmalle" tyyppinen maininta videolla.
No ei tuossa vaaratilannetta aiheutunut, mutta ainekset siihen oli. Vauhtia on sen verran että pysähtyminen ennen suojatietä voi olla jo melkoisen hankalaa, ja kuljettajan pääkin jää oikein mukavasti pelkääjän puolen a-pilarin taakse piiloon eli kuski joutuu nähdäkseen sekä kääntämään päätään että liikuttamaan sitä nähdäkseen a-pilarin taakse. Vastaava tilanne hieman erilaisilla ajotuksilla on johtanut omalla kohdalla lukuisiin konkreettisiin vaaratilanteisiin joissa kolarin on estänyt onnistunut hätäjarrutus. Malliesimerkki konkreettisesta vaaratilanteesta tallentui keväällä kameralle ja löytyy kanavalta. Epäillä vaan sopiii että tälläinen tilanne klaarataan 1000 kertaa ongelmitta, ja jos kolahtaa niin pyöräilijää ei kauheasti lohduta se että autoilijan piti väistää
@velogi olkoon nyt kuljettaja vaikka kokonaan ilman päätä, niin olisiko mielestäsi punaisen auton pitänyt pysähtyä ja jäädä odottamaan että menet yli? Vaikka se ehti hyvin mennä ensin, etkä joutunut hidastamaan? Sen käsityksen videosta saa. Volvon kohdalla täysin eri tilanne. Jos molemmat olisitte jatkaneet, olisitte törmänneet.
Kiertoliittymässä pätee jo videolla esitetyt väistämisperiaatteet, mutta ne on harmillisesti todella vaarallisia kevyen liikenteen kulkijoille. En tiiä pitäisikö olla lähtökohtaisesti kaikki korotettuja, jotta autoilijalta häviäisi vauhtisokeus. Tässä taas kauppareissulta palatessa olisin jäänyt auton alle, ellen olisi jarruttanut.
Itseasiassa, kiertoliittymästä on määrätty erikseen, että poistuttaessa väistetään sekä jalankulkijoita että pyöräilijöitä. Se ei toki lohduta kun jää alle, joten itse odotan aina kunnes olen varma että auto pysähtyy. Harva autoilija on koskaan lukenut tieliikennelakia.
Olis pirun hyvä kun noi liikenne insinöörit osaisivat tuon liikenne säännöstön. Merkkejä puuttuu, on määrässä paikassa, ristiriitaisia. Liikennemerkeistä puuttuu merkki pyörätie päättyy, voi muuttua kävelytieksi tai vierekkäiset voi seuraavassa ristauksessa muuttua yhdistetyksikv tieksi jossa kävelijät menee sikin sokin ja pyöräilijät oikeaa reunaa kuten myös vastaantelija pyöräilijät. Olen törmännyt liikenne valoon joka koskee kv tietä jossa ei ole risteävää liikennettä (tosin kukaan ei pysähdy siihen pyörällä eikä jalan, hyvä sakotus paikka Palsternakalle). Sitten tiellä joka on kolmioin muuten merkattu etuajo-oikeutetuksi, mutta liittyvät kv tiet ovat normi liittymiä ei kolmiota, tuskin moni tietää väistää oikealta tulevaa pyöräilijää. Kun tie suunnitelmia tehdään niin ensin suunnitellaan moottoriajoneuvo liikenne ja viimeiseksi kv liikenne, johon tulee vaarallisia mutkia, näköesteitä, monttuja tunneliin, mäkiä sillalle, turhia tien ylityksiä tai alituksia tai paras on laittaa liikennevalot jossa pyyntö nappi polven korkuudella. Liikennevaloille on tunnistin autoille mutta harvoin pyöräilijöille. Väärin sijoitettuja liikennemerkkejä on tosi paljon ja poliisikin sakottaa väärien merkintöjen perusteella. Suojatien merkki voi tosiaan olla audoille tarkoitetun tien reunassa, siis oikakätisessä kv tiessä se koskee vain ajorataa. Katuun maalatut merkit ovat vain lisäinformaatio, n. 6kk lumi ne peittää. Kulkusuunnassa oikealla olevat merkit ja liikennevalot ovat velvoittavia, vasemmalla puolen opastavia tai tarkoitettu tien muulle osalle esim. autoille. Vielä pihasta hienon pensasaidan takaa tulijat tai pimeet ristaukse istutuksineen, auto tulee pyörätielle n.1,5m jotta näkee tuleeko ketään. tälläisiä liittymiä paljon ja kv tie yhdistetty siten että oikeata reunaa pitäisi pyöräillä.
