Elä Janne kuule huolehi omasta tuottavuudestas. Pidä sinä vaa hakkuujälki yhtä hyvänä ku se on nyt. Täälä Etelä-savossa on ihan tarpeeks noita 40 vuotta ajaneita hakkuujumalia kenen jäliltä kuiva kangaski näyttää kynnöspellon ja peräaukon risteytykseltä ja siltiki tekevät hitaammin hommia. 😅
Entisenä Metsätehon työnhutkijana on yllättävän mukava löytää tällaisia videoita. Tuota työtä katsoin aikaisemmin maan pinnan tasolta koneen takaa. Kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana kehitimme mm. Ponssen kanssa joukkokäsittelymenetelmän tällaiselle pieniläpimittaiselle puustolle. Onko se sinulle tuttua? Mittaus lienee edelleen ongelma? Jälkimittaustako ei voi käyttää?
Tämän näköistä on suunnilleen meilläkin. Enemmän kuusta ja koivua vaan mäntyjen seassa. Pieni alan niin ei kannata konetta kutsua. Jostain pitäisi koettaa löytää aikaa että saisi sahattua
Mulla muuten onkin muutama video missä on niitä kuvattu. ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-XM0fs40jJFI.html ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-NU3GVrHtqxE.html ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-C5BzIN2rvPc.html ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-AtIScXZzd3M.html
Moro! Olisi yks ehdotus että kun harvoin kuvaat taaksepäin, niin jos välillä kun oot edenny jonkun matkaa niin näyttäisit taakse ja näkis vähän mimmosta jälkeä jää. Olis hauska nährä!👍🏻
Hankala yhtälö metsänomistajalle, kun jotain pitäis tehdä vaikka on vähän laihanlaista puustoa. Kyllä kai tuo halvin tapa on silti tehdä motolla (versus Stihlillä)?
Tämän näköstä oli meilläkin ennen kuin pari talvea sitten lumi teki harvennusta. Nyt olis ehjänä säilyneissä paikoissa sitten tarvetta tehdä. Pinta-alat sen verran pieniä ja toisaalta paljon koivua seassa niin voi mennä hankinnaksi tai polttopuusavotaksi
Miten tuollainen risukko, jos tulee muutama tukki paksuinen ja laatuinen pölli niin teetkö ne tukiksi ja hakeeko joku oikeasti pois? Katselin täällä Turun suunnalla kun oli Mäntykasan vieressä pari koivutukkia ja nyt pari vuotta myöhemmin näkyvät edelleen olevan siellä 🤣
Ei taida olla mitään kauheen kallista tullut särettyä. Pari kertaa oon sähkölinjaa venyttänyt nosturilla niin että on yksi vaihe pudonnut sähköistä pois mutta en ole sähkölinjaa ikinä pudottanut ja yhden kerran kaadoin puun myrskyssä koneen katolle siinä särky vähän valoja ja hätäpoistumis ikkuna särky koneen sivulta samalla mutta ei ole vielä mitään hirveetä onnettomuutta sattunut. Varmaan noista on selvittu ihan parilla tonnilla ja onhan koneessa täyskasko vakuutus sitä en tiedä mitä kaikkea se kattaa.
Hyvä video taas kerran! Onko tästä lämpimästä talvesta joitain hyötyjä verrattuna lumiseen talveen. Ymmärsin että talvella maa ei upota ja juuret pysyvät paremmassa kunnossa
Niin siis maa ei upota, jos se on jäässä. Silloin voidaan tehdä harvennukset myös pehmeillä mailla. Nyt ei routaa ole yhtään, joten varsinkin kuusikoiden harvennukset voi jäädä tekemättä monin paikoin. Hankalaa aikaa tällainen talvi urakoitsijoille ja kuljettajille.
