On vähä alimitoitettuja noi pikku tumpit nyky traktoreille, sais olla paksummalla akselilla ja reiällä toi kertoja vaihde. Saattaa isossa traktorissa mennä tuon kertojan / lingon akselin läpi pitkästi yli 1000 newttonia ja voima on kokoajan sellaista hakkaavaa. Tuo kertoja on tuettu vain toisesta päästä, eli koko vääntö mitä traktori vääntää, käännättää lingon tumppia sivulle päin. Eli kertoja pitäis olla molemmista päistä tuettu, niin lingon akselille tulisi vain pelkkä pyöritys vääntö eikä sivu vääntöä. Tuo keskitys holkki oli hyvin keksitty. 👍
Minä pyöritän jyrsintä jossa mitattu teho 250hv ja 1000nm koneessa olevalla traktorilla ja normi tumppi. Sammunut kymmeniä kertoja kun epähuomiossa kantoon ajanut liian lujaa ja tumppi vain kestää.
Uv valo suodattimia on ollu jo muinoin sähkökäyttösissä ulkoporeammeissa. Voithan sä ottaa vesinäytteen ennen ja jälkeen uv suodattimen, niin näkee onko juomakelposta. Positiivistahan se on et mökille tulis juomakelponen vesi.
UV-valo tappaa järvivedestä mikrobit, mutta ei se silti tee siitä juomakelpoista. Järvivedessä on humusta, joka ei uv:lla lähde pois ja se on vaikea saada muutenkaan pois vedestä. Konstit on kyllä olemassa, mutta ne eivät ole kotitalouksien saavutettavissa hinnaltaan, mikäli halutaan enemmän vettä käyttöön. Pieniä tarpeita varten on suodattimia, joilla pystyy tekemään muutamia litroja kerrallaan juomavettä järvivedestäkin.
Taisi olla alle 300€ mikä tekee meri/järvi vedestä mineraali tai juomavettä. Sellasen hanan putkimies asensi tiskipöytään. 6L kalvo paisunta säiliö. Mineraalivedelle oma hana.
Hyvin se vetää, laulelellen töissä 👍👍 Voisko nuo lavat olla eripäin siksi, että heittäisi tahallaan lunta sinne "tyhjälle" puolelle, rikkoo samalla nuoskalauttaa tai jotakin mahdollisesti..?
Jos tuo 6-ura akseli on 1 3/8 tuuman paksuinen, niin normi sen tehon kestoon on noin 80 heppaa 540r/min nopeudella. Jos alennusvaihde alentaa vaikka puoleen tuon kierrosluvun, niin ei siltä akselitumpilta voi kestoa edellyttääkkään. Vaikka kyseessä olisi 1 3/4 tuuman akseli, niin sataheppaisella traktorilla ollaan ihan äärirajoilla. 6 uraisella ei saisi 1000 r/min edes kierrättää.
Mulla katkes kans uutuuttaan (karhu 275) tuo tumppi hirveen huonosti tehty piti 3krt korjata et tuli hyvä.. viimesen korjauksenen teki kyllä ammattilainen :D
Hyvä video. Minun mielestä tuollainen kertoja/alennin tarvitsisi olla useammalla remmillä voimansiirto, ihan niin kuin esim hakkureissa. Tärinä jo syö tuollaisen akselin/jakoaskin vidhuiks, kun e sitä linkoakaan pysty kukaan niin tasaiseen syöttämään ja onhan tuon kokoluokan akselintumppi ihan vitsi/sulake, tuon kokoluokan linkoon/traktoriin, mikä sitä vetelee.
Hienosti liittyi akseli, ei lenkota. No tuo vedensuodatus (oikeastaan bakteerien tappo) uv-valolla on jo vanha juttu, varmistaa ettei sairastu mihkään ikävään vatsatautiin.
Tuo kertoja/suunanvaihtaja on asennettu todella tyhmästi. Tuossa on juuri ne ongelmat akseliin kohdistuvasta sivuttaisesta väänöstä josta Jani Roukala kertoo (kommenteissa). Miksi tuota kertojaa/suunanvaihtajaa ei ole asennettu pulteilla kiini runkoon niinku vanhoissa kunto suurteholingoissa, silloin ei lingon akseliin kohdistu sivuttaista vääntöä.