Kaikki autoilijat ei katso oikealle esim. t-risteyksessä jos ne kääntyy oikealle,koska ne ei joudu ylittämään tien keskiviivaa. Ne siis katsovat vain vasemmalle ja eivätkä myös oikealle josta voi tulla se pyöräilijä tai jalankulkija.
Näin juuri tuossa videon alussa tapahtui. Tämä on jokin jäänne ajalta, jolloin ainoat väylät olivat keskenään risteäviä maanteitä. Melkoinen sokea piste.
Hyvä video. Melkeinpä vasta kolmannessa risteyksessä oli metsä/pusikot raivattu siten, että risteykseen lähestyvä autoilija näkee kevyen liikenteen väylän hyvissä ajoin. Vaikka toki kolmio ja varsinkin lisäkilpi pitäisi herätellä väistämään.
Just sopivasti video kun tänää paluumatkalla kotiin olin ylittämässä liikennevaloilla ohjattavan risteyksessä tietä. Oli pakko jarruttaa tien keskellä kun autoilia oli kääntymässä ja vasta viime hetkellä huomasi mut ja pysähtyi. Mietin sen tilanteen, et kumpi teki väärin siinä tilanteessa ja tää video tais selkeyttää asian, kiitos :)
Erittäin hyvä ja tärkeä video. Tilanne on usein juuri noin, että autoilija ei huomio kevyttä liikennettä tullessaan kolmion takaa. Itselläni on monesti tapana osoittaa kädellä kärkikolmion suuntaa kun tuntuu että autoilija ei meinaa noudattaa väistämisvelvollisuutta. Joka tapauksessa varovaisuutta näissä tilanteissa on hyvä noudattaa ja varautua siihen että toinen osapuoli ei sääntöjä noudata.
Itse kyllä hidastan noissa aina kun se auton massa on sellanen et kun alle jää niin ei lohduta kenen vika Eli ei kannata leikkiä heroa pyörällä :) Autoilijoille on autokortti joiden pitää tietää noi säännöt. Pyöräilijöiden osalta on hyvä tietää, mutta ei kolmiot auta eli kantsii varoa
Ehkäpä se tärkein vielä mitä autoilijat eivät tiedä: liikenneympyrästä poistuttaessa väistetään aina pyöräilijää. Tästä saa välillä vihaisia katseita autoilijoilta, kun eivät tunnu tietävän.
Tuolla on videoita aiheesta. Suuri osa on vain kanavan jäsenille, mutta on siellä muutama julkinenkin video: ru-vid.com/group/PLsDJucv3JYFVPwahe5758elP_4vc5s7Ag
Näitä sääntöjä on hyvä noudattaa. Joudun olemaan melko monessakin risteyksessä olemaan aika varuillaan kaikesta, joskus saatan näyttää käsimerkkiä autoille jottei ne aja mun päälle
Videon ensimmäistä esimerkkiä ei edes poliisit tiedä. Poliisi meinasi ajaa päälle mutta kerkesin jarruttamaan ja tein vielä asian heille selväksi. Ajoin pyörätielle pysähtyneen poliisin keulan edestä ja näytin heille kädellä kolmioita. Teki mieli jäädä jututtamaan poliiseja heidän virheestä. Eikä jäänyt ainoaksi kerraksi.
Tutut seudut Koskissa! Yksi semmonen joskus autoilijoilta unohtuva juttu on liikenneympyrien yhteydessä olevat suojatiet. Niissä pyörällä etuajo-oikeus: poistuvat autot kääntyvät ja sisään tulevilla kolmiot.
Monenmoista ongelmaa seuraa näistä väistämissäännöistä. Joskus autoilija ei väistä pyöräilijää vaikka pitäisi, joskus taas väistävät, vaikkei pitäisi. Sekä pyörän satulassa että auton ratissa on tullut nähtyä useita läheltä piti -tilanteita, joissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen suojatietä lahestyessään (siis keskellä jotain suoraa, kuten oli esimerkki tuossa videossakin) ja autoilija vetää sitten liinat kiinni ja meinaa saada takana ajavan auton peräänsä. Sanoisin melkein niin päin, että jos pyöräilijänä lähestyn suojatietä, jonka ylityksessä minä olen väistämisvelvollinen niin valtaosa autoilijoista väistää, vaikkei pitäisi. Ja runsaasti on sitten niitäkin, jossa autoilija ei väistä pyöräilijaa, vaikka tulee kolmion takaa tai kääntyy risteyksessä. Taannoin olin erittäin lähellä ajaa autolla pyöräilijän päälle. Ajoin taajamassa suoraa tietä, ja tien oikeassa laidassa oli kevyen liikenteen väylä, jossa ajoi pyöräilijä samaan suuntaan kuin minä. Keskellä suoraa tietä oli suojatie, jossa ei ollut mitään muita liikennemerkkejä kuin se suojatie Kevyen liikenteen väylä jatkui suojatien jälkeenkin siinä tien oikeassa laidassa. Siis selkeä tilanne, pyöräilijä väistää tuossa suojatiellä. No, se pyöräilijä lähestyi sitä suojatietä suunnilleen samaan aikaan kuin minä, ja ilman suuntamerkkiä, ilman taaksepäin katsomista tai mitään muuta merkkiä kääntymisaikeesta tempaisi äkkiä vasemmalle suojatielle suoraan minun eteen. Vaikka reagoin nopeasti oli auton automaattinen hätäjarrutus onneksi vielä nopeampi. Oli senteistä kiinni, etten ajanut päälle. Ei ollut sillä pyöräilijällä vähäisintäkään itsesuojeluvaistoa. Olisikohan tuo ollut kännissä, en tiedä.
