On hyvä kuva,aikoinaan otin jo VHS nauhalle,kertoo hyvin sen ajan työnteosta ja kuinka sorakeisareilla oli valtaa ja kuinka valta sokaisi ja työntekijät meinas unohtua taka alalle....
Olen sillä kannalla, että tällaiset autot kuten Cedric, vaatii lähes poikkeuksetta sitä, että auto kunnostetaan sen alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Huomioiden sen historian ym piirteet, ei tuunaukset ja sellaiset tule itsellä kysymykseen. Korkeintaan vanteet ja kromattu putken pää.
Arvostan tuota käytäntöä,nyt jäljellä olevaa kalustoa oli merkki mikä vaan ei tulisi enää turhaa tuunailla,toki surkeimmat yksilöt eriasia mutta kunnossa olevat sais kyllä pitääkkin kuosinsa.
Nissanilla ei tähän malliin tainnut olla mallikohtaisia erikoisvanteita. Paha 'n Cedric kuumeen nousun nämä videosi ovat aiheuttaneet. pitäisiskin selvittää erään täälläpäin takavuosina vanhemmalla naisella ajossa olleet Cedricin kohtalo, onko yhä talossa korjussa
@@Kimmo.Partanen itse myös samaa että otan historian huomioon ja pyrin pitämään alkuperäisenä olisi halua joskus selvittää tarkemmin historia vaikkakin se on vähän tiedossa missä ollut uutena. Itselläni w124 Mersu petroolin värinen vähän saman tyylinen väri mikä sinulla yhdessä Cedric. Ei ole ollut taksi vaan sairaalan käytössä ollut lääkäreiden työautona ollut la puhelimet ja NMT autossa ne tulee takaisin siihen mutta antennin löytäminen on vaikeaa kun on poikki vain nysä jäljellä. Muutenkin ihan täysin alkuperäisenä tarkoitus pitää 🙂
Nykyisen päätoimittajan teknisen koulutuksen puute näkyy uudemmissa TM:ssa vertailujen ohuehkona sisältönä ja muuten kevyempänä ei niin teknisenä linjana, vielä 1990-luvun lehdissä (ajoneuvo)tekniikka otettiin huomattavasti laajemmin esiin lehden artikkeleissa ja taisivat jakaa vielä TM-autosanastonkin tilaajille. Nämä vanhemmat lehdet ovat täynnä laadukkaita artikkeleita myös autoilun ulkopuolisista asioista ja mm. Jerry Sloningerin sekä Jukka Sihvosen jutut poikkeuksetta erittäin mielenkiintoisia.
Se on totta että ennen perusteltiin paremmin ja kerrottiin lukijalle/katsojalle taustoja ja tässäkin mm. toimintaperiaatteista yksinkertaisuudessaan. Myös kaikki muu, esim mainostus osattiin ennen niin, että se suorastaan kaappasi katsojan, kun nykyään se on yksitoikkoista ja tylsää. Esimerkiksi automainoksissa ne sanamuodot oli ennen osattu tarkemmin valita. Tosin yksi syy näihin on se, että nykyihminen ei enää omaa samanlaista järkeä tai sen käyttöä kuin ennen piti - kaikki pitää vääntää rautalangasta.
Mulla on päivittäisenä käyttöautona 70 mallin 220d mersu.vaimokin käyttää sitä päivittäin.ei ole vikavaloja ja lähtee ilman lohkolämmitintä vielä -25 asteesta.työkseni korjannut uusia autoja ja semmoisia ei ikinä mulle tule.
Kyllä vanhaan mersuun saa yllättävän hyvin kaikkea.toki se oli kallis laatutuote jo silloin niin ihan hirveästi ei ole tarvinnut mitään varaosia etsiä. Vaimolla oli aikoinaan käyttöautona cedric ja juuri saunass juteltiin että se hylsy saattaa vielä seistä askolassa.kerroin että sinä sen saattaisit vielä talteen hakea, jos se on olemassa.
Oikeassa olet,itse liikun -80-90 luvun kalustolla kun ei taito riitä uudempien huoltamisiin,aika näyttää kauanko jaksaa rempata ja kauanko korit kestää?
Nuorena Mersun 240D 3,0 tuntui kiinnostavalta ja siitä sanottiin TM:ssä jotain dieselin taloudellisuus ja bensa-auton suorituskyky. Turbon, coolerin ja muun pikkujuttujen vauhdittamana olis aika pirteä. Mielestäni kunnolla potkua oli vasta Toyota HJ61:sen suoraruiskutus turbodieselissä. Se oli nytkin hyvä kone.