Jännä miten koneen kokoa jaksetaan aina kritisoida . Meilläpäin tuo on hyvin vaikea päättää että minkäkokoinen pitäisi olla. Riippuu väillä monesta asiasta. Minulla on myös sellainen 20000kg:n luokassa oleva moto ja sillä tehdään vähän kaikkea. Ensharvennuksesta päätehakkuuseen. Mutta pääasiassa harvennuksia. Maastot on välillä vähän vaativia, saattaa olla kivistä rinnettä tai pehmeikkö. Moni on minultakin kysynyt että eikö Sampo olis parempi. No varmaan siinä yhdessä palstassa missä on tasaista maata ja pientä oksatonta puuta. Edellinen kone oli vähän kevympi kun se oli 6-pyöräinen. Mutta siinä oli se ongelmana tuo pitkä perä mikä tarttui joka paikkaan kiinni. Pehmeällä se upposi herkemmin kun nykyinen joka on 8-pyöräinen. Pienissä koneissa on yleensä se 6,5-7 metrinen nosturi eli pakko tehdä ns. "haamu-uria" jotta sais ajourien etäisyydet kohdalle. Jos esim. pientä kuusikkoa tekee niin se tarkoittaa että kaikki risut haamu-uralta jäävät juuri siihen missä "ajokone" eli kuormatraktori ei aja. Haamu-uran kuuluu myös "piilottaa" puitten väliin eli sillä pikkukoneellakin pystyy tuhoamaan juuret. Hammu-urakoneetkin ovat nykyään 230cm leveitä eli on kuitenkin otettava lisää puita pois jotta kone mahtuu kulkemaan. Samalla on kuitenkin hakattava samankokoinen ajoura , kuten isommallakin motolla viereen koska ajokoneet ovat harvoin kapeampia kuin 270cm. Isompaan harvesteriin saa jopa 11-12 metrisen nosturin eli haamu-uria ei tarvitse tehdä. Minulla ongelma tulee siinä että se on yleensä minun "nakki" tehdä joku pieni ala ylispuita pois samalla kun käydään jossain harventamassa. On täällä kylillä myös päätehakkuuketjuja mutta nehän eivät siirrä koneitaan johonkin vain hakatakseen puoli hehtaaria ylispuita. Joten se on jotenkin pystyttävä tekemään harvennuskoneella. Moottorisahamiehiä ei oteta paikalle vasta kun tilanne todellla vaatii sen. Ne on liian kalliita. Eli ratkaisu on sitten "yleiskone" Ja ihan ookoo silläkin pärjää kunhan on hommia normaalisti. Tämä talvi on tosin ollut yks huonoimpia mitä olen nähnyt mun 15 vuoden uran aikana.
Tääkin on vähä silleen kakspiippunen juttu, enkä siis moiti mitenkään varsinkaan Jannen työnjälkeä, sehän on parasta mahdollista mitä koneella voi tehdä. Mutta näissä asioissa on minusta paljon sellaisia asioita mitkä on vain päätetty, että esimerkiksi hyvän hakkujäljen täytyy olla niin, että ajourat on 20m välein, aivan hyvinhän se voisi olla päätetty vaikka 15m tai 30m ja sitten pitäisi koneet mukautua sen mukaan, eli ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa mielestäni olemassa. Sitten toinen asia mitä olen itse mielessäni ajatellut, että kun puhutaan, että pienelläkin koneella on pakko tehdä ikäänkuin "iso" ajoura 12-15m välein, niin nään itse asian toisin. Jos ajatellaan, että tuollaisella n.6-10tonnin painoisella ja ~7m nosturilla oleva kone on tänäpäivänä n.1,95-2,3m leveä joka on siis vain harvennuskone jolla kaatuu maksimissaan 41cm paksu puu, niin jos harvennetaan keskimäärin 1000runkoa hehtaarille jäävää enskaa, niin puuthan ovat silloin tasavälein 3,5m välein toisistaan, eli silloinhan kyseiset koneet mahtuvat kulkemaan ”jokapaikassa” riippumatta siitä onko siellä erillistä uraa vai ei, kun kokometsä on silloin ajokelpoinen teoriassa. Myöskin se, että kun paljon puhutaan, että jos tälläisellä koneella on tehty enska, niin jako ei käy sitten tarvittaessa isommalle koneelle, niin sekään ei pidä paikkaansa, kun se iso konehan hakkaa sen uran sitten mihin haluaa, koska pienenkoneen urat ei muuta puuston tiheyttä suuntaan eikä toiseen, vaan puuta on lähes yhtätiheässä läpi koko metsän, iso kone vain ottaa sitten motteja huomattavasti enemmän kun tulee ja tekee itselleen urat. Sitten kun paljon puhutaan myös niistä pintapaineista, niin sekin on vain osatotuus, kun jos maaperä on huonostikantavaa, niin siinä ei vain yksinkertaisesti auta vaikka sillä isolla koneella olisi pieni pintapaine vaan kokonaismassa ratkaisee, jotta asian ymmärtää helpoiten niin asiaa voi miettiä niin, että lähdetään pinta paineiltaan samanlaisilla koneilla ajamaan jäälle, monella koneella on pienempi pintapaine neliösenttiäkohden, kun ihmisellä on, mutta en silti lähtisi 30tonnisella koneella 5cm jäälle vaikka omaakin pienemmän pintapaineen, sama fysiikanlaki toimii myös metsässä. Ja vielä, ennenkun kukaan asiaan kommmentoi, niin kyllä, tälläiset pienet koneet ovat nimenomaan harvennuskoneita, ei ole tarkoituskaan lähteä aukolle, tai repimään niitä maahan jäätyneitä motin kuusia metrin hangessa, sitävarten on isot koneet.