Ekassa kohdassa osui korvaan maininta kolmion sijoittamisesta (0:45). Aina silloin tällöin törmää kuvatunkaltaisiin risteyksiin, jossa kolmio onkin pyörätien jälkeen. Siitä huolimatta kolmion "takaa" tuleva on väistämisvelvollinen, sillä "Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ***risteyksessä*** muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja." (Tieliikennelaki, merkki B5). Kuvassa pyörätie on selvästi osa tiealuetta ja sitä myöten myös risteystä. Jollen ihan väärin muista, tästä on ennakkotapauskin olemassa edellisen tieliikennelain ajalta, mutta koska pykälä ei varsinaisesti ole muuttunut tässä nykyisessäkään laissa, se pätee yhä.
@@jattikuukunen Väyläviraston tienpitäjien ohjeistukseksi tarkoitetussa "Liikennemerkkien käyttö maanteillä" -julkaisussa sanotaan näin: "Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit sijoitetaan pääsääntöisesti kohtaan, mistä merkin vaikutus alkaa." Eli siis pääsääntöisesti, mutta ei aina.
Se on vaan se itsesuojeluvaisto joka tekee itsensä varovaiseksi liikenteessä ja haluaa joustaa omista oikeuksista kun ei tiedä mitä toinen tekee tai ei tee. Itse kun harrastaa pyöräilyä niin tulee myös joustettua omista etuajo oikeuksista kun näkee että pyöräilijä on ylittämässä tietä vaikka ei tarvitsisi. Tulee asetettua itsensä samaan heikomman osapuolen tilanteeseen. Riippuu varmaankin ainakin osittain ihmisen luonteenpiirteestä minkälaisen liikennekäyttäytymisen omaa.
Hyvä peruspaketti. Melko monessa tilanteissa on mielestäni kuitenkin turvallisempaa, ja kaikille osapuolille selkeämpää ajaa siellä ajoradalla. Parempi näkyvyys, vähemmän erikoistilanteita ja kaikilla enemmän aikaa reagoida.
Kiitos videosta! Pyöräilijät vois kyllä opetella käyttään suuntamerkkiä (itseni mukaan lukien).. ja toinen on että aina ei ylittäessä ole pakko ajaa.. voi sen pyörän päältä poiskin tulla ja pysähtyä?!.. aikahan siinä kärsii.. mutta kun se maantie ei ole kilparata autoille.. eikä polkupyörille 🏁
Eipä tule itsekkään kovin paljon paljon pyörällä liikkeellä ollessani pidettyä oikeuksistani kiinni risteyksissä. Hengettömänä tai sähgynpohjalta on vaikea oikeuksiaan penätä. Autolla liikkuessani on ajattelu saman suuntainen eli en halua omalle tunnolleni pyöräilijän keilausta vaikka lain mukaan ehkä olisin oikeassa. Tosin en jää kyllä risteykseen sen suuremmin arpomaankaan, jos autoilija/pyöräilijä turhan takia selkeästi väistää. Määrätynlaisen riskintilanteen sekin aiheuttaa, kun kumpikin sitten päättää lähteä yhtä aikaa.
Pyöräilijälle laitettua, suojatietä ennen olevaa kolmiota olen ihmetellyt, että mitä se vaikuttaa? En ole keksinyt sille oikein mitään funktiota: jalankulkijaa se ei koske, ja pyöräilijä väistää kuitenkin, ainakin kaikissa tilanteissa joissa olen sellaisen nähnyt. Onko se vaan siis ”varmuuden vuoksi” kuten videossa näkyvässä esimerkissäkin, vai onko jokin case jossa se muuttaa jotain?
