Iso plussa mittausten tekemisestä ja onpa hieno nähdä että jopa oskilloskooppi oli käytössä! Turhan monessa arvaushuollossa vaihdetaan osia ihan sattumanvaraisesti asiakkaan laskuun. Ja todella hienoa että kerrotte kaikki asiakkaalta laskutettavat summat suoraan videolla! Tällaista avoimmuutta tarvittaisiin paljon autohuoltoihin lisää.
0:50 Noilla vikakoodeilla jos Laakkonen on tarjonnut pelkkää läppäkotelon vaihtamista niin voi olla 99% varma, että kaikki viat eivät korjaannu, mutta 1500 euroa on palanut osien vaihteluun.
Hyvä video vian etsinnästä/varmistamisesta. Toivottavasti asiakas vaihdattaa jakoketju sarjan äkkiä, ettei ketju hyppää ja jako mene sekaisin. Laakkonen on erittäin kallis paikka korjauttaa ja osista. Taannoin kävin kysymässä kaasuläppä koteloa omaan autoon ja kysyi tiukkaa hintaa niin sanoi ettei voi antaa alennusta ovh hinnasta joka oli n. 360€. Päätin käydä Delta autosta kysymässä hintaa, niin tiukka hinta oli 280€, joten kannatti työmatkalla koukata 20km matka ylimääräistä ajoa. Sen jälkeen en ole Laakkosen oven saranoita kuluttanut ja enkä ole ainut joka pettynyt kyseiseen auto liikkeeseen.
Laakkonen on nykyisin Hedin Automotive ja just uutisoivat, että seuraavaksi on Deltakin. Eli on sama kumpaa ovea raotat, kun ovat samaa yhtiötä molemmat 🤗
12:00 Harrastajafoorumeilla on ollut joskus juttua näistä kaasuläppäkoteloista, että jos kotelo on muovia niin ongelmana voi olla että läppien akseli on "laakeroitu" laittamalla metallitanko vain läpi muovikotelon reiästä ja ajan mittaan tämä reikä kuluu niin paljon, että läppä osuu rungon seinämään ja jumittaa, kun ikää tulee lisää. Vaihtoehtoina on ostaa uusi kotelo tai modata koteloa niin, että akseli pysyy oikeassa kohdassa. Toki ennen omatoimista modaamista pitää varmistaa etteivät rattaat ole rikki, joka ilmeisesti tapahtuu herkästi sen jälkeen kun akselin liike pysähtyy läpän osuessa kotelon seinämään kesken liikeradan. Ja jos modaamista ei osaa tehdä itse niin silloin uusi kotelo saattaa olla kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin alkaa maksamaan ammattilaiselle tällaisesta modauksesta. Ja se syy miksi vika tapahtuu nimenomaan täyskaasulta tyhjäkäynnille hypättäessä on, että läpät liikkuvat silloin erityisen paljon. *Korjaus:* edellä oleva kuvaus koskee versiota jossa on muovirunko. Tämä auto näytti sisältävän metallirunkoisen osan.
Siinä auton hinta tuplaantui pienen mitättömän vian takia.Nämä kaasuläppäkotelot voidaan tehdä laadukkaastikkin mutta VAG se ei onnistu.Kyseisen konsernin varaosahinnoittelu on lähinnä naurettava kokemusta on.Nimeltä mainitsemattomien automerkkien kaasuläppäkotelot kestää 500000 km ilman ongelmia jännä juttu.
Kehitysidea näihin videoihin: laittakaa ne vikakoodit mukaan videon kuvauskenttään, joita videossa käsitellään, niin harrastajat (ja miksei ammattilaisetkin) löytävät nämä videot helpommin tulevaisuudessa. Koska koodien selitetekstit ovat monesti diagnoosilaitteen valmistajan keksimiä ja vain suuntaa-antavasti samoja eri valmistajien kesken, niin mielestäni riittäisi hyvin laittaa pelkät koodit kuvaukseen. Tekstitkin voi toki laittaa mukaan jos helposti saa.
