Kiitos jälleen erittäin informatiivisesta ja ymmärrettävästi toteutetusta tietopläjäyksestä! On kiva saada näitä tavallisen työmatkapyöräilijän arkeen vaikuttavien asioiden esittelyjä. 👍
1x10 vaihteisessa sähkö fatbikesa oli aluksi liian tiheät välitykset. Vaihdoin 32 eturattaan 44 piikkiseen, niin nyt on hyvä. Tosin tuolla ajetaan vain talvisin pelkästään työväliä. Toinen asia mikä ihmetyttää on kaupunki/retki sähköpyörien liian tiheät välitykset. Takapakan suurin lehti on aivan tolkuttoman kokoinen, jota tuskin kukaan tarvitsee kyseisissä pyörissä mihinkään. Yleensäkin tuo 11 vaidetta kaupunki/retki sähköpyörässä on aivan liikaa, koska niitä suurimpia lehtiä ei tarvitse mihinkään. Enintään 8 vaiihdetta olisi riittävä, myös voimansiirto kestäisi paremmin.
Ostin muutama vuosi sitten maastopyörän jossa oli 1x11 vaihteet 32t eturatas ja 11-51 takapakka. En tykännyt siitä yhtään kun suorilla ja varsinkin alamäissä ei ollut ollenkaan riittävän isoja välityksiä. Päivitin koko voimansiirron 1x12 ja vaihtamalla 36t eturattaaseen ja 10-52 takapakkaan ja samalla paremmat kiekot ja vaihteet ja myin vanhat pois. En ole yhtä lahjakas laskuissa mutta perstuntumalla ja pienellä googlettelulla sanoisin että vastaa noin kuin olisi tullut 2 isompaa vaihdetta ja 1 pienin vaihde lähtenyt. Tuon 10 ja 11 pienimmän rattaan ero on kuitenkin yllättävän suuri. Haluaisin vaihtaa vielä isomman eturattaan mutta ei mahdu runkoon.
Kiitos videosta 👍 Kadenssista / kammenpituuksista vois videon tehdä.. Yleensä puhutaan että maantiepyöräilyssä pysytään 90-110 rpm.. mää oon ruvennu kattoon että mitä korkeemmalla tasolla pyöräillään sitä matalampia kadenssit on.. onko tää mun kuvitteluani.. pääjoukkossa sen ei pitäsi keskimääräsesti olla 90 rpm.. niin suuri osa ajasta ajetaan jalka suorana..
Olisikohan jollain jossain dinglespeedissä (eli "kahden välityksen sinkula," jossa tosin joutuu siirtämään ketjua manuaalisesti) 40 ja 42 kun sitten vielä vastaavasti takapäässä olisi kahden piikin ero, niin huomattava erotus siitä jo tulee.
Aikoinaan oli mulla 29-tuumaisessa maasturissa edessä 33 ja 36 sekä takana 19 ja 16. 33/19 oli hyvä metsässä ja 36/16 tiellä. Vähän työlästä ja hidasta oli vaihtaminen kesken lenkin vaikka olikin pikalinkkunapa. Nykyosilla tuo kolmen hampaan ero on vähän ongelmallinen kun tuppaa eturattaat olla järjestään narrow-wide-mallisia, joissa parittomat hammasmäärät mahdottomia.
Jos välityssuhde ratkaisee sen, kuinka kovaa pyörällä pääsee, niin miksiköhän kilpapyöräilijöillä ei ole käytössään olennaisesti suurempia välityksiä kuin tavallisissa monivaihteisissa pyörissä? Monet käyttävät samanlaisia välityksiä kuin kilpapyöräilijät, mutta vauhti on ehkä vain kolmasosa. Sitten, kun tulee ylämäki, yriteään vääntää väkisin, ja vaihdetaan pienemmälle vasta, kun vauhti on melkein kokonaan tyssännyt. Tuommoista säälittävän näköistä punnertamista näkee ihan liikaa. Itse vaihdan pienemmälle heti, kun tuntuu vähän raskaalta. Se kannattaa tehdä jo polvien säästämiseksi, vaikka jaloissani toki riittäisi "vääntöä" polkea suuremmallakin vaihteella. Ja pyöräkin rasittuu vähemmän. Muistan, miten kouluaikoina raskastekoinen kaverini sotki aina ylämäet seisaaltaan suurella vaihteella, kunnes lopulta poljinkampi katkesi. Minulla on muuten aina ollut sellaisia pyöriä, joita ei alamäessä tarvitse polkea. Vauhti nousee ihan itsestään niin, että joskus rullaan ohi polkevasta maastopyöräilijästä. Mitenkä se on mahdollista?