Kyllä itse ymmärrän ne juuri varmuuden vuoksi- merkkinä. Varsinaisen kärkikolmion - samoin kuin stop merkin - ideahan on, että ne tuntee muodosta kääntöpuoleltakin, jolloin se toinenkin osapuoli tietää, että vastapuoli on väistämisvelvollinen. Nuo pyörätien kolmiot ovat normaalia pienikokoisempia ja jäävät muilta piiloon esim. juuri sen pyörätien liikennemerkin kääntöpuolelle, joten niiden varaan ei voi mitään jättää.
@@Velogi Okei, iso kiitos vastauksesta, mä olinkin miettinyt tätä jo pitkään 😃 Ja tuo on kyllä totta, että ne jäävät helposti piiloon. Autoille ne näkyvät hyvin oikeastaan vain silloin, kun ne ovat omassa tolpassaan ja riittävän lähellä suojatietä.
@@Velogi Eivät muuten aina ole pienikokoisempia. Ihan omasta kotikylästäsikin löytyy myös normaalin kokoisia kolmioita kevyenliikenteen väylältä, tai on ainakin löytynyt. Nimittäin sairaalan uudemmassa risteyksessä on, tai on ainakin ollut ihan normaalin kokoiset kärkikolmiot kevyenliikenteenväylällä. Näkyy mapsissakin vuoden 2020 kuvassa.
Taitaa olla yleensä kaupungin liikennesunnitelusta vastaavan älynväläyksiä. Omassa kaupungissa infrasuunnittelija halusi kevyenliikenteen välylille suojateiden eteen hidastemakkarat, jotta pyöräilijät hidastaisivat vauhtia. Ihan sama oliko mäessä tai tasaisella. Tuo idea ei onneksi saanut kannatusta, joten päätettiin asentaa kärkikolmioita ennen suojateitä. Nämäkin on poistettu lähes kaikkialta, kun ovat ohjeiden vastaisia.
Nää on erittäin hyviä paikoissa jossa risteys on vaikea havaita ja autoilijalle ei ole osoitettu väistämisvelvollisuutta. Samaan tapaan kun monen liikekiinteistön parkkipaikalta poistuttaessa on kärkikolmio, vaikka pihalta tielle liityttäessä pitää muutenkin väistää. Omasta mielestä näitä saisi käyttää enemmänkin sellaisissa kohdissa missä isompi / vilkkaampi pyörätie ylittää ajoradan siten että pyöräilijä väistää
Kyllä nuita kolmioita sais olla useamman suojatien edessä että pyöräilijät osais väistää paremmin ja samalla autot ei väistelis turhaan. Yleisin vaaratilanne liikenteessä.
Onko väistämisvelvollisuus aina ensisijaisesti liikennemerkkiin sidonnainen? On paljon risteyksiä missä ei ole suojatiemaalauksia ollenkaan, mutta onko maalauksilla ratkaisevaa merkitystä..
Liikennemerkit ja väistämissäännöt (esim. oikealta tulija tasa-arvoisessa risteyksessä) pätevät aina. Maalaukset eivät yksin ratkaise mitään, ne ovat vain lisäinfoa.
@@Velogi Ok, huoltoasemalla tankkasin ja lähdin pihasta kohti päätien risteystä, siinä välissä on joku kävely-pyörätie, pyöräilijä viuhahti täysin puskista puskuria hipoen, nyt en vaan kattonut oliko se kolmion merkki ennen vai jälkeen pyörätien...
@@pekkavalkonen1973 Myös huoltoasemat ja pysäköintialueet luetaan.pihoiksi, joilta liikenteeseen liittyvä väistää aina. Merkin sijoittelulla tai sen puuttumisella ei ole vaikutusta.
mistä sais tollasen kellon joka ei pompsauta jokaista jalankulkijaa ojaan kun tulee kohdalle? vaikka kaukaakin sitä kilistelee, niin ensireaktio on pompata kuin jänöjussi tieltä pois.
Kun pyöräilijä lähestyy risteys/suojatietä auton kanssa samaan aikaan, lähtökohtaisesti pyöräilijän pitää väistää jos liikennemerkein ei muuta kerrota. Mutta kun pyöräilijä hyppää pyörän päältä pois kun näkee auton lähestyvän risteystä, hänestä tuleekin jalankulkija! Tavallinen tilanne, mitä tekee autoilija, mitä tekee jalankulkija/ pyöräilijä? Onko tässä tilanteessa syytä käyttää itsesuojeluvaistoa, jos sellainen on. Olen ymmärtänyt että liikenteessä ei ole aina tarkoituksenmukaista olla oikeassa, mielummin poissa sairaalasta.