Kaikki asiakkaatkin kuin sais tajuamaan, että vianetsintä pitää tehdä ensin. Monesti tullaan vaan kysymään, onks teil pikahuoltoa ni vikakoodit vois lukea. Sillä ei monesti vaan vika selviä. Vian selvittäminen vatii mittauksia jne. Merkkilikkeympäriatössä toki tuo ohjattu vianhaku helpottaa aika paljon. Noissa 1.4 litrasissa toi jakoketju on kyllä todella heikko kohta. Aina kun vaihdetaan hihnaa , niin tulee asiakkaalle sanottua, että hyvä homma kun on jakopää hihnalla, etenkin tässä moottorissa.
Informaation puutteesta kyse varmastikin. Yleinen käsitys että vikakoodi näyttää vian paikan. Ei auta ku tuoda asia aina esille asiakkaille ja koittaa korjata käsitys. Yks asia mikä nopeuttais tätä muutosta olisi että kaikki korjaamot tekisivät niin eivätkä suosittelisi korjauksia vikakoodin perusteella. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja turhaan vaihdetuista osista vuositasolla mutta ei tällasta tietoa taida mistään saada. Jokatapauksessa tuo luku tulisi olemaan valtava.
Itsellä ww golf farkku 1,6 bensakone vm 2005. Auton meni vikatilaan tehot hävisi eli autolla ei pystyny ajaa. Autoon vaihdettiin egr kaasuläppäkoteloa Map anturia sekä yhtenä vinkkinä polttoainesuodatin. Eri vikakoodeja oli vuosien aikana myös sellaisia jotka viittasi lambda anturiin kuitenkaan päästöissä ei ikinä ollut ongelmaa. Vika ratkesi nyt sillä kun autoon asennettiin defan ylläpitolaturi, auto on säännöllisesti piuhassa. Eli todennäköinen syy on se että auton viallinen sähkölaite purkaa akun varausta, nyt ei ole mitään ongelmia enään ollut autoon ei tule vikakoodeja eikä ongelmia kun ylläpitolaturi pitää varauksen akussa riittävänä. Eli paljon vaihdettiin osia turhaan.
Volvoissa joskus 2000 s80 oli samaa ongelmaa että kaasuläppiä meni tiheään tahtiin meillä tuollainen 525tkm ajettu 2.4 s80 siinä kun putoaa tyhjäkäynnille kun höllää kaasun niin moottori tärähtää eli kierrokset putoaa matalle liian alas meinaa sammua ei ole haitannut ajettu sen 100tkm tuolla samalla ongelmalla ei mene vikatilaan tai anna mitään vikavaloa. pitäisi joskus kattoa ne arvot siitä. myös turvalaitteen liittimestä antaa koodia sekin varmaan pitäisi tässä kattoa (:
Yleensä toiminut parhaiten ne mitkä orkkiksena ni sillä päädyttiin tuohon. Ja oli muuten ainut ns laatumerkki mitä oli tukkureilla tarjota. Muuten meni kiinan ihmeisiin. Boschi ja hella itsellä yleensä ykkös vaihtoehdot jos tarjolla. Valeo kans ranskiksiin 😁
kaasuläppäkoteloon voisi muutoin 3D-tulostimella tulostella uudet rattaat, mutta 3D-muovit tuppaa pehmenemään 60-120c välillä. Tarvis vähä jytkympää muovia että kesäisi noita moottoritilassa muhivia lämpötiloja. :D mutta melko "halpa" vika, jos rattaan saisi alle 20 eurolla, ilman koko kaasuläppäkotelon vaihtoa.