Maastopyöräilijällä varmaan tuossa tilanteessa olennaisesti enemmän vierintävastusta. Miksei myös vähemmän painoa taistelemassa ilmanvastusta vasten, mutta mutulla tämä on huonompi selitys.
Itse testaillut erillaisia välityksiä ihan mielenkiinnosta. Pääasiassa ajelen melko tasaisella maantiellä. Eikä täälä pohjoispohjamaalla isoja mäkiä olekkaan. Ja nykyiset välitykset on edessä 36/46 ja takapakka 11 lehtinen 11/23 t. Nämä olen todennut ainaski minulle sopivaksi..mitäs teillä muilla maantiekiijillä on välitykset.
Teoriassa siis nopeus nousee 1-2kmh, jos vaan jaloissa pysyy sama kierrosnopeus. Käytännössä tämä saattaa pitää etenemisvauhdin samana, koska jaloissa tuskin voima hirveästi muuttuu rattaan mukana. Mutta itse huomasin aikoinaan että ei oikein löytänyt hyvää ajovaihdetta 2+4 ja 2+5 rattaiden väliltä mukavassa körötelyajossa, eli pieni korjaus vaihdeväliin saattaisi auttaa tälläiseen jos kokoajan joutuu ratasta vaihteleen kun ei tiedä kumpi on parempi ajaa missäkin.
Sama periaate, mutta napavaihteen "piikkiluku" vain on rakennettu sen sisäisin mekanismein. Kolmivaihteisessa Nexus:ssa välityssuhde on 0,733 - 1,364. Kakkosvaihteella välitys on 1:1.
Noilla laskureilla on todella helppo demonstroida miksi 11- ja 12s pakoissa ei ole MITÄÄN järkeä verrattuna 10s pakkaan maastopyörässä. Sen yhden tai kahden rattaan lisääminen väliin jota ei käytetä koskaan tuo hintaan roiman korotuksen. Pieni laskurilla pyörittely todistaa kiistattomasti sen että kyseessä on pyöräteollisuuden luoma muoti jota lampaat seuraavat kuola valuen. Itse olen vaihtanut kaikkiin maastopyöriin 34 piikkisen eturattaan. Se vähentää vaihtotarvetta olennaisesti eikä tarvitse pompottaa jatkuvasti kolmea pykälää kerralla. 30- ja 32s eturattaat ovat jostain syystä se vakio mitä kaikki käyttää maastopyörissä. Varmaan sama muotijuttu kyseessä?
Syy on niinkin yksinkertainen että kaipaa kevyttä välitystä esim. todella jyrkkään nousuun jossa juuria ja kiviä, jossa pidon menettämisen takia ei voi polkea seisaalta. Sulla on vissiin rautaisempi kunto ja jalat kuin valtaosalla, onnittelut siitä!
Totta toinen puoli - moni asia ajetaan sisään tekemällä kaikki uudet pyörät uusimmilla osilla. Toisaalta käyttäjäkuntakin on kirjavaa ja ajotyylit ja tottumukset sen mukaisesti.
Etenemän voi mitata mittanauhalla. Haluttu välitys päälle kampi alas. Työnnä pyörää taaksepäin, kun kampi on taas alhaalla voit mitata etenemän jos muistit merkata maahan aloittaessa missä kohdin kampi oli ennen taaksepäin työntämistä. Toki tämä on ilman kuormaa, eli ei huomio renkaan painumaa.
Painuman vaikutus lienee olematon, kehän pituus ei käytännössä muutu mitenkään. Vertaa vaikka moottorikelkan tai panssarivaunun telaan, muoto muuttuu, mutta telan pituus on aina sama. Ja jos pelkkää venttiilin kohtaa tuijottaa, niin rengashan pysähtyy joka kierroksella nopeudesta riippumatta.😂
@@Velogi Vähän edelleen epäilen, 10000km:lla 100km heittoa? Jokainen kehän piste käy kuitenkin maassa, oli muoto mikä tahansa. Ainoa muutos on, että renkaan litistyessä kumi puristuu kehän suunnassa, joten se kohta renkaasta(/kehästä) hieman lyhenee. Teoria on teoriaa, tuskin mitään käytännön merkitystä kuitenkaan.
Kuten sanottu - mikä kenellekin on merkittävä. Jos mä ajan satasen lenkin, niin haluan että mittariin tulee satanen eikä 99,5 km. Nykyään onneksi mittari itse kalibroi itsensä vallitsevan rangaspaineen ja kehänmitan mukaan.
@@Velogi Mitä ajattelet teoriastani, että renkaan pyöriessä kehän jokainen piste käy maassa joka kierroksella, joten kehän pituus ei muutu muodon muuttuessa?