Tieliikennelain mukaan: Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Eli samaa varovaisuutta noudattaen kuin tavallisesti jalankulkijana.
Kääntyvä ajoneuvo väistää risteävää liikennettä, jollei liikennemerkki toisin määrää. Olennaista on hahmottaa milloin ajoneuvo on kääntyvä. Kääntyväksi ajoneuvoksi katsotaan vasta sellainen, joka on jo aloittanut käännöksen - ennen sitä ajoneuvo on suoraan menevä.
Tarkoittaako tämä sitä, että videon ensimmäisissä esimerkeissä ilman autotien kolmiota/stop-merkkiä pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen vasemmalta tulevaan autoon nähden? Tämä on varmaan hämmentävin yksityiskohta pyöräilijän väistämissäännöissä, koska vasemmalta tuleva auto on kuitenkin juuri kääntymässä joka tapauksessa.
Jos videon ensimmäisestä esimerkistä poistettaisiin kärkikolmio, niin pyöräilijällä olisi ymmärtääkseni väistämisvelvollisuus, sillä vasemmalta tulevat autot ajavat tien suuntaisesti, kunnes kääntyminen voi alkaa vasta pyörätien jälkeen. Kevyen liikenteen väylä ei ole tarkoitettu nelipyöräisille moottoriajoneuvoille ja niinpä autoilija voi korkeintaan ryhmittäytyä hyvissä ajoin kääntymistä varten, tieliikennelain mukaisesti ja vaikka ennen risteävää liikennettä. Punaisella autolla ei ollut risteävää pyörätietä vasemmalla puolellaan, siis omaan ajosuuntaansa nähden, jota autoilijan tulisi kääntyvänä erikseen väistää. Luulen, että kääntyvän auton väistämissäännöllä tarkoitetaan nimenomaisesti juuri tällaista tilannetta. Vertaa tilannetta videossa, jossa auto ajaisikin pyöräilijää kohti ja kääntyy tämän eteen vasemmalle. Putkikameli on risteävää liikennettä (ei vastaantulevaa) ja auton tulee väistää Ristoa, vaikka kärkikolmiota ei autoilijalle erikseen olekaan. Koska kevyen liikenteen väylä on usein niin lähellä ajoväylää, kannattaa kärkikolmio sijoittaa kattamaan myös kevyt liikenne, ihan kaikkien turvallisuuden vuoksi. Uskon, että epäselviä tilanteita halutaan välttää liikennesuunnittelussa ja siksipä se kärkikolmio lisäkilpineen siinä risteyksessä on. Jos kevyen liikenteen väylä olisi 50 metrin tai 1000 metrin päässä risteyksestä, niin sitten tilanne on selkeä ilman kärkikolmiota. Vastaavasti vähemmän selkeä, jos etäisyys olisi vain 10 m. Autoilla liikutaan harvoin kääntymättä risteyksistä ja käy järkeen, että kääntyväksi ajoneuvoksi katsotaan vasta sellainen, joka on jo aloittanut käännöksen. Ilman määrittelyä, autoilijaa voisi pitää aina kääntyvänä ja siten pysyvästi väistämisvelvollisena suhteessa kaikkeen risteävään liikenteeseen (ellei väistämisvelvollisuutta olisi nimenomaisesti erikseen toisin osoitettu), sillä tämä kääntyy ennen pitkää joka tapauksessa. Oli se sitten T-risteys 1 km:n päässä, jossa ensimmäinen vastaantuleva pyörätien jatke on 500 m ennen kääntymistä tai sen jälkeen. Jollain pitää tehdä kääntymisestä ja siihen liittyvistä väistämissäännöistä riittävän yksiselitteistä. Vastaantulevan liikenteen väistämistä ei pidä sekoittaa kääntymisen aloitussääntöön. Harva näistä kaikista täysin tolkkua ottaa, etenkään silloin, kun on tilanne ns. päällä ja meinaa tehdä lähempää tuttavuutta muiden tiellä liikkujien kanssa, alla olevien pyörien lukumäärästä riippumatta. @@Eluass123
@@Eluass123 Jos ensimmäisessä esimerkissä ei olisi kolmiota, niin kyllä: pyöräilijän tulisi väistää vasemmalta tulevaa autoilijaa. Pyöräilijän tulisi väistää samaista autoilijaa myös vaikka itse lähestyisi risteystä vastakkaisesta suunnasta (tässä tapauksessa auto siis tulisi oikealta). Pyörätien suuntaiselta tieltä pyöräilijän eteen kääntyvät autoilijat sen sijaan väistävät pyöräilijää.