Kestää paremmin jos akseli ei ole ihan suora. Kun roottorin akseli on noin pitkä niin se alkaa helposti hieman heittämään. Taitaa olla tuolleen kelluvasti melkein kaikissa V-lingoissa.
@@countryside_hobbies Niin mutta tarkoitin vanhanajan suuteho linkoa ( kunto ) jossa on samanlainen suunanvaihtaja/kertoja joka on seitsemällä 12mm pultilla vedetty lingon runkoon kiini, siinä ei akseli pitene ollenkaan eikä sillon pyörimisestä johtua liike väänä akselia sivuttain kieroon niinku nyt tuossa tapauksessa tekee, koska suunanvaihtaja/kertoja ei ole kiini missään.
@@MrKaurahattu Ymmärsin kyllä, mutta tarkoitin että V-lingoissa akseli on luonnostaan niin pitkä että heittoa tulee helposti hieman eikä kiinteästi pultatussa vaihteistossa laakerit kestäisi. Kyllä tuohon kelluvaan asennustapaan täytyy hyvä syy olla, ei sitä mikään kieroon nytkään väännä kun välissä on tukilaakeri.
Kumma, kun tuota alennusvaidetta ei ole sovitettu suoraan tuon lingon siivikkoakseliin, vaan siihen on jyrsitty kuus'urapää, joka lienee CAT2-luokan voa-pää (1 3/8") eikä edes CAT3 (1 3/4") saati moniurainen CAT3. Olis kestäny jo alkujaan paremmin tuon alennusvaihteen tuoman vääntömomentin lisäyksen. Kaiketi traktori pyörittää alennusvaidetta 1000rpm:n nopeudella, kun lingossa näkyy olevan pyöritysnopeusmerkintänä 540rpm.
@@pajamieshp Joo... No sehän kävi siinä selväksi, että se on se 1 3/4":n akselin pää. Mutta se kummallisuus tuossa on että se heikoin kohta on siinä kohti, kun se varoventtiili pitäisi olla nivelakselissa, kuten yleensä onkin. Se iso hammaspyörän napa-aukko voisi ihan hyvin olla yhtä iso kuin siipiakseli ja liitäntä jojo moniuraisella akselin päällä tai kiilaurakytkentä.
Noihin lingon jalkoihin ( ja muihinkin hankaavaa kuulutusta omaaviin paikkoihin) olisi kovahitsattulevy hyvä mutta m2 hinta taitaa olla kolminkertainen hardoxiin.
@@pajamieshp Niin! Onhan oikkee puntti sit. Raavan ieressä rakennettu-mutta taittaa olla rauta vika paikassa tuossa ainakin muuntimessä .paksummat pitäs ollak nuo voiman siirron tumpit.
UV-valo on kyllä tehokas tapa puhdistaa vettä. Meillä laivalla sitä käytetään painolastiveden puhdistuksessa. Vesi pumpataan uv-reaktorin läpi, jossa tehokkaat lamput tappavat vedestä bakteerit ja pieneliöt. Ennen reaktoria on siinäkin systeemissä muita sihtejä ja suodattimia, samaan tapaan kuin tuossa mökkivesisuodatinjutskassa. Vesianalyysien perusteella vedessä ei ole enää mitään eloperäistä uv-käsittelyn jälkeen. Tämän lisäksi on laitteisto jolla voidaan tehdä juomavettä merivedestä. Toimii erittäin samalla toimintaperiaatteella; suodattimet putsaa ensin kaiken epämääräisen lian vedestä ja viimeisenä uv-valo tappaa bakteerit.
Narri se on. Saa muuten puhelinmyyjän lopettamaan nopeasti ku vetäsee palakin päälle puhelimen ja narrilla kutittelee kupeita: headsetit lentää toimistossa varmasti
@@puuhastelija3225 Jep! Monta nimitystä oli värkillä. Rutipyssy myös mulle tuttu. Olin elakalla 1978-1990. Ensin hitsaushallissa (rak. 41 ) ja sitten suurlohkohallissa. Taymyr taisi olla vìimeinen laiva, jonka rakentamiseen osallistuin. Martti Laasonen , Kauko Ekmark ja Risto Hyvärinen muiden unohtuneiden lisäksi olivat samoissa porukoissa. 😀🛳⛴🍻
