Heinjoen kunta sijaitsi Karjalankannaksen pohjoisosassa, Viipurin maalaiskunnan itäpuolella. Heinjoen kunta aloitti toimintansa vuonna 1869, se kuului aiemmin Muolaan kirkkopitäjään. Heinjoen nimi lienee perua samannimiselle joelle, joka laski pitäjän läpi Vuoksen vesistöön. Heinjoen naapurikuntia olivat Viipurin maalaiskunnan lisäksi Antrean, Äyräpään, Muolaan ja Kuolemajärven kunnat. Käydessämme Karjalan kannaksella ajelimme Äyräpäästä Heinjoelle. Alueen maasto oli Äyräpään läheisyydessä havupuuvaltaista ja saavuttuamme Heinjoen keskustaan metsät muuttuivat sekametsäksi. Pitäjän pinta-ala oli ennen talvisotaa 342 km2, josta peltoa oli 22 %. Kunnan asukasluku vuoden 1939 väestönlaskennassa oli 3 670 henkeä. Kunnan pääelinkeinona olivat maa- ja metsätalous. Teollisia työpaikkoja oli vähän ja ne olivat pääasiassa kotitarvemyllyjä ja sahoja. Heinjoen kyliä olivat Heikurila, Hevossaari, Koprala, Kämärä, Kääntymä, Kurvila, Lahdenperä, Pienpero, Pihkala, Pirilä, Pilppula, Ristseppälä, Rättölä, Savastila, Tuokkala ja Vamppala, joka toimi kirkonkylänä. Koulupiirejä Heinjoella oli kahdeksan. Kirkonkylään rakennettiin ensimmäinen koulu jo vuonna 1874 ja viimeinen koulu valmistui juuri ennen talvisotaa kirkon läheisyyteen. Viimeisin koulurakennus on vielä asuinkäytössä.
Talvisodassa Heinjoelta suomalaiset poistuivat vasta maaliskuun aikana. Jatkosodan loppuvaiheessa Heinjoella käytiin puolustustaisteluja ja sotien aikana Heinjoella kaatui noin 850 suomalaista. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#Heinjoki
#Äyräpää
#vuoksi
#Vuosalmi
#Vuoksela
#Valkjärvi
#Muolaa
#viipuri
#Viipurinmaalaiskunta
#Karjalankannas
#Kannas
#Pölläkkälä
#Paakkola
#ilomantsi
#Torjuntavoitto
#1944
#Tali
#Ihantala
#Jatkosota
#Talvisota
#Jalkaväkirykmentti7
#
17 ноя 2022