Kyllä ja itse motonkuljettajana tuntuu että taas tulee vaan tehtyä kiusaa ajomiehille kun on sellaista maata että moton alla kestää mutta melko varmasti ajokonetta ei joka kohdalta kestä.
Ensin mätästetään ja sitten istutetaan sitten taimikko perataan sitten tehdään lopullinen taimikko eli raivataan.Jos on rehevä alue niin raivataan ennen ensiharvennusta silloin voidaan puhua kunnollisesta ensiharvenuksen laadusta näin minä tein pomona oli huippu metsätalous insinööri Motomiehiltä tuli yleensä kiitosta heillä oli helpompi tehdä työnsä.
Jaksan aina ihmetellä miten ensiharvennusta tehdään järeällä harvesterilla, eikä esim, Sampo-Rosenlewilla, mutta kai tässä joku taloudellinen laajempi kokonaiskuvio on.
Kai ne selittää sitä pidemmällä puomilla ja enempi renkaita pehmeällä maalla mut toisaalta pienempi kone painaakin vähemmän. Sit ei monen kannata pitää kun isoa motoa niin saa yhdellä tehtyä kaikki hommat. Mieluiten pienemmät ensiharvennukset tekee itse tai sitten raivaa taimikon tarpeeks harvaks ja siirtää ensiharvennusta myöhäsemmäks niin on kuutioita enemmän.
Mitä mieltä oot oiskohan noita harvennuksia parempi tehä vaikka traktori kalustolla ku ovat pienempiä ja kevyempiä ja kumminkin saa niihinkin jotain 10m puomia?
No mitäs metsäkoneella sitten tehtäisiin kun ajallisesti harvennusta kumminkin tehdään enemmän kuin aukkoa ja parempaa tienestiä harvennuksen teko on kuin aukon teko.
@@JanneSeppänen Hmm, eli, hakkaatteko mille virmalle, että paremmin maksavat harvennuksilta? Eikös moton ja ajukoneen tienestit oo täysin mottiriippuvaisia? Miten tuolloin harvennuksilta maksettais paremmin, kuin avolta?
Hyvännänkönen männikkö on 50litranen ons se joku 10.'12cm rintakorkeus. Tuota oon itsekkintehnyt ja energiahakkuu tohon voi olla ehk järkevämpää mut muun kuvion kanssa on hyvä saada kuvio kasvukuntoon.
Kun mainitsit, että teidän iäkkäin kone tuo, niin onko karkeesti minkä ikäinen ja paljonko tunteja? Käyttötuntimittarit noissa vissiin on... Ja toinen metsäalan ummikolta tyhmä kysymys, kun joka videolla on puhetta motomiehistä ja motosta, niin mikä se moto tarkalleen ottaen on?
Tunteja en muista. Mainitaan kylläkin jossain kuukauden pari vanhassa videossa vuosimalli ja tunnit. Moto on tuo kaatokone, mikä videoilla pyörii. Sit on tietenkin ajokone
@@esamaatta734 Emt, mut ainaki meilläpäin sitä on sanottu myös monitoimikoneeksi (eli moto), kaataa, karsii, katkoo ja lajittelee vielä eri kasoihin ja saahan siitä vielä raportinkin, ni onhan tuossa jo aika monta tointa...?