Entäs kun taajamassa on tasa-arvoinen risteys, jossa rinnalla kulkee kevyen liikenteenväylä. Tulee risteys ja oikealta tulevaa väistetään. Jos pyöräilijä ajaa ajoradalla ja on väistämisvelvollinen oikealta tulevalle, mutta yhtäkkiä ajaakin katukiven yli ajoradalle ja ajaa "pyötätien jatkeen" yli ja tulee kolari. Kuka on vastuussa? Auto joka tulee oikealta, sillä ei ole kolmiota, ainoastaan tasa-arvoinen risteys. Kevyenliikenteen suojatie on katkottu eli "pyörätien jatke" vaikka sitä ei merkillä osoiteta, kuka väistää, autoilija vai pyöräilijä?
Lain pykälästä en oo varma, mutta ainakin virkavallan nähnyt antavan noottia moisille puikkelehtijoille joten ei sitä ainakaan hyvällä katsota. Sama homma esim. moottoritiellä ajettaessa. Sielläkin saa sinivalosen auton perään jos kovin leikkii Räikköstä. Toisena huomautuksena vois miettiä kuinka kannattavaa sen pyöräilijän on alkaa pomppiin eri ajoratoja ristiin rastiin, kun ei muutkaan sitten tiedä mitä ollaan seuraavaksi tekemässä. Kyseessä vois olla jopa liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Kaupungissa yksi asia mietityttää minua: Onko merkitsemätön "kevyen liikenteen väylä" automaattisesti jalkakäytävä, jolloin pitää oletettavasti mennä ajoradalle? Ja voinko esim. talvella mennä huoletta ajoradalle, jos kevyen liikenteen väylää ei ole aurattu tai aurattu mua miellyttävällä tavalla (pari senttiä lunta käy raskaaksi polkea kapealla renkaalla)?
Väylä on jalkakäytävä vain, jos sen päässä on pelkkä kävelijän merkki. Vastaavasti pyörätiellä pitää olla pyörätien merkki. Jos on molemmat, se on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Ajoradan reunassa tai pientareella saa ajaa vaikka vieressä on pyörätie, jos se on turvallisempaa.
Laitetaas vielä mihin tämä kommentti perustui: Tässä laissa tarkoitetaan: 9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; 10) pyöräkaistalla polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, tiemerkinnöin osoitettua ajoradan pituussuuntaista osaa; 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;
@@Velogi Ajoradasta rakenteellisesti (siis esimerkiksi reunakivellä, tai viheralueella) erotettu tien osa on jalkakäytävä myös silloin jos siinä ei ole mitään merkkiä. Pyöräily täytyy sallia aina liikennemerkillä (joka tosin voi olla väylän oikealla tai vasemmalla puolella, tai vaikka keskellä väylää). Jos merkkiä ei ole, se on jalkakäytävä. Ja kun näiden merkkien olemassaoloa tai kuntoa ei juurikaan valvota (pl. ELY-keskukset jotka hoitavat hallinnoimansa tiet pääosin mallikkaasti), niin tämä aiheuttaa hyvinkin mielenkiintoisia tilanteita kun merkkejä kaatuu ja häviää mm. kolarien, lumiaurojen, ilkivallan ja myrskyjen mukana.
Itseä joskus hämää ainakin täällä pääkaupunkiseudulla "punaiset" pyörätiet tai vastaavat mitkä laskeutuu hetkeksi autotien tasalle. Sitten on pyörätien kuva asfaltissa ja autoilijoille punaiset valot. Olen pysähtynyt siinä niinkuin autoilijatkin, vaikka sitten vieressä taas kyllä näkyy vihreä valo millä voisi ylittää "normaalilla pyörätiellä". Ei tiedä kumpaa noudattaa ja jotkut menevät läpi ja osa jää odottamaan. En osaa oikein selittää tarkemmin.. Vältänkin kuin ruttoa näitä paikkoja kun minua ne ainakin hämää, sitten jos on ihan perus omakotitaloalue ja "autojen väistösäännöt" niin tuntuu luontevalta ja ei mitään ongelmaa.
Sellainen pyörätie, joka on autotien tasalla, on nimeltään pyöräkaista ja se on osa ajorataa. Ajoradalla noudatetaan autoilijoiden valoja, ellei pyöräilijöille ole omia valoja. Lisäksi tällaiset pyöräkaistat ovat aina yksisuuntaisia. Esim. Mechelininkadulla ja Nordenskiöldinkadulla näkee usein pyöräilijöitä, jotka eivät ilmeisesti tiedä, että Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne.