Ei toki kaikkia, mutta pääasiassa kotiin hommattuja tulostimia. Tulostinsuuttimen lämpötila on noin 180-280c ja ABS-muovi taitaa olla kovinta jota ilman virityksiä tulostaa. ABS -muovikin menee pehmeäksi 120c lämpötilassa, joten moottorin kyljessä se ei välttämättä kestä kotimatkaa kauempaa. Yleisimmät muovit pehmenee jo 60-80c välillä siten, että ei kestä voimaa. On toki materiaalia, kuten nylon/polyamidi, joka kestää käyttölämpötilaa 260-290c, mutta näitä ei ihan kotivehkeillä tulosta. :) polyamidi tai nylon taitaa olla juuri siitä syystä huonoa, että se imee kaiken itseensä. Kuten juuri tuossa kaasuläpän rattaassa käy. Tästä syystä nylonfilamenttikela pitää myös uunittaa kuivaksi keränneestä ilmankosteudesta ennen tulostusta ja muuta pientä kikkailua. Joka rajaa filamentin käytön olohuonetulostelijan osalta epämukavaksi. Jos kaasuläppäkotelon sijainti olisi siten, ettei kotelo lämpiä käytössä noin paljon, esim pysyisi alle 40c, voisi rattaan tulostaa vaikka kovasta PETG-muovista. Se ei ime itseensä niin herkästi ulkopuolisia aineita. Tosin tässä tapauksessa lähtisin selvittämään syytä, mikä saa ylipäätään öljyn päätymään rattaisiin johon se ei kuulu :D Ja jos ABS-muovin tulostaminen haisee liedelle unohtuneelle muovikauhalle, niin en tahtoisi haistella noita vahvempia muoveja :D nää "kotikäyttöön tarkoitetut" PLA ja PETG on lähes hajutonta, glycoliohenteisia, eli lievästi makeen hajuisia.
Öljyä päätyy kaasuläppäkotelon sisään siksi, koska mekaniikan kotelon sisus ei ole paineistettu korkeampaan paineeseen kuin turbon painepuolella sijaitseva moottoria kohti kulkeva ilma. Parhaassa tapauksessa painetta on joskus yhtä paljon, mutta normaali ilmanpaine ei liene mikään ihme. Turbon imupuolella puolestaan on moottorin huohotus ja varmaan myös EGR, joten öljytty kaasuläppäkotelo, imusarja, karstoittuneet venttiilit ym. mukavat saadaan, jos ja kun polttoainekin ruiskutetaan suoraan palotilaan. Läpän akseli sitten taas ei ole laakeroitu, eikä pysy tiiviinä. Vapaastihengittävissä koneissa tulee vähemmän eteen kaasuläppävikoja. Turbokoneissa pitäisi käyttää metallisia rattaita, ja elektroniikan kotelosta pitäisi olla ulos oma akseli ja ratas siten, että öljy ei pääse elektroniikan sisään, vaan valuisi rattaiden keskinäiseen koteloon ja sieltä vaikka pohjareiästä nipan kautta takas turbon imupuolelle kuten huohotus. Mutta sellainen maksaisi enemmän. Yksi kotelo ja pari muoviratasta on halvempi. Itsekin olen moisen vaihtanut volkkariin. En kyllä tutkinut yhtä huolella ennen vaihtoa, arvasin vikakoodien nojalla ja avasin vaihdettuani - öljyä oli paljon. Kustannus oli alta 300 itse tehden, mutta aika harva kai itse jaksaa vaihtaa.
Jos on motivaatiota tehdä joskus videota, niin olisi kiinnostava nähdä, millaisilla liitoksilla skooppi käytännössä saadaan kytkettyä eri autoliittimiin. Nykyaikana kun hyviä skooppeja saa halvalla (sulo vilen -ilmiö) niin autosähköt olisi yksi hyvä syy lisää hankkia sellainen. Jossain varastossa on ikivanha 40 Mhz 2-kanavainen ja painoa 10 kg…
Onko näissä suurempi ongelma öljynpaineella toimiva ketjun kiristin kuin itse ketju? Tuntuu että aina kylmänä ketju "rilisee" kun öljyn paineet alhaalla ja lämpimänä ei. Toki on ne ketjutkin vissiin aika susia. nimimerkillä itsellä samanlainen Octavia ja kahdesti jo ketju ja kiristin vaihdettu 🙈 Toinen ketju meni virhevastuun piikkiin.
Moikka! Kiitos kommentista. Itse ketju ja hammasrattaat. Kuluu ja tarpeeksi kuluessaan löystyy jolloin kiristimestä loppuu vara kesken. Kiristimessä on räikkä joka ulos työntyessään lukittuu aina seuraavaan pykälään mutta jossain kohti räikkä loppuu kesken jolloin ketju on käynnistyshetkellä löysä. Öljynpaine jaksaa hetken päästä kiristää vielä löysät pois. Kiristin menee siis maksimista ohitse ja sitten kun auton sammuttaa ja öljynoaineet laskee niin kiristin palaa viimeiseen räikän pykälään. Ketjua kun vaihtaa niin vaihdettava myös uudet rattaat samalla, vanhat kuluneet pilaa nopeasti uuden ketjun.