Isälläni oli kauan ajossa 504 familiale. Tämä farkku pösö on tänäpäivänä äärimmäisen harvinainen. Olen melko aktiivisesti 14-vuoden ajan selaillut nettiautoa ja toria, yhteen farkkuun olen törmännyt. Tämä isän auto vielä löytyy, taitaisi kannattaa alkaa siitä todella lahosta korista tekemään jos sellaisen ajoon halajaa.
504 oli äärimmäisen kova ruostumaan. Yhden liikenteessä olevan farmarin tiedän, ja lavamalleja muutaman. Uudesta asti öljyllä suojattuja. Nettiautossa näkyy joku sedan olevan. Itsellä on 505 ja kerran 5 vuodessa saa suunnilleen tervehtiä samanlaista vastaantulijaa senkin kanssa
Veljelläni oli Datsun 220c, -72. Lähes uusi tuolloin, jossain vaiheessa ollut Datsun 2200. Myöhemmin 220c -79. Kuvan mukaisia Pösöjä meillä oli molemmilla yhtäaikaa, valkoiset sellaiset, minulla oli GL joka erosi L:stä pyöreillä mittareilla, niskatuilla, levyjarrut takana. Itsellä oli myös jossain vaiheessa Datsun 220c -75. Mukavia muistoja tulee mieleen näistä videoista.
Enää en muista oliko se Datsun 280? josta kertoili edes menny naisystäväni. Siihen autoon meinas sen elo päättyä jo nuorena kun kuskina ollu mies ei saanu autoa liukkaalla mäen päälle kotipihaan niin tottahan toki humalainen omistaja meni puikkoihin ja lopun arvaa,täydestä vauhdista mäntyyn ja nainen etupenkiltä lasin läpi! Autosta oli joku älypää leikannu turvavyötkin pois! No nainen selvisi kuitenkin suht pienillä vammoilla mutta ihmettelin aina että ei kuitenkaan suostunu vapaaehtosesti vyötä käyttämään? Että aika kova luupää pitää olla tuommosenkin törmäyksen jälkeen...
80 lukukin oli vielä sitä aikaa jolloin japanilaistuotteisiin kuten autoihin oli monella ennakkoluuloja. Ja usein ihan periaatteesta. Pakko on todeta että japsit tekee luotettavimmat autot. Juuri tänään katsastin 24 vuotiaan toyota hiacen huomautuksitta. Ei ole koskaan paikkailtu ja luottoauto jolla pääsee aina. Dieselmoottorit osataan japanissa. Ei kahta kysymystä jos tarjolla olisi helmikuntoinen datsun 280d tai toyota crown 2,2 d versus vaikka mercedes benz 220 d. Mersu jäisi ottamatta.
Oho, levyt takana Mersussa ja pösössä vuonna - 72. Empä olis uskonut. Ja pensapösö painaa 25 kiloo enemmän kuin riisseli. Outoa. 😂 Datsunin huippunopeus 122.... Hitain täyskokoinen auto mitä tiedän.
Todellakin, ja cedric keräiliöitä ei liikaa oo. Oikeasti cedric ei pärjännyt laadussa mercedeksenkaa ollenkaan. Varusteet oli kyllä paikallansa, ovet ovat noin olut -tölkin vahvuset. Kaupungissa 4 star
80-luvulla Cedric oli mielestäni auto, jota ei muut voineet päihittää. Kaikkien osien kestävyys oli eurooppalaisiin verrattuna ylivoimaista. Toki Mersunkin moottorit oli hyviä, mutta Cedriceissä se miljoona kilometriä ilman koneremonttia on tavallista. Sähköosat on ikuisia, jos niitä vain käsittelee oikein. Myös sisustan verhoilun kestävyys on Cedricissä uskomaton. Ja nämä väitteet tulee kokemuksesta näiden autojen parissa.
Moi ajoin kahekan yheksänkytluvun vaihteessa täällä savossa taksia ja työnantajallani oli 87-cetric ja vuonna 90vaihto nissan laurellin oli kumpikin auto hyviä ajella kyllä ainakii Laurelilla kerkes hyvin palata kuopiosta Tervoon tolpalle palata ihan hyvin kulki 150-160 eikä tarvinnu lähellekkää täysiä ajella.