Kun kaikki pyöräilijät ajattelisivat samalla tavalla kuin sinä, yleensä pyöräilijät ovat omasta mielestä kuninkaita. Eivät väistä missään ketään, helvetinmoinen huuto ja keskarinnäyttö jos suojatietä polkevaa ei autoilija väistä. Kyllä tämä video pitäisi saada jokaisen pyöräilijän kaaliin.
Taitaa olla vaatimuksia nostettu. Nimittäin ainakin alkuun niitä tehtiin korottamattomiinkin suojateihin - yksi näkyy videollakin ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-ci4srmHPmH0.html&pp=gAQBiAQB
Sitten on myös risteyksiä (ainakin täällä Helsingissä), jossa on korotettu jalkakäytävä/pyörätie, mutta ei pyörätienjatkeen merkintöjä eikä väistämisvelvollisuudesta kertovia liikennemerkkejä. Näissä risteykseen tuleva ym. korotetun väylän ylittävä ajoneuvon kuljettaja väistää väylällä kulkevia. Esim. tämä: goo.gl/maps/sswpUgXQZNiP3zt38
@@nicobergstromtuossahan ei ole suojatietä ollenkaan, eli pyörätietä ylitettäessä väistetään samaan tapaan kuin jos pyörätien ylittäisi mistä tahansa muusta kohdasta vaikka pihalle tai pellolle ajaessa.
@@jattikuukunen Jep, tuo on ns. ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie. Tuntuu, ettei paikassa kaikille ole väistämissäännöt selviä. Mielestäni näissä soisi olevan väistämisvelvollisuudesta kertovat liikennemerkit. Korotetun rakenteen ja tiemerkintöjen lisäksi. Talven ja lumen tultua ei näistä välttämättä ole mitään näkyvissä.
hyvä ja opettavainen video. mutta pyöräilijän on hyvä olla aina jokatapauksessa valppaana ja valmis jarruttamaan, vaikka auto on väistämisvelvollinen, aina kuitenkin pyörä jää kakkoseksi kolarin sattuessa :)
Nykyinen tieliikennelakikin jo velvoittaa ennakoimaan. Mutta tuolla logiikalla henkilöautoilijankin pitäisi aina jarruttaa siltä varalta, että esim. panssaroitu ajoneuvo voi tulla kärkikolmion takaa kovaa kylkeen. Ei liikenne voi perustua siihen, että viis säännöistä - kevyempi väistää.
Se vaan on että, vaikka olis pyöräilijänä oikeassa niin kyllä se fillari vaan aika kakkoseksi jää kolaritilanteessa, sekään ei auta että itse tietää ne säännät jollei vastapuoli (autolija) tiedä. Kyllä mä annan tilaa autolle vaikka olisinkin väärässä, jos, siis vain jos musta tuntuu ettei se ole pysähtymässä.
On tärkeää, että tiedetään säännöt. Liikenteen tulee olla yhteispeliä jossa jokainen huomio toiset. Keskustelu siitä, kuka on oikeassa on hiukka väärä lähtökohta.
Muistaakseni tässä on periaate että molemmat jalat tulee olla samalla puolella pyörää (eli tosiaan seisot/kävelet jommallakummalla puolella pyörää) ja siinä vaiheessa muutut jalankulkijaksi.
@@j-prepo5444 Noin se on. Polkupyörää taluttava lasketaan jalankulkijaksi. Jos pyörä on reisien välissä, vaikka molemmat jalat olisivat maassa, niin sitä on silti edelleen ajoneuvon kuljettaja, eli pyöräilijä.
@@allutuppurainen3283 Ja virkavallalle vasta onkin. Toki heitä hämäsi autoilijoille annettu lisäkyltti "pyörätie" (suojatiemerkin alla), mutta kun tarpeeksikauan osoitin itselleni annettua kärkikolmiota, niin peukkunousi ja muutamanviikon jälkeen ko"pyörätiekyltti" oli kadonnut. Sen tarkoituksena kun oli varoittaa aidantakaa(Ei läpinäkyvä), mahdollisesti tulevasta pyöräilijästä. Siihen kun ei varmaan jostainsyystä voi pistää varoituskolmiota ajokortittomasta pyöräilijästä. Mutta joo tuon kolmion taakun jää niin edelleen autoilijat 99% pysähtyy kun seison yhdelläjalalla, odottaen vuoroani, pyöräillä yli.