@@hubonauto5674 Onko syypää osaltaan long life huoltovälit ja notkeat moottoriöljyt? Varsinkin jos lyhyttä matkaa ajellaan, niin tuntuu pitkältä 2v/ 30000 km. Itse en kyllä aja lähellekkään tuollaisia määriä samoilla öljyillä.
@@kaitsur938 kyllä öljyjen vaihdolla on iso vaikutus eikä kenenkään pitäisi ajaa "longlife" huoltovälien verran samoilla öljyillä. Öljyvalmistajienkin omissa testeissä näkee kuinka voiteluominaisuudet romahtaa 15tonnista eteenpäin. Longlife huoltovälien ainut tarkoitus on että uusien autojen myyntihetkellä saadaan huoltokulut näyttämään pienemmiltä.
@@hubonauto5674 Näin olen myös itselleni vakuutellut, kyllähän silläkin menettelytavalla varmaan takuuajan yli selviää. Hieman väärä tyyli on vain seurata öljyn määrää longlife vaihtovälin ajan.
Olen ehkä väärässä tässä, mutta jos se ketju alussa väljä niin ei mitään hätää kunhan se loppuu käynnistyksen jälkeen. Se kiristin kaiketi toimii, kun se kiristää sen ketjun ja ääni loppuu. Itsellä oli sama ääni 260k kohdalla edellisessä Skodassa, jossa se piti ääntä. Myin sen halvalla kaverille ja auto edelleen ajossa samalla ketjulla. Toki jossian vaiheessahan se sieltä rikkoontuu, mutta koska sitä ei tarina vielä kerro
Tuossa tilassa voi hypätä herkästi esim tilanteessa jossa startaan eikä auto syystä tai toisesta jääkään heti käymää tai jos auto jää vaihteen varaan lievään lepäämään voi kerju hypätä moottorin kääntyessä ilman öljynpaineita. Esimerkkinä pari tilannetta missä voi hypätä yli.
jossain autoissa on hydrauliset venttiilinnostimet, jotka lähtee toimimaan kun öljynpaine asettuu. Öljynpaineella voi toimia myös ketjunkiristin. Näin ollen ruksutukset voi poistua myös Öljynpaineen kasvaessa.
Kiitoksia ja kiva kun seuraat =) Olen joskus joitain hänen videoita katsonut kyllä ja on kyllä pätevän oloinen ukko. Enempi seuraan sähkö diagnostiikka tekijöitä ulkomailta.
En tiedä tarpeeksi eri materiaalien ominaisuuksista kyseisessä käytössä että osaisin sano onko parempaa vaihtoehtoa rattaiden materiaalille. Äkkiseltään tulee mieleen metallin käytöstä paino, hapettuminen ja voitelu huonoina ominaisuuksina 🤔
Taitaa olla ihan tuotannon, kitkaominaisuuksien ja painon kannalta fiksuin vaihtoehto? Äkkiseltään näin vois kuvitella. Öljyn vain ei lähtökohtaisesti kuuluisi mennä tuonne asti.
@@hubonauto5674 ennen mersun esikammio diesel veti samalla ketjulla koko auton käyttöiän ei tarvinnut vaihtaa joskus 90 luvulla meni vaikka miljoona kilsaa samalla ketjulla . nykyään hajoaa jo 200tkm uusista mersuista 😪
@@mikkomantyla5528parhaimmillaan vaihdettu 60 tkm kohdalla m271 ketju. Ei polkupyöränketjusta erota kyllä. Onneksi yleensä mersut antaa koodia ennen konevauriota. M254 ja M646 ketjut tuntuneet kestäväm ihan hyvin.
@@teleplus97 meillä käy suhteellisen vähän vanhempia toyotia. Joskus kolmisen vuotta sitten viimeksi yhteen yarikseen tehtiin ketjuremppa ku oli jako jo hypännyt.
tämäkin Tuulilasi-lehden koeajossa ollut skeida on malliosoitus tyypillisestä edustajasta.ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-4KP0HatwXRc.html