Jos maanomistajalla olis joutavaa aikaa, niin tuommonen palsta hankintana tulis hyötyliikuntaa samalla... raivaus-sahalla rimpulat maahan.. moottorisahalla harvennus ja mönkijällä pois.. paitsi jos palsta on iso
Metsä sijoittajan maata jolla oikeasti on paljon metsää eli ei varmasti itse pysty kaikkia hoitamaan. Mutta ei kyllä monet pienien alueiden metsän omistajatkaan enää kerkeä hoitamaan kun on palkkatyössä ja saattaa olla matkaakin sinne palstalle jos on vaikka perintönä jäänyt.
Eikun se oli tämä ergo ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-pItuzN5ZLFc.html ja siihen tuli uusi 8-pyöränen Ergo active framella H7 kouralla noin vuosi sitten.
Olet kehittyny tossa puhumisessa kun kahtoo niitä ekaa videoo nii hyvin olet selostanu mitä teet ja saat sanoa säänöt vähän hankaloittaa varmaan puhumista kun et saa sanoa tavara lajeja
Kyllä saa välillä klaustrofobisen että "elefantti posliinikaupassa" -olon, kun olet tuolla ensiharvennuskohteessa. Ps. tuliko tuohon telien välissä olevaan mäntyyn 24:10 pintarikko?
Kyllä siihen pieni naarmu jäi. En usko että haittaa mitään kun ei mänty yleensä lahoa tuollaisesta ja se pieni koro mikä siihen tulee jää tukin latvalieriön ulkopuolelle niin voi varmasti tehdä tukin tulevaisuudessa tuosta puusta. Tietysti jos joku käy tekemässä tarkastuksen tuohon savottaa niin varmaan kolhituksi puuksi. No aina niitä joitakin kolhuja tulee sille ei oikein mahda mitään.
Itse metsänomistajana arvostan tietysti tuota "ilmaista" raivausta. Kyllä paljon antaa painoarvoa työn lopputulos. Pidä vaan tuo linja, huono kello kauas kantaa jne...motomiehellä tosiaan iso vastuu ja palkka pitäisi olla kyllä sen mukainen.
Tällä videolla ei tullut tuota sorvi lajia ollenkaan eikä tainnut tulla muuta kuin kuitua. Mitä tuo sorvi laatu oikein on, mitat ja mitä siitä tehdään? Mihin hinta luokkaan sorvi asettuu verrattuna kuituun ja tukkiin
Meillä on täällä etelä-savossa tuo UPM Pelloksen vaneritehdas tuossa ihan lähellä joka vetää meidän järeät kuusi tukit ja mittoja sinne menee tällähetkellä 40,49,52,56 52 saa tehdä latva 22cm ja max tyvi 75cm, 56 latva 22cm max tyvi 55cm ja 40 ja 49 latva 18cm (paitsi 40 tyvi pölli täytyy täyttää 20cm latvasta) max tyvi 55cm. Ja yli 22cm (joskus jopa 18cm) paksun sorvin hinta on 2-4 euroa parempi kuin normaali kuusi tukin mutta tämä on sellais eläväistä alaa tämä hinta puoli että se voi muuttua aina milloin vain. Ja laatu asioita en saa kertoa vaan ne tulee paperilla myyjälle kaupan yhteydessä ja kerroin ehkä vähän jo muutenkin tässä liikaa tästä sorvista.
@@JanneSeppänen Kiitoksia selvennyksestä. Kyllä siinä olis pää pyörällä jos ei olisi konetta avittamassa valinnoissa vaikka kuskihan se päättää loppupeleissä minkä laista tehdään. Tokihan tehdas asettaa omat tavoitteeet puulle. Jatka vaan Janne tuota puheen hopinää ja kysymyksiin vastailua videoilla, ei mykkää videota jaksa katella.
Jos sais tuo mekaaninen metsäteollisuus sovun aikaseks ja nuo sahat lähtis pyörii ni ehkä vähä jeesais. Mut huhujen mukaa ei sahatavara markkina oikee vedä😒
@@e-videos jep perjantaina tuli tieto ettei kohteita ole.Kesäkohteille ei anneta mennä ja talvikohteet ei kanna.Eli vois sanoa ettei puulle ole tarvetta.
Mikkelin alueella hakkailen ja tässä kouran rasvaus video ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-z6VGVVawrI0.html Palkka on mulla urakkapalkka ja se vaihtelee 3500-5500 € välillä kuukaudessa ihan riippuen miten kiirettä on ja miten paljon viitsii itse olla metsässä ja tietenkin että miten hyvää leimikkoa on ollut hakkuussa ja miten hyvin on kone toiminut.