On nuo sen verran hankalia sääntöjä, ettei niitä moni osaa ja silti ne pitäisi kyetä opettamaan lapsellekin. Helpointa olisi, jos säännöt olisivat, että auto tai pyöräilijä väistää aina. Suomalaiset päättäjät vaan tykkäävät tehdä sääntöjä
Niin itsekkään en ymmärrä miksi autoilijan pitää väistää vaikka fillaristi tulee melkeen 50km selän takaa ja jarruttamatta melken auton kylkeen? Autokuskilla on aivan tarpeeksi työtä katsellä jalankulkijat,risteävät ajoneuvot,liikennevalot. Fillaristi sen sijaan pitäisi? aja ahitaammin ja myös näkee ympärillee nkoska mitään koria ympärillä ei ole,myöskään liikoja risteyksikään ei enää nykysin ole kun on ali/ylikulku tunnelit ja sillat. Autoilijan on paljon helpompi antaa jalankulkijan mennä suojatiellä koska kulkija ei tule kovaa siihen,fillaristi tulee että vilaus käy,myös keli vaikuttaa jäinen tie niin siinä ei pysähdy auto eikä muukaan,jotenka ihan terve järki on hyväksi.
ELY-keskukset ja jotkut valaistuneet kaupungit laittavat näitä kolmioita vilkkaimpien pyöräväylien varrelle, paikkoihin joissa risteys voi olla hankala erottaa. Yleensähän isompaa tietä myötäilevällä pyörätiellä autoilijoille on risteyksissä osoitettu väistämisvelvollisuus. Omasta mielestä näiden kolmioiden asettelu tälläisiin paikkoihin on erittäin hyvä, tilannetta selkiyttävä ja turvallisuutta lisäävä asia. Tiemerkinnät kun kuluvat pois (ja niitä uusitaan varsin vaihtelevasti), ja suojatiemerkkiä on vaikea huomata kun se osoittaa 90 astetta eri suuntaan, ja ainut selkeä risteyksestä kertova muu asia saattaa risteyksen toisella puolella oleva pyörätien merkki (ellei sekin sitten ole pudonnut tai kaatunut vuosien saatossa, taikka jäänyt pystyttämättä)
mites toi risteys kohdassa 2:08 samallainen kuin ensimmäinen esimerkki ilman pyörätien lisä kilpeä niin pitääkö autoilijan väistää pyöräilevää pyöräilijää.
@@Velogi Tosin kyseisessä tapauksessahan kyseessä on pelkkä pihatie, joten siinä väistämisvelvollisuus on aina sieltä pihatieltä tulevalla, oli kolmiota tai ei.
@@Velogi Lisäkilpi laitetaan kärkikolmion alle ihan kaikkiin risteksiin, joissa on 2-suuntainen pyörätie, mutta tähän on seitsemän vuoden siirtymäaika eli neljä vuotta vielä jäljellä. (TLL 195 § 3 mom: siirtymäsäädökset)
Sehän on paradoksi toi suojatie polkupyörällä. Jos ajat ja väistät pysähtymällä autoilijaa, sinusta tulee jalankulkija ja autoilijan pitäisi väistää. 😂
Itse olen tämän ymmärtänyt niin että jos olet pyöräilijä ja pysähdyt ja laitat jalat maahan tasapainon pitämiseksi niin et ole jalankulkija vaan silti vielä pyöräilijä. Jos taas pysähdyt niin että pyörä on sivullasi ja olet kokonaan pyörän päältä pois niin olet kävelijä. Näillä säännöillä taidettiin joskus itselleni opettaa pyöräilyn sääntöjä mutta en ole sitten tietoinen mitenkä laki määrittelee asian.
Poliisit on sanonut että pitää selkeästi olla pois pyörän päältä, eikä hypätä pyörän selästä vauhdissa suojatien edessä niin kuin monet tekevät. Kun talutat pyörää, olet jalankulkija.
Pää ei käänny yhtään kun menet risteykseen, etkä kyllä hidastakkaan. Täytyy olla tosi urpo jos vetää pyörällä auton alle, siinä kun jää auttamatta kakkoseks. Autosta ei näe ihan yhtä hyvin kun pyörällä, niin luulis sen verran olla jotain sen kypärän alla että ei aja sinne risteykseen katsomatta ja hidastamatta.
Tietenkin varotaan pyöräilijänä niitä autoilijoita, jotka epäonnistuvat oman väistämisvelvollisuutensa noudattamisen suhteen. Liikenteessä liikkuu kutenkin sellaisia tienkäyttäjiä, joilla ei välttämättä ole taitoa tai kykyä havainnoida tilanteet tai eivät kenties edes tunne liikennesääntöjä tarpeeksi hyvin, kuten esim. lapset tai eri tavoin vammaiset ihmiset. Autoilijoilla on liikenteessä suuri vastuu suojaamattomia ihmisiä kohtaan.
