VASTARAKKAUDESSA SYNTYNYT - Tarkkaavaisuus
Tarkkaavaisuuden tehtävä on sulkea keskittymistä vaativan kohteen ympäriltä häiritsevät tekijät pois, eli toisin sanoen tehdessään jotain vaativaa ja kiinnostavaa tehtävää, ihminen ei siirrä tietoisuuttaan jonnekin muualle, vaan pyrkii rajaamaan muut asiat ympäriltä pois. Kehittyvän tarkkaavaisuuden avulla meillä on mahdollista oppia tarkastelemaan itseämme, toimintaamme ja kokemuksiamme suhteessa ympäristöön ja kasvatukseemme. Alamme harjoitella kehon ja mielen yhdistymistä omalla tavallamme yhä uudestaan.
Tarkkaavaisuus itseämme kohtaan kehittää kykyä paikantaa ja tunnistaa arjen mentaaliset tasot. Keskiöön nousevat eri tunteet, joista selkeimpiä tarkastelun kohteita ovat ilo, suru, inho, pelko, hämmästys ja innostus. Tarkkaavaisuuden tavoitteena on tulla tietoisuudestamme tietoiseksi, eli pystyä itsetietoisuudessa tarkkailemaan omia tunteita hieman etäämmältä ja vähän selkeämmin.
Me emme saa saa tarkkaavaisuudesta ratkaisua kaikkiin elämämme ongelmiin, vaan tietoinen läsnäolo on vain työkalu tuoda esille ongelmat , joita me sitten pyrimme käsittelemään pragmaattisesti eli käytännöllisesti, emme metatasolla teoretisoiden. Tarkaavaisuus on tapa katsoa asioita, eikä itsessään keino luoda uutta. Me pyrimme tarkkaavaisuuden avulla ymmärtämään harjoituksen tärkeyden ilman vaatimusta sen hyötyyn.
Tarkkaavaisuus harjoituttaa meitä luopumaan jokaiseen elämämme tapahtumaan liittyvästä arvottamisesta; me alamme tarkkaavaisuuden avulla näkemään myös niitä tapahtumia ja asioita, joista ei ole meille välttämättä heti hyötyä; meidän ja jokaisen muun ihmisen itseisarvo alkaa avautua hyödystä riippumatta. Tarkkaavaisuus on paluuta hetkien ääreen, jossa me uskallamme luottaa enemmän vatsanpohjatuntemuksiin ja intuitioon, kuin jatkuvaan asioiden rationalisointiin.
Tarkkaavaisuus on käytännöllinen harjoitus, joka voi tehdä meistä ihmisiä, jotka ymmärtävät itseään ja muita paremmin. Prosessi on siis itseään korjaava, ei meidän hallintaan perustuva. Joidenkin henkiselle tielle astuneiden ihmisten kokemusten mukaan hiljaisuudessa voi kuulla hiljaisuuden puhuvan.
Lähtemättä liian kauas hengellisyyteen, voimme todeta, että itsensä kuuntelemisen prosessi on itsemme todistamisen prosessi, joka toimii. Rohkeimpien ajatusmallien mukaan tässä yhteydessä lepää meidän ihmiskuntamme suurin mahdollisuus sydämestä resonoivaan viisauteen. Me kaikki voimme opetella yhteydenpitoa yksinkertaisesti katselemalla elämää ja sen tapahtumia pysähtymällä tarkkaavaiseen ja hiljaiseen läsnäoloon. Silloin kaikki hetkessä ilmentyvät kehomme aistimukset, tunteet, tahdonvoiman ilmaukset, unet, fantasiat, mielikuvat, harhakuvat ja ajatukset tulevat havainnon kautta ajattelumme työstettäviksi.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vastarakkaudessa syntyneet -videosarja
Jos löydämme rakkauden itsestämme, löydämme sen myös muista. Rakkaus ohjaa meitä lopulta aina solidaarisuuteen toisiamme kohtaan.
Ohitamme kuitenkin liian usein rakkauden keskittymällä siihen, rakastavatko muut meitä - emme siihen, rakastammeko itse itseämme. Myötätuntomme itseämme kohtaan hautautuu usein ulkoisen menestyksemme saavuttamisen ja häpeän alle.
Rakkauden löytäminen vaatii pysähtymistä. Jotta emme etsisi rakkautta itsemme ulkopuolelta, meidän on käännyttävä tarkkailemaan itseämme. Pysähtyminen vaatii elämänmuotoa, joka mahdollistaa myötätuntoisen itsemme tutkimisen tilan. Se ei tarkoita elämän haasteiden välttelyä vaan turhan kilpailun, vertailun ja tuomitsemisen välttämistä. Vastarakkaudessa syntyneet -videosarjan keskiössä on rakastavan myötätunnon löytäminen itsestämme kehollisen tarkkavaisuuden, itsemme tunnistamisen ja toisten kohtaamisen avulla.
Rakkaudellinen elämä ei vaadi uudenlaista ihmistä. Se vaatii uudenlaista itsemme tunnistamista ja oman potentiaalimme kuvittelukykyä. Meidän on ensin nähtävä rakkaudellisen elämän esteemme. Videosarja antaa omakohtaisten kokemusten avulla työkaluja itsemme kohtaamiseen, jotta voimme korvata lopulta vahingolliset ajattelu- ja toimintamallimme rakkaudella. Emme voi vaatia muutosta muilta, vaan meidän on tärkeää ensin nähdä oma muutoksen tarpeemme. Meille avautuu mahdollisuus uudenlaisen rakkaustarinan kirjoittamiseen.
Jaksoteemat
OSA1: Kuka minä todella olen?
OSA2: Tunnen, siis ajattelen.
OSA3: Häpeä
OSA4: Häpeältä suojautumisen keinot
OSA5: Nöyryys ja terve syyllisyys
OSA6: Tarkkaavaisuus - tietoisuus
OSA7: Vahingollisten ajattelu- ja toimintamallien purkaminen
OSA8: Kehollisuus
OSA9: Myötätuntoinen kohtaaminen
OSA10: Miten puhua totuudellisesti itsellemme ja muille?
Rakkaudellisin terveisin,
Kehollis-dialektinen valmentaja
Jussi Pajuniemi
jussi@filiusfila.fi
0407241012
19 авг 2021