Ongelma on just se että ammattikoulusta valmistunut ei ole vielä ammattilainen (paitsi tosi harvat) näihin hommiin ja kun koneet maksaa paljon ja tulosta pitäisi tulla niin valmistuneet eivät tahdo löytää työpaikkaa kun yritykset ei tahdo ottaa sellaisia töihin joita pitää vielä niin sanotusti opettaa 2 vuotta. Ja kyllähän se on niin että jos koulun penkiltä otetaan vasta valmistunut ajamaan motoa ja sitten se ei vielä oikein osaa tukkia jakaa oikein ja joku savotta menee vaikka niin että tukkia pitäisi tulla 85% ja sitä ei tulekkaan väärin apteerauksen vuoksi kuin 70% ja maanomistajalle tulee äkkiä 10000 euroa tappiota niin kaikki varmaan tietää millanen meteli siitä syntyy ja millanen maine urakoitsijalle tai sitten toisin päin että raakkia tulee hirveesti ja urakanantaja lopettaa yhteistyön niin ei hyvä. Jos hommat osaa niin varmasti löytyy töitä.
Kiinnostas tietää kansan kielellä selostettuna jostain päätehakkuu leimikosta nuo katkontaan liittyvät matriisitiedot mitoista yms asioista. Varmaankin metsänomistajia kiinnostaa lukea noita listoja mutta välttämättä ei avaudu ihan kaikki asiat. Hyvin koura taas liikkui👍
Ilman kouraa 4 metriä kaukaa 4205kg ja puomi suorana 10 metristä 1560kg ja nämä tiedot on otettu ohjekirjasta ja koura painaa noin 1250kg niin sen paino on vähennettävä noista.
Mitä ite pääsin pariksi kuukaudeksi hakkaan scorpionilla olihan se mukava haaste mutta ainakin viellä ajokonemiehenä pysyn hattua nostan niille jokka moton hommat osaavat :D
Joo niin yritinkin ja puhelimella nauhotin ja sitten sinne ei ollut tullut kuin vähän pihinää ja välillä sai pari sanaa selvää. Tunnin tarinoin tyytyväisenä kotona videoo katsellessa ja kaikki oli turhaa voi kettu että turhautti.
Noita tikkuja tehdessä ei isot koneet tienaa, jos ei ole tuntiveloitus. Jossakin vaiheessa tulee raja vastaan, että kannattaisi kaataa poistettavat maahan raivaussahalla ja tulla koneen kanssa uudestaan 10-20 vuoden päästä.
Miksi ei ole huippu ajomiehiä . ? No nehän on motokuskina.hehhee.. Asiaa puhut,moni sanoi ennen että on se helppoa hakata mehtää nykyaikana,onhan se sen aikaa jos katotaan 10 minuuttia. Tuli nähtyä tuo koko motojen kehitys vuodesta80 vuoteen 2008 ja sitten alan vaihto.
Entisenä Metsätehon työnhutkijana on yllättävän mukava löytää tällaisia videoita. Tuota työtä katsoin aikaisemmin maan pinnan tasolta koneen takaa. Kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana kehitimme mm. Ponssen kanssa joukkokäsittelymenetelmän tällaiselle pieniläpimittaiselle puustolle. Onko se sinulle tuttua? Mittaus lienee edelleen ongelma? Jälkimittaustako ei voi käyttää? Tuli vahingossa tyttäreni nimimerkillä tuo edellinen kommentti.
Kyllä sitä joukkokäsittelyä tuli joskus 8-vuotta sitten tehtyä h7 kouralla ja olihan siinä omat haasteensa. Mittaus tosiaan aika hankala. Ja ajoin myös fixterin protokonetta ja olihan sekin aikamoista hommaa. Kyllä minusta kannattaa tehdä ensiharvennus motolla kunhan se on yli 60 litraa keskijäreydeltään ja sitä ennen sahahommina eikä tehtäisiin isolla koneella nuoren etsiä hoito juttuja.
On vieläkin jonkin verran joukkokäsittelysavotoita eri firmalla vaan ja ajokoneen vaakalla mittaus. Minun mielestä harvassa ne kohteet missä oikeasti nopeuttaa tekoa.
