OSA5: Nöyryyden ja syyllisyyden terve symbioosi
Häpeään kiintyneinä me olemme usein korostuneen itsetietoisia omasta kehostamme ja toiminnastamme ja varsinkin siitä, miten muut meidät kokevat. Nöyryys tietoisessa kehollisessa kohtaamisessa helpottaa meitä kohtaamaan ja erottamaan syyllisyyden ja häpeän. Nöyryys opettaa meitä olemaan lempeitä itseämme ja muita kohtaan. Nöyryys on meille lopulta välttämätön keino kohdata oma identiteettihäpeämme. Nöyryys keskittiää huomion itseemme ja avaa meille mahdollisuuden rakkaudelle. Meidän on löydettävä nöyryyden avulla oman rakkaudettomuutemme ydin eli ydinpelko; oman kärsimyksemme lähde, josta elämää seuraavat haasteet ovat syntyneet ja rakentuneet. Meidän on avattava traumoja erityisesti kehollisesti, sillä tukahdutetut tunteet ovat meissä syväjäässä. Kehollisesti käsitellyt traumat lisäävät minuun tilan tunnetta, joka antaa toissuuntautuneisuudelle tilaa. Meissä syntyy tilaa toiselle ihmiselle, emmekä halua enää eristäytyä elämältä ja sen tuomilta haasteilta.
Syyllisyys paljastaa meille millä tavoin me haluamme huolehtia itsestämme (sisäinen lapsi) sekä toisista. Liiallinen ja jatkuva syyllisyys toisista ja teoista, joihin emme voi vaikuttaa viittaavat identiteettihäpeästä resonoivaan väärään syyllisyyteen, ei terveeseen syyllisyyteen. Identiteettihäpeä on passiivinen tunne, joka ei kohdistu yksittäiseen tekoon (kuten syyllisyys), vaan itsemme tärkeimpiin ominaisuuksiin. Me koemme olevamme perustavalla tavalla vääränlaisia. Terve syyllisyys motivoi meitä tekemään prososiaalisia tekoja kuten auttamista, myös itsemme. Syyllisyys kannustaa meitä anteeksipyyntöön ja anteeksiantoon sekä korjaaviin tekoihin, jotka johtavat itsemme hollistisempaan hyväksyntään. Meidän ei tarvitsekaan osoittaa erinomaisuuttamme tässä eheytymisen prosessissa - se on pitänyt meidät etäällä siitä, mikä on meille todella oleellista ja arvokasta. Maailma ei romahda, emmekä me tule hylätyiksi, vaikka asetamme itsemme hyvinvoinnin keskukseen.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vastarakkaudessa syntynyt -videosarja
Jos löydämme rakkauden itsestämme, löydämme sen myös muista. Rakkaus ohjaa meitä lopulta aina solidaarisuuteen toisiamme kohtaan.
Ohitamme kuitenkin liian usein rakkauden keskittymällä siihen, rakastavatko muut meitä - emme siihen, rakastammeko itse itseämme. Myötätuntomme itseämme kohtaan hautautuu usein ulkoisen menestyksemme saavuttamisen ja häpeän alle.
Rakkauden löytäminen vaatii pysähtymistä. Jotta emme etsisi rakkautta itsemme ulkopuolelta, meidän on käännyttävä tarkkailemaan itseämme. Pysähtyminen vaatii elämänmuotoa, joka mahdollistaa myötätuntoisen itsemme tutkimisen tilan. Se ei tarkoita elämän haasteiden välttelyä vaan turhan kilpailun, vertailun ja tuomitsemisen välttämistä. Vastarakkaudessa syntynyt -videosarjan keskiössä on rakastavan myötätunnon löytäminen itsestämme kehollisen tarkkaavaisuuden, itsemme tunnistamisen ja toisten kohtaamisen avulla.
Rakkaudellinen elämä ei vaadi uudenlaista ihmistä. Se vaatii uudenlaista itsemme tunnistamista ja oman potentiaalimme kuvittelukykyä. Meidän on ensin nähtävä rakkaudellisen elämän esteemme. Videosarja antaa omakohtaisten kokemusten avulla työkaluja itsemme kohtaamiseen, jotta voimme korvata lopulta vahingolliset ajattelu- ja toimintamallimme rakkaudella. Emme voi vaatia muutosta muilta, vaan meidän on tärkeää ensin nähdä oma muutoksen tarpeemme. Meille avautuu mahdollisuus uudenlaisen rakkaustarinan kirjoittamiseen.
Jaksoteemat
OSA1: Kuka minä todella olen?
OSA2: Tunnen, siis ajattelen.
OSA3: Häpeä
OSA4: Häpeältä suojautumisen keinot
OSA5: Nöyryys ja terve syyllisyys
OSA6: Tarkkaavaisuus - tietoisuus
OSA7: Vahingollisten ajattelu- ja toimintamallien purkaminen
OSA8: Kehollisuus
OSA9: Myötätuntoinen kohtaaminen
OSA10: Miten puhua totuudellisesti itsellemme ja muille?
Rakkaudellisin terveisin
Kehollis-dialektinen valmentaja
Jussi Pajuniemi
jussi@filiusfila.fi
0407241012
16 авг 2021